Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvassa yllä, puupolun eli pitkospuiden päässä Hotelli Pallas - Copyright © Timo
Pallas Katso ylin kuva kokonaisena


Lapin autiotupia - yksi tupa Kainuustakin

Autiotupien kultaiset säännöt - Kulkijan kymmenen käskyä

Erämaan kirjoittamattomat lait, jotka Lapin läänin autiotupatoimikunta 1950-luvulla kokosi Kulkijan kymmeneksi käskyksi.

1. Joka anastaa lukitsemattoman oven takaa toisen omaisuutta tai tahallisesti hävittää tai turmelee sitä, ei tee vain rikosta vaan myös häpeällisen ja raukkamaisen teon. Jätä siis majassa oleva kalusto lähtiessäsi täydessä kunnossa paikoilleen. Silloin se on käytettävissä majaan mahdollisesti myöhemmin palatessasi.

2. Astuessasi kämppään tarkasta, että tulisija on kunnossa ja vaaraton ennen kuin sytytät tulen. Jos vikaa on, etkä voi sitä korjata, jätä ilmoitus havainnostasi, jotta omistaja huomaa korjata vian.

3. Käytä kämpälle varattuja polttopuita säästäen, ellet ole tilaisuudessa heti hankkimaan uusia polttamiesi tilalle, sillä seuraavalle tulijalle voi kuiva puu olla kipeään tarpeeseen. Sanomattakin on selvää, että syttypuun veisteleminen lavitsalaudoista, niiden polttamisesta puhumattakaan, on törkeä loukkaus erämaan lakeja vastaan.

4. Käytä kämpällä olevaa ruoka- tai muuta hätävarastoa vain todella pakottavassa tilanteessa. Kenties pian lähdettyäsi tulee toinen kulkija, j oka ilman niitä sortuu.

5. Noudata siisteyttä kämpällä majaillessasi ja pidä myös majan ympäristö ja vedenottopaikka puhtaana. Jätä rauhaan puut kämpän ympäristössä.

6. Lähtiessäsi kämpältä siivoa se kunnolla ja varaa sinne polttopuita vähintään sama määrä, minkä olet polttanut. Kunnon kulkija jättää runsaan halkovaraston ja lisää varastoa, jos se oli pieni.

7. Jos kämpässä on vieraskirja, merkitse siihen nimesi, päivämäärä sekä muutama sana retkestäsi. Älä kaivertele nimikirjaimia kämpän seiniin; se on ruma ja hyljättävä tapa.

8. Jos voit, jätä autiomajalle tulitikkurasia, kuivia sytykkeitä, leipää, suolaa tai muuta säilyvää ruokatavaraa, mieluiten katosta narulla ripustettuun pussiin, hiiriltä suojaan.

9. Ennen kuin suljet kämpän oven varmistaudu tarkoin siitä, että tulisijassa on tuli täysin sammunut ja ettei mitään vaaraa tulen irti pääsemisestä voi olla.

10. Kämpälle viimeisimmäksi saapuneella on kämppään suurempi oikeus kuin siellä jo pitempään asustaneella. Jos siis kaikki eivät mahdu majaan, on siellä kauimmin viipyneiden velvollisuus tehdä tilaa viimeiseksi väsyneinä saapuneille. Muistettakoon kuitenkin vanha hyvä neuvo: sopu sijaa antaa.
Pallas hotelli

All Rights Reserved
*Kuva yllä - Copyright © stella1302
Kuva käytetty luvalla.


Hotelli Pallas

Hotelli Pallas on osa Lapin ja Suomen hotellikulttuurin historiaa. Paikalle rakennettiin Lapin ensimmäinen tunturihotelli vuonna 1938. Pallastunturin matkailuhotellin rakentaminen tiettömään erämaahan aloitti tuolloin uuden aikakauden Suomen matkailun historiassa.

Edellytys Pallaksen matkailulle urkeni vuonna 1922, kun postitie Enontekiön Hettaan avattiin. Uuden tien myötä Hetasta pääsi kolmessa päivässä Tornioon. Matkaaja tarvitsi yösijaa vain Muoniossa ja Pellossa, mikä tuntui paikallisista ihmeelliseltä. Reissaajien tarpeisiin alkoi postitien varrelle syntyä kahvitupia. Pohja alueen matkailulle oli luotu.

Yksi hiihtoharrastuksen edistäjistä oli Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto SNLL, jonka edustajat Kaarina Kari ja Anna Lehtonen vierailivat vuonna 1933 ensin Hetassa ja sitten Pallaksella. Naiset viehättyivät Pallaksen maisemista niin, että järjestivät siellä Suomen ensimmäisen tunturihiihtokurssin maaliskuun lopulla 1934. Kurssille osallistui 17 naista.

Pallaksen matkailuhotelli ehti elää vain lyhyen aikaa, jolloin siitä ennätti tulla merkittävä Lapissa liikkuvien turistien tukikohta. Monenlaisten, värikkäiden vaiheiden jälkeen syksyllä 1944 pramea ja toiveikas tunturihotelli tuli tiensä päähän, kun vetäytyvät saksalaissotilaat räjäyttivät sen, vaikka suomalaiset olivat lähettäneet kolme kaukopartiota hätiin. Partiot eivät ehtineet ajoissa paikalle. Tuhon jälkeen rakennettiin hyvin pian uusi hotelli. (Lähde: Lapin Kansa: Kerojen kätkössä - Pallaksen tarina.)

Yksi Pallaksen hiihtokursseille noina vuosina osallistuneista oli Sirkku Someri, johon matka tunturien poikki teki syvän vaikutuksen:

"Matka kävi koskemattomien metsien, laajojen järven selkien läpi tietä myöten, joka mutkitellen kohosi joskus tunturin laelle, mistä sai jo aavistuksen tunturimaiseman valtavuudesta. Syvä rauha vallitsi näillä yksinäisillä seuduilla, joissa ihmiskäden jälkeä ei näkynyt. Ainoat äänet olivat poron kellon kilkatus ja jonkun lentoon lähtevän linnun siipien havina." (Tunturihiihto 1936.)
Lavajärven autiotupa
Lavajärvi, autiotupa - Suomussalmi, Hossan retkeilyalue

Savottakämpän saunasta kunnostettu tupa sijaitsee retkeilyalueen lounaisosassa, Lavajärven pohjoisrannalla, Peranka - Hossa vesiretkeilyreitin ja -polun varrella.
Autiotupa Metsähallitus, Luontoon.fi: Hiltunen, autiotupa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Juho Holmi
Rumakurun päivätupa Saariselällä
Rumakuru, päivätupa - Inarin kunta, Urho Kekkosen kansallispuisto

Tupa sijaitsee 6 km Saariselältä, Vahtamapään ja Vävypään välisessä laaksossa. Tupa on tarkoitettu päiväkäyttöön, ei yöpymismahdollisuutta. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä, mutta vain muiden tuvan käyttäjien suostumuksella.
Autiotupa Metsähallitus, Luontoon.fi: Rumakuru, päivätupa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Public domain
Urtashotelli autiotupa
Urtashotelli, autiotupa - Riimajärvi, Enontekiö

Riimmajärven rannalla sijaitseva, Urho Viikin omistama autiotupa, joka tunnetaan paremmin nimellä "Urtashotelli". Urtashotelli on yksi Enontekiön legendaarisimmista autiotuvista. Toisin kuin monet autiotuvat, se ei ole Metsähallituksen ylläpitämä. Sen omistaa Urho Viikki-niminen yksityishenkilö, mökki on lautarakenteinen ja rakennettu vuonna 1959. Mökissä on kamiina. Tupa on melko pieni ja sinne mahtuu hyvin nukkumaan vain kolme henkilöä. Eteisessä on lisävuoteena kerrossänky kahdelle. Urtashotelli sijaitsee Kilpisjärveltä koilliseen Riimmajärven pohjoisrannalla. Tupa on sidottu vaijereilla maahan kiinni, jotta tuuli ja lumi eivät siirtäisi sitä. Urtashotellin kohdalla on yksi Suomen suurimmista korkeuseroista Riimmajärven ja pohjoisen rinteenhuipun, Govddosgáisin välillä, yli 560 metriä 2,5 kilometrin matkalla. Vaikka Yliperällä on lukuisia autiotupia, on Urtashotelli monien vaeltajien erityisessä suosiossa sen omaleimaisen tunnelman vuoksi.
Autiotupa PartioWiki: Urtashotelli

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pähkinänakkeli
Termisjärven autiotupa
Termisjarvi, autiotupa - Enontekiön kunta, Käsivarren erämaa-alue

Termisjärven autiotupa sijaitsee Termisjärven pohjoisrannalla Salmikurun kohdalla. Vastarannalla on yli tuhanteen metriin kohoava Termisvaara ja sen jykevä, lähes pystysuora pahta. Talvella tuvan kautta kulkee Kilpisjärvelle kulkeva kelkkareitti. Samassa tuvassa on myös varaustupa. Varustuksena on laverit ja kamiina. Perimätiedon mukaan tupa on ollut joskus toisinpäin, tuvan ovi on osoittanut kohti Salmikurua. Tupa on käännetty todennäköisesti siksi, että talvella Salmikurusta päin on tuuli kuljettanut oven eteen liikaa lunta.
Autiotupa Metsähallitus, Luontoon.fi: Termisjärvi, autiotupa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Juho Holmi
Kaskasjoen autiotupa
Kaskasjoki, autiotupa - Enontekiön kunta, Käsivarren erämaa-alue

Torisenoon laskevan Kaskasjoen etelärannalla, Kaskasjärvestä noin 2 km alajuoksun suuntaan joen ja sen eteläpuolella olevan lammen välisellä kannaksella.
Autiotupa Metsähallitus, Luontoon.fi: Kaskasjoki, autiotupa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Juho Holmi
Ropi autiotupa
Ropi, autiotupa - Enontekiön kunta, Käsivarren erämaa-alue

Ropijärveen pohjoisesta laskevan Ropijoen itärannalla, Ropitunturin ja Akkispahtatunturin välissä, poroerotuspaikan vieressä.
Autiotupa Metsähallitus, Luontoon.fi: Ropi, autiotupa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Juho Holmi
*** tunturisusi.com linkit ***