Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä, ruskan aikaan syyskuussa 2013, etualalla Äkäsjärvi ja horisontissa Yllästunturi. Yllästunturi (Ylläs) on 719,3 metriä korkea tunturi Länsi-Lapissa Kolarin kunnassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Timo
Pallas Katso ylin kuva kokonaisena




PORO- ERÄ- TUNTURI- ja LAPPISANASTOA

Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja.

Koiravaljakko

Koiravaljakko
Koiravaljakko

Koiravaljakko Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Pallasjärvellä 22.3.2016. Pallasjärvi on keskikokoinen järvi Kittilässä Pallastunturien kaakkoispuolella.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Markus Trienke


Kolme saamen kieltä Suomessa

Saamen kieliä on yhteensä kymmenen, joista kolmea puhutaan Suomen saamelaisalueella. Suomen saamelaiset voidaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. Saamen kieltä puhuvien henkilöiden määrää on vaikea arvioida, mitä osoittavat asiasta esitetyt varsin erilaiset lukemat. Oletettavasti saamen kieltä puhuvia on kaiken kaikkiaan noin 30 000 - 50 000.
Virallisissa yhteyksissä Suomessa saamen kieli eli saame tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 30 000 puhujaa, joista arviolta 2 000 Suomessa. Inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa ja sillä on noin 300 puhujaa Inarijärven ympäristössä. Koltansaame (sää'mkiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärvestä koilliseen, myös Venäjän puolella arviolta 20 - 30 puhujaa.

Erillisinä kielinä saamen kieliä on alettu pitää erityisesti sen jälkeen, kun kuudelle päävariantille luotiin omat ortografiat, standardisoidut oikeinkirjoitusjärjestelmät. Nämä kuusi saamen kieltä ovat eteläsaame, luulajan saame, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame ja kildinin saame. Saamen kielet kuuluvat uralilaisten kielten suomalais-ugrilaiseen haaraan, ollen sukua suomen kielelle ja muille Itämeren suomalaisille kielille kuten virolle.

Saamessa paljon ilmaisuja porosta ja luonnosta

Jokaisessa kielessä on omat erityisalueensa, joihin se on kehittänyt tavallista runsaammin ilmaisuja. Saamessa näitä ilmaisuja ovat esimerkiksi luontoon ja poroon liittyvät. Luettelossaan poroon liittyvistä nimityksistä Suomen saamelaisalueella T.I. Itkonen luetteli aikanaan yli puolisen tuhatta ilmaisua. Porot erotetaan toisistaan värin, iän ja sarvien muodon perusteella. Professori Pekka Sammallahden mukaan poron nimityksiin liittyy satakunta perusvartaloa, joiden avulla voidaan rakentaa lukemattomia muunnoksia jopa jokaisen poron erottamiseksi. (Veli-Pekka Lehtola: Kieli - todellisuuden kartta).
Sinirikko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Apollonio Tottoli


Sinirikko (Saxifraga oppositifolia)

Vuorilla ja arktisilla alueilla kasvava sinirikko kuuluu rikkokasveihin. Suomessakin tuntureiden kalliorinteillä ja puronvarsilla viihtyvä sinirikko muodostaa, kasvutavaltaan mätästävänä, mattomaisia tai patjamaisia kasvustoja. Matalana se suojautuu ankarissa oloissa ja pitää silmunsa tiiviisti maanpinnassa. Kukkivana sinirikko tuntureiden sinijylhässä maisemassa, muodostaa sykähdyttävän värikkään ja kauniin näyn. Sinirikko on Suomessa harvinainen, sitä tavataan vain pohjoisimman Lapin tuntureilla.

Lappisanasto M - Ö

M
Lapin sanastoa maahinen = maanalainen taruolento
Lapin sanastoa maakkana, maakkanas = urosporo kuudennella ikävuodellaan
Lapin sanastoa maanija = arka, ihmistä karttava poro
Lapin sanastoa mainas = tarina, muistelus
Lapin sanastoa mainikka = mainio
Lapin sanastoa mainoa = puhua hyvää, kiittää
Lapin sanastoa mainoisa = hyvä, mainottava
Lapin sanastoa malla = pienehkö, jyrkkärinteinen vaara isomman vaaran vieressä
Lapin sanastoa marasto = pitkä, erillinen selänne vailla korkeita kohtia - koivua puskeva rantatieva
Lapin sanastoa marras = outo kala, joka ennustaa saajalleen kuolemaa - tunturissa oleva metsä
Lapin sanastoa matka, muot'ke = taival
Lapin sanastoa mella, mielli = veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä
Lapin sanastoa moosa = lokki, kajava
Lapin sanastoa muistelus, muittalus = kertomus, tarina
Lapin sanastoa mukka, mohkke = joen mutka, laakson kainalo
Lapin sanastoa muorra, muorra = puu, tarvepuu
Lapin sanastoa muotka, muötki = kapea, vesistöjen välinen vetokannas, jonka yli vene vedetään
Lapin sanastoa murku, murkko, murku = paksu sumu, usva
Lapin sanastoa mutsikki, musikki = tumma poro
Lapin sanastoa myrä = ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
Lapin sanastoa mytäytyä, kesäytyä = kala pehmenee ja pilaantuu eli koljoontuu
Lapin sanastoa myötäle = myötämaa

N
Lapin sanastoa naamasarvet = nahan peittämät kasvavat sarvet
Lapin sanastoa naantua = poro heittäytyy pelosta tai vihasta maahan, kieltäytyy ja tekee tenää
Lapin sanastoa nalikka = pieni hauki
Lapin sanastoa nattura = vitilumi
Lapin sanastoa nenä, nenäke njunni = tunturin huippu, nokka, pää
Lapin sanastoa nepukka = serkku
Lapin sanastoa niesta, nieste = ruoka, muona, eväs
Lapin sanastoa niittykeino = heinänteko
Lapin sanastoa nilapahta = niljainen kallio
Lapin sanastoa nili = saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän
Lapin sanastoa nimiloppu = kuutta vuotta vanhempi poro eli seitsenvuotias urosporo
Lapin sanastoa nippa = kupolimainen tunturilaki
Lapin sanastoa niva, njavve = kova virtapaikka joessa
Lapin sanastoa njarga = niemi
Lapin sanastoa njunni, nunas, njunni, nonas = vaaran tai tunturin madaltuva nokka
Lapin sanastoa nokko = kylliksi
Lapin sanastoa noska, skoarru = kapea sola tai kuilu tunturissa
Lapin sanastoa nota = taakka, kantamus
Lapin sanastoa nulkata, njolkastet = juosta hiljalleen (porosta)
Lapin sanastoa nulkki, tsulppe = pienehkö korkea vaara, kukkula
Lapin sanastoa nulppo = sarvensa pudottanut hirvas
Lapin sanastoa nuora, nyöri = pitkä, kapea ja suora salmi
Lapin sanastoa nuotti, nuortah = itä (ilmansuunta)
Lapin sanastoa nuska = niemi, nurkka
Lapin sanastoa nutukkaat = lapinkengät
Lapin sanastoa nuurhaan = pohjoiseen
Lapin sanastoa närä = matala virtapaikka, koski
Lapin sanastoa näskätä = muokata nahkaa
Lapin sanastoa näökäs = hyvännäköinen, komea

O
Lapin sanastoa oaivi, oive, oaivi = vaara - kuperalakinen, pyöreälakinen, paljas tunturipää
Lapin sanastoa oarje = lounas, etelä
Lapin sanastoa ohto = kova puuskittainen tuuli, tuulispää, vihuri - äkillinen sade-, lumikuuro
Lapin sanastoa oijusporo = poro joka laukkaa suoraan ja pysyy tiellä
Lapin sanastoa olka = ison tunturin jatkona oleva pienempi tunturi
Lapin sanastoa orro = nuora, porohihna
Lapin sanastoa outa, vuövte, vuövdi = isopuinen metsä, salo, metsäseutu

P
Lapin sanastoa paahkilas = (lappilainen kirosana) piru, peijakas, turkanen, pahus, lempo, kehno, hitto, rietas
Lapin sanastoa paana = kova, hevosenkin kantava hanki
Lapin sanastoa paanne = tielle uhkunut ja jäätynyt vesi - joen pohjasta kerros kerrokselta syntynyt jää
Lapin sanastoa pahla = raippa, vitsa


Pahta

All Rights Reserved
*Kuva yllä, Urtaspahta - Copyright © TPuumalainen
Kuva käytetty luvalla.


Kuvassa paikoin pystysuorin seinämin kohottautuva Urtaspahta (1070 m) Enontekiöllä.

Lapin sanastoa pahta, pahte = jyrkkä, korkea kallioseinä, tunturin seinämä
Lapin sanastoa pailakka = kuohittu urosporo, jota ei ole totutettu ajoon
Lapin sanastoa pakkasrusta = pakkasusva
Lapin sanastoa palas, paalkes, peälgis, balggis = polku, metsäpolku, matka, taival - tunturin laelle johtava polku
Lapin sanastoa paliskunta, palkinen = poronhoitopiiri tai -yhtymä
Lapin sanastoa paljakka, jalgadas = avoin tunturimaa, oudan vastakohta
Lapin sanastoa palkia, palgah = kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
Lapin sanastoa pallas = iso Jäämeren kampela - tunturin rinne - kallion reuna
Lapin sanastoa palsa, palsa = korkea turvekumpare
Lapin sanastoa paltsaraja = vanha, karvaton peski
Lapin sanastoa parttio, tsoora = pieni porolauma (muutamia kymmeniä poroja)
Lapin sanastoa pasa = rekeen sijoitettu vesisäiliö, jolla ajettiin metsätyömaan tilapäisteiden jäädyttämistä varten vettä
Lapin sanastoa peeski, beaski = sola tunturissa
Lapin sanastoa peski = lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki, jonka karvapuoli on ulospäin, lapinturkki - tunturipolku
Lapin sanastoa peura, peurakorva = poro, jolla ei ole korvamerkkiä
Lapin sanastoa peurahiiri = tunturisopuli
Lapin sanastoa peurakka = pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
Lapin sanastoa pieska, peski = matala kannasmaa, keväällä usein veden alla - niemi, jonka kärki on korkeammalla, kuin sen kanta
Lapin sanastoa piettiö = vaillinaisesti purtu poro
Lapin sanastoa pihtsus, pidzus = kurmitsa, kapustarinta
Lapin sanastoa piia = pikkutyttönen
Lapin sanastoa piki = poron, tai muun eläimen selkärasva
Lapin sanastoa pillekumppi = inarinsaamen susi, joka tappaa enemmän, kuin jaksaa syödä
Lapin sanastoa pilta = patsaiden varaan rakennettu saalisvarasto
Lapin sanastoa piltakko = poron peltinen korvamerkki
Lapin sanastoa piltto = arka, säikky, vauhko (poro)
Lapin sanastoa pirrilaki = vaaran suippeneva laki
Lapin sanastoa pirrilakki = piippalakki
Pitkospuut

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Alexander Savin


Kuvassa pitkospuut Äkässuolla, Äkäslompolossa, Kolarissa - Ylläs-tunturin maisemissa.

P
Lapin sanastoa pitkospuut = suolle tai muulle kostealle paikalle, kuten esimerkiksi järvien rantakosteikoille, rakennettu kävelyväylä - pitkospuut on rakennettu yhdestä tai useammasta vierekkäin asetetusta lankusta tai halkaistusta puusta - nimitys viittaakin juuri siihen, että puut ovat kulkusuuntaan nähden pitkittäin eivätkä poikittain, kuten usein puusillassa
Lapin sanastoa poatsu, poadzu = poro (esim. Poatsuoaivi = porokero)
Lapin sanastoa pokka = poron jalan ylätyvi, yläreisi
Lapin sanastoa pola, pussi = kuohupaikka koskessa
Lapin sanastoa pollu = tavallisella kuppikorvalla varustettu pahkakuppi
Lapin sanastoa poro = puolikesy, pääasiassa luonnosta ravintonsa saava, tunturipeurasta polveutuva hyötyeläin - Poro poro
Lapin sanastoa poroisäntä = paliskunnan johtaja, joka on poronomistaja ja paliskunnan valitsema - poronhoitoasetus luettelee poroisännän tehtävät, poroisäntä toimii virkavastuulla
Lapin sanastoa porokello = erilaiset porokellot ovat nelikulmaisia ja ne on valmistettu joko raudasta tai messingistä - pienehkö nelikulmainen kello on gilkabiellu - pieni kello, tiuku on gilka
Lapin sanastoa poronkusema = vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan - maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
Lapin sanastoa poropolku = porojen maastoon uurtama polku, tullut suomalaisille tutuksi mm. Kullervo Kemppisen kirjasta "Poropolku kutsuu"
Lapin sanastoa posio, poassu = lapinkodan pieni peräovi
Lapin sanastoa pounikko = mättäikkö, usein jängällä
Lapin sanastoa pounu, bovdna, povdna = iso jänkämätäs
Lapin sanastoa punavasa = vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
Lapin sanastoa puoldsa = usein jyrkkä hieta- tai soraharju
Lapin sanastoa puranaika = karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
Lapin sanastoa purku, porga = sakea pyry lauhalla ilmalla
Lapin sanastoa purra = kuohita poro puremalla
Lapin sanastoa päivänpuoli = tunturin eteläpuoli - se puoli tunturista, joka on kääntyneenä aurinkoon päin
Lapin sanastoa pälvi, biew'lâ = sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
Lapin sanastoa päri = kallio, kohopaikka tunturissa, puuton vaaran laki
Lapin sanastoa päällispuuro = kermaan keitetty puuro
Lapin sanastoa pääläri = kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito- tai piimäastia
Lapin sanastoa pöönät = kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan


Tunturikohokki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Nuuuuuuuuuuul


Tunturikohokki (Silene acaulis)

Tunturikohokki muodostaa matalan, tiiviin patjamaisen kasvuston. Tunturikohokilla on neulasmaiset lehdet. Tunturialueilla yleistä tunturikohokkia tavataan yläpaljakalla asti lumenviipymillä ja soraikoilla. Vaaleanpunakukkainen tunturikohokki suosii kalkkipitoisia kasvupaikkoja. Suomessa tunturikohokki on pohjoisen lapin alkuperäislaji. Sitä tavataan Käsivarren suurtuntureilla Enontekiöllä, Utsjoella, Inarissa sekä Sodankylässä Venäjän rajan tuntumassa.

R
Lapin sanastoa raajia = raataa, raivata
Lapin sanastoa raamoa, ramedet = kerskua, kiitellä itseään
Lapin sanastoa raanakka = vaaleanharmaa poro
Lapin sanastoa raavas = aikuinen ihminen, myös poro
Lapin sanastoa raini = pahankurinen, rietas, ilkeä ihminen
Lapin sanastoa raitio = poropaimen
Lapin sanastoa raito, raido, raidu = useampia poroja ahkioineen tai ilman - valjastettu jonoon, porojono
Lapin sanastoa rakka, rassa rassa = kivinen ja louhikkoinen tunturialue
Lapin sanastoa rakovalkea = perinteinen suomalainen nuotiotyyppi, jossa asetetaan päällekkäin, vaakasuoraan asentoon, palamaan kaksi puupölkkyä, jotka ovat keloja, jos niitä on saatavilla - vanhan erämiehen mitan mukaan pölkkyjen pituus on kirvesvarren pituus yöpyjää kohden kahdeksantuumaista suoraa keloa - pölkyt koverretaan kirveellä vastakkain tulevilta puoliltaan hiukan koveriksi - pölkkyjen väliin asetetaan molempiin päihin tuluspuut - tuli pistetään palamaan kiehisten avulla puiden väliin - rakovalkea palaa huolellisesti tehtynä koko yön, valaisten ja antaen lämpöä
Lapin sanastoa rankinen = liinavaatteesta (sideharsosta) laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
Lapin sanastoa rannio = porotokan lumeen tekemä polku, otuksen polku
Lapin sanastoa rassa = kivinen ja karu tunturialue - somerikkoinen korkea vaara tunturialueella
Lapin sanastoa ratkoa = erotella porot omistajilleen
Lapin sanastoa ridhu, ridhu = myrskytuuli
Lapin sanastoa riekki = virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
Lapin sanastoa riekon pieru = häkärä eli pakkassumu


Rillumarei

Rillumarei-kulttuurin suurlähettiläät Esa Pakarinen, Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko tekivät aikanaan letkeällä tyylillään ja omalla tavallaan Lappia tunnetuksi koko kansalle.

Lapin sanastoa rillumarei = rumarillumarillumarei - rillumarei-viihdekulttuuri syntyi 1950-luvulla - sen synnyttäjiä ja tähtiä olivat Reino Helismaa, Toivo Kärki, Armand Lohikoski, Esa Pakarinen, Masa Niemi, Siiri Angerkoski, Tapio Rautavaara ja Jorma Ikävalko - rillumarei piti sisällään elokuvaa, musiikkia ja lavaesiintymistä - Lappi ja Rovaniemen markkinat olivat rillumarein keskeisiä näyttämöitä
Lapin sanastoa rimpi = suonsilmäke, hete - tuskin miestä kantava vetelä ja vajottava suo - vetinen rantaniitty, hyllyvä keto
Lapin sanastoa rinkka = repusta kehitetty, selässä kannettava väline, jossa itse reppupussia kannattelee puusta, muovista, teräs- tai alumiiniputkesta valmistettu kantokehys
Lapin sanastoa rintaliina = lapinukon kaulaliina
Lapin sanastoa rito, riddo = tunturien lumi tai kivivyöry
Lapin sanastoa riuku = neiti, rouva, ei lapinpukuinen
Lapin sanastoa riutta = haaskalla käyvä peto tai lintu - tunturin rinne - jyrkänne - kivinen maa, paha paikka; pikkukivien ja soran peittämä kohta tunturin rinteessä - jyrkänteinen ja vaikeakulkuinen maasto
Lapin sanastoa roukua = poron äännähtelyä, muistuttaa sammakon kurnutusta
Lapin sanastoa rouot, rouhko = vällyt
Lapin sanastoa rova, roavvi = kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
Lapin sanastoa ruijankieli = norjankieli
Lapin sanastoa rukattaa, ruohtet = kiiruhtaa, laukata
Lapin sanastoa rukka = peski
Lapin sanastoa ruko = kekomainen heinäkasa
Lapin sanastoa runo = tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
Lapin sanastoa ruode, ruoteet = kodan tai laavun kehikkoriu'ut
Lapin sanastoa ruoktu = koti, maja
Lapin sanastoa rusakka = ruskeankellertävä poro
Lapin sanastoa ruska, ruskah = ruskea, syksyn värikäs aika
Lapin sanastoa ruto, rotto, rohttu = tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä
Lapin sanastoa ruukaltaa = laukata, syöksyä kiireesti
Lapin sanastoa rykimä = porojen kiima-aika
Lapin sanastoa rykiä = kiimoa
Lapin sanastoa räkkä = poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset: hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat
Lapin sanastoa räme = kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
Lapin sanastoa räpä = hanki, joka ei varsin kannata, pudottaa ja kannattaa
Lapin sanastoa räätikkö = vesiperäinen mättäikköinen maa
Lapin sanastoa rökäs = kiiski
S
Lapin sanastoa saaga, viikinkisaaga = kertomuksia varhaisista viikinkien matkoista ja sukuvihollisuuksista
Lapin sanastoa saajo = metsäsaareke jängässä
Lapin sanastoa saaloa = läähättää
Lapin sanastoa saamelainen = se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame
Lapin sanastoa saiho = syksyllä kalan tai riistalihojen säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa, joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi pannaan kiviä tai kelleksiä
Lapin sanastoa saivo, saiva = lähdelampi, pieni lampi tai järvi, josta lähtee puro, mutta johon ei laske vesiä
Lapin sanastoa sapilaat = kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla heinät kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle
Lapin sanastoa sati = jos
Lapin sanastoa saulalintu = poron nenäsaivartaja
Lapin sanastoa saura = kahden tai useamman pystypuun väliin tehty pitkänomainen esim. heinän säilytyspaikka - ahkera, toimellinen
Lapin sanastoa savu, savu = suvantopaikka joessa
Lapin sanastoa seita, sieidi = palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs, kivi tai kallio, muinaisten saamelaisten palvontakohde
Lapin sanastoa selänne, cielgi = selänne tunturin kupeessa, jossa kasvaa tunturi- tai vaivaiskoivua
Lapin sanastoa sevä, tseävvi = miestä kantava hanki
Lapin sanastoa siepakka = poron koipinahasta tehty kenkä, ilman verkakoristeita
Lapin sanastoa sieppuri, sieben = karhunnahkainen hartiapeite
Lapin sanastoa siida, siita = lapin kotakylä
Lapin sanastoa siima = kahan jatkoksi laitettava leveä värikäs nauha (katso kaha)
Lapin sanastoa siljo, sialjo = tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin, kotakenttä, tanner, pihamaa
Lapin sanastoa silkosi = kiipesi (oksattomaan) puuhun
Lapin sanastoa sinirikko = tuntureiden kaunis kukka - katso kuva ja selitys
Lapin sanastoa sisnakkaat = sisnanahasta (karvattomasta nahasta) tehdyt säärystimet
Lapin sanastoa siula, kielas, gielas = pitkä, madaltuva tunturinselänne - johdinaita
Lapin sanastoa skaidi, skaide, skäidi = kaita selänne kahden vesistön välissä
Lapin sanastoa solaus = kengän tai saappaan pohjaus (sola puolipohja)
Lapin sanastoa sopsata, copsut = pysyä sijassaan, ei liukua - esim. poron jalka ei sopsaa jäätiköllä
Lapin sanastoa soro, corro - kivikkomäki
Lapin sanastoa staalo = saamelainen haltiaolento
Lapin sanastoa stuorra, stuorrah = iso, suuri
Lapin sanastoa sulju = kalan sisälmykset
Lapin sanastoa summa seutu = synkkä, pimeä seutu
Lapin sanastoa suohkana, suohkkan = pitäjä
Lapin sanastoa suolu, suolu = saari järvessä, joessa tai meressä
Lapin sanastoa suopunki, suöphan = lassomainen heittonuora - silmukkapäinen, ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni
Lapin sanastoa säpikäs, säpikkäät, säpäkkeet = poronnahkasäärystin

T
Lapin sanastoa taajoa, dagjot = leikkiä, telmätä
Lapin sanastoa taamoa, taabmah = opettaa, kesyttää, taltuttaa, masentaa
Lapin sanastoa tainakka = ikimaho naarasporo
Lapin sanastoa taivaannasta = tähti
Lapin sanastoa takatyvinen = leveälanteinen nainen
Lapin sanastoa talvaanvalkeat = revontulet
Lapin sanastoa tapannut = hävinnyt, joutunut tappiolle
Lapin sanastoa teno = iso virta
Lapin sanastoa tieva, dievva, tievva = hiekkakumpu tai -mäki, kunnas, matala ja pitkänomainen harjanne, metsäinen tai paljas
Lapin sanastoa tokka = suuri porolauma (satoja tai jopa tuhansia poroja)
Lapin sanastoa tokkakunta = joukko poronomistajia, jotka hoitavat poronsa yhdessä
Lapin sanastoa tolkata = tulkita
Lapin sanastoa tolvata, doalvastet = juosta nopeasti ravia (porosta)
Lapin sanastoa torkotulet = (tervas) kantoon tehdyt tulet
Lapin sanastoa tsohka = terävähuippuinen tunturi
Lapin sanastoa tunturi, tuodtar = paljaslakinen, laaja, useita lakia, kuruja ja harjanteita käsittävä vaara- tai kukkulamaa, puuton ylänköalue - Enontekiöllä tunturi merkitsee myös yhtenäistä maa-aluetta, joka kohoaa puukasvullisuusrajan yläpuolelle - tunturissa saattaa olla tunturien lisäksi vaaroja, laaksoja, jänkiä, jokia ja järviä
Lapin sanastoa tunturihaukka = Lapin perukoilla pesivä tunturihaukka on suurin jalohaukkamme - Tunturihaukka tunturihaukka
Lapin sanastoa tunturijuonto = tunturijono
Lapin sanastoa tunturijänkä = laaja, kuivahko ja melko tasainen jänkä, jonka keskellä on joskus oja - siellä täällä isoja mättäitä, rutoa ja heinikkoa - tunturijänkä on hyvä porojen paimennuspaikka kesällä - kasvitieteilijät määrittelevät tunturin kasvillisuuden perusteella
Lapin sanastoa tunturikallioinen - (Erigeron uniflorus) - asterikasveihin kuuluva tunturikasvi - tunturipaljakoiden kosteimmilla paikoilla viihtyvällä tunturikallioisella on korkeutta 5 - 15 cm - varren latvassa on yksi mykerö, eli kukinto - Suomessa tunturikallioisia kasvaa vain Enontekiöllä ja Utsjoella
Lapin sanastoa tunturikihu = pienin kihulinnuista, Suomen Lapissa laji pesii hyvinä myyrä- ja sopulivuosina varsin yleisenä Enontekiön ja Utsjoen tuntureilla - Tunturikihu tunturikihu
Lapin sanastoa tunturikohokki = kaunis tunturin kukka - katso kuva ja selitys
Lapin sanastoa tunturikoivu = tunturissa kasvava puulaji - katso kuva ja selitys yltä
Lapin sanastoa tunturilaakso, roggi, vaggi = kahden tunturin välinen laakso
Lapin sanastoa tunturimaa, duottarmailbmi = laaja ylänköalue, jossa useita tuntureita, kuruja ja harjanteita
Lapin sanastoa tunturiniittyleinikki - (Ranunculus acris pumilus) - tunturiniittyleinikki on niittyleinikin alalajin, lapinniittyleinikin, toinen muoto - toinen on idänniittyleinikki.
Lapin sanastoa tunturinotko, loamastat = tunturissa sijaitseva notkelma
Lapin sanastoa tunturipöllö = avotuntureiden pöllölaji - Tunturipöllö tunturipöllö
Lapin sanastoa tunturiselänne, cielgi = selänne tunturin kupeessa, kasvaa tunturi- tai vaivaiskoivua
Lapin sanastoa tunturisopuli = tunturisopuli on suurtunturialueen tunnusomainen pikkunisäkäs, jonka elämä on sopeutunut tunturipaljakoiden olosuhteisiin - Tunturisopuli tunturisopuli
Lapin sanastoa tunturisuo, leaksi, leaksa = soinen laakso tunturissa, tavallisesti tunturien keskellä sijaitseva tasainen laaja neva, jossa kasvaa kortetta, pajua, vaivaiskoivua, vähän koivuja
Lapin sanastoa Tunturisusi = Tunturilatu ry:n tunturivaeltajalle myöntämä arvonimi
Lapin sanastoa tunturitupa = tunturissa kulkijoiden käyttöön rakennettu mökki
Lapin sanastoa tunturivaara, duottarvarri = vaara tunturin selänteen päässä tai ylängöllä, sen rinteillä voi kasvaa puita


Tunturivaeltajat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Juha Riissanen


Kuvassa tunturivaeltajat Saariselän maisemissa vuonna 1978. Vaeltajien matka käy Saariselän korkeimman tunturin, Sokostin (718 m) kautta kohti Luirojärveä. Asianajaja ja kirjailija Kullervo Kemppinen (1921 - 2012) synnytti aikanaan, 1950-luvulta alkaen, mestarillisilla tunturivaelluskirjoillaan monissa lukijoissaan lapinkuumeen ja halun päästä itsekin joskus vaellukselle. Kemppisen unohtumattomia ja vertaansa vailla olevia tunturilapin kirjoja olivat Lumikuru (1958) - Poropolku kutsuu, Kuvia ja tarinoita tunturivaelluksilta (1961) - sekä Haltian harteilla, Kuvia ja retkitarinoita Käsivarren suurtuntureilta (1964). Kemppisen kirjat pohjautuvat hänen itse tekemiinsä, yli 50 tunturivaellukseen.

Lapin sanastoa tunturivaeltaja, tunturivaellus = retkeilijä, joka vaeltaa tuntureilla ja suorittaa tunturivaelluksen - potee usein lapinkuumetta, katso lapinkuume
Lapin sanastoa tunturivuoma, duottarvuopmi = tunturiaukio, kuivahkoa jäkälämaata, puita molemmin puolin, isoja mättäitä siellä täällä
Lapin sanastoa turnis = rehunauris, mieluista ruokaa porolle
Lapin sanastoa tuulenpieksämä = tunturiseudulla oleva paikka, johon ei tuulen vuoksi kerry lunta
Lapin sanastoa tuölji, tuölji = talja
Lapin sanastoa törmä, teärbmi = jyrkkä tunturirinne

U
Lapin sanastoa ummenoius = umpea suoraan oiustava poro
Lapin sanastoa umpitakki = lapintakki
Lapin sanastoa umu, uppura = sumu, usva
Lapin sanastoa uovaten = uhoten, kerskuen
Lapin sanastoa urakka = urosporo toisella ikävuodellaan
Lapin sanastoa uurto, orda = puuraja tunturissa

V
Lapin sanastoa vaadin, aldu = kolmea vuotta vanhempi naarasporo
Lapin sanastoa vaami = täysikasvuinen, vasova naarasporo
Lapin sanastoa vaana, vadne = puute, niukkuus
Lapin sanastoa vaara = metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
Lapin sanastoa vaarri, vaarri = vuori, suuri, usein kalliolakinen ja pahtaseinäinen tunturi
Lapin sanastoa vadha, vosa, vadha = matala ja laakea, puuton kukkula tunturimaisemassa
Lapin sanastoa valkko, vielkis = valkea poro
Lapin sanastoa vankka, vagge = tunturien välinen puuton tai metsäinen laakso, tunturilaakso - tunturimaan jokilaakso
Lapin sanastoa varri = vaara, paljaslakinen tunturi
Lapin sanastoa vasa, vasikka, miessi = poro ensimmäisellä ikävuodellaan, paikoin vain ensimmäiseen syksyyn saakka
Lapin sanastoa vasamerkitys, kesämerkitys = tilaisuus, jossa keväällä syntyneet vasat merkitään
Lapin sanastoa vaskooli = kullanhuuhdonnan tärkein väline on vaskooli - vaskoolilla huuhtominen perustuu kullan suureen ominaispainoon - puhdas kulta on seitsemän kertaa painavampaa kuin sora ja hiekka - kulta painuu näin ollen ensimmäisenä vaskoolin pohjalle ja pysyy siellä myös varsin hyvin, joten vasta-alkajakin onnistuu helposti saamaan hippuja talteen
Lapin sanastoa vasotusaita = rautalankaverkoista tehty siirrettävä aitaus, jossa vaatimet vasovat ja vasat merkitään
Lapin sanastoa veiti, veitiporo = irrallaan oleva poro
Lapin sanastoa veneenrossi = veneen kiinnitysköysi
Lapin sanastoa vennikko = hihnaporojen ruokamaa
Lapin sanastoa viekkaasti = nopeasti, sukkelasti
Lapin sanastoa vieroporo = aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
Lapin sanastoa viltto, vielti = viisto paikka maastossa, kuten tunturin rinne
Lapin sanastoa vimpa, vimmata = työväline; puusalko, jossa narulenkki ja jonka avulla pyydetään poro kiinni
Lapin sanastoa visto, vistottaa = pelottava, kammottava - pelottaa, kammottaa
Lapin sanastoa visu = saita, nuuka, pihi
Lapin sanastoa vuolkkia = lähteä reissuun, matkustaa
Lapin sanastoa vuoma, vuobmi vuobme = tunturien välinen pitkä ja loiva jokilaakso, myös puuton, suuri suo - suuri puuton jänkä, iso aukea neva, avo-, tundrasuo
Lapin sanastoa vuonelo, vuongeli = naarasporo toisella ikävuodellaan, vaadin, vaami
Lapin sanastoa vuono = pitkä kapea meren (tai järven) lahti - pitkä jokivarsiniitty
Lapin sanastoa vuopio, vuopaja, uopio, uopaja = joen, jokiväylän rantamutka, lahdelma
Lapin sanastoa vuorso = urosporo kolmannella ikävuodellaan
Lapin sanastoa vuottoraippa = ahkion vetohihna

Y
Lapin sanastoa ylilappi, ylilappilainen = tunturilappi, tunturilappalainen
Lapin sanastoa yönpuoli, ijabealli, itkobealli = tunturin pohjoispuoli - se puoli tunturista, joka on kääntyneenä auringosta poispäin

Ä
Lapin sanastoa äiji = isoisä
Lapin sanastoa äijäkriina = pahankurinen äijä
Lapin sanastoa äppö = vähäinen sadekuuro
Lapin sanastoa äpärä = surmattu, metsään heitetty sikiö
Lapin sanastoa äpöstellä = sataa pilvettömältä taivaalta pieniä ja lyhytaikaisia ripauksia vettä

Ö
Lapin sanastoa öystä = itä


Lappisanasto Palaa alkuosaan - Lappisanasto A - L
Kahvitulet
Kahvitulet ja kahvipannu asentopaikalla Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Tuukka Rantamäki
*** tunturisusi.com linkit ***