Laulujoutsen
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Hans Olofsson


Laulujoutsen (Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Keväisin se on yksi odotetuimpia muuttolintuja ei vain uskomattoman kauneutensa vuoksi, vaan myös siksikin, että se suurena lintuna näkyy kauas ja on helppo tunnistaa. Keväällä joutsenia alkaa näkyä jo varhain maaliskuussa. Huhtikuun puolivälin jälkeen muutto vilkastuu ja pääjoukot saapuvat vapun tienoilla.

1900-luvun alkupuolella laulujoutsen oli maassamme vielä suuri harvinaisuus. Ihmisen aikaansaaman vainon vuoksi maastamme tavattiin enää parikymmentä pesivää paria Lapin perukoilta, itärajan tuntumasta. Nykyisin laulujoutsenia tavataan Suomessa koko maasta eteläisintä rannikkoa myöten, vaikkakin vahvin pesimäkanta on edelleenkin Pohjois-Suomessa. Keväällä 2011 arvioitu pesimäkanta Suomessa oli 6 000 - 7 000 paria.

Tuntomerkkejä

Laulujoutsenen pituus on 145 - 160 cm, siipiväli 215 - 240 cm. Se on siten samankokoinen kuin kyhmyjoutsen. Tästä eteläisestä sukulaisestaan se eroaa kyhmyttömän, keltaisen nokkansa ansiosta.

Laulujoutsenet ovat valkoisia. Vanhojen laulujoutsenten pää, kaula ja vatsapuoli voivat joskus olla ruosteensävyisiä. Nuori yksilö on väriltään harmaampi. Höyhenpuku tulee vähitellen valkoiseksi. 15 - 20 kuukauden ikäinen yksilö on jo valkoinen.

Nokka on musta ja keltatyvinen. Koivet ovat mustat.

Laulujoutsen pitää uidessaan kaulaansa yleensä suoraksi ojennettuna ja siipiä tiukasti ruumista vasten. Kyhmyjoutseneen verrattuna laulujoutsen vaikuttaa sirommalta ja ylväämmältä.

Ilmojen halki käy laulujoutsenten tie

Laulujoutsenet lentävät kaikkien joutsenten tapaan hitain ja voimakkain siiveniskuin. Parvet järjestyvät usein jonoihin tai auroihin. Kaukana lentävän parven erottaminen kurkien ja hanhien parvista voi joskus tuottaa vaikeuksia. Kurjista poiketen joutsenet eivät liidä välillä. Hanhet puolestaan ovat paljon pienempiä, tummempia ja lyhytkaulaisia. Niiden siiveniskutkin ovat nopeampia.

Lentävät laulujoutsenet ääntelevät usein kuuluvasti, kun taas siivistä ei lähde juuri mitään ääntä - päinvastoin, kuin kyhmyjoutsenilla.

Pesintä ja ravinto

Laulujoutsen pesii mieluusti soilla ja rehevillä järvillä. Pesä on usein pienessä saaressa tai veden ympäröimällä suomättäällä. Korkean pesäkummun materiaalina on sammalta, saraa, ruokoja ja muita vesikasveja. Munii touko-kesäkuun vaihteessa 4 - 7 kellanvalkoista munaa, joita naaras hautoo noin 33 vrk. Poikaset tulevat lentokykyisiksi 2 kuukauden ikäisinä.

Laulujoutsen syö lähes yksinomaan kasvinosia, joita se saa joko veden pohjasta tai niityiltä.
Laulujoutsen Laulujoutsen Laulujoutsen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Mark Skevington
Laulujoutsen
Laulujoutsen Laulujoutsenen nokka

Laulujoutsenen nokka on musta ja keltatyvinen. Keltainen väri ulottuu yksilöllisesti vaihdellen kiilana sierainten alle tai taakse.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright JKohler
*Kuva vasemmalla Copyright Tony Armstrong

Lähteet
Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Turun Sanomat 17.4.2012 - Laulujoutsenet ovat saapuneet


Äänet

Laulujoutsen on kuuluisa trumpettiäänistään, jotka pidempinä taikka lyhyempinä, eri sävelkorkuisina suuressa parvessa sekoittuvat mahtavaksi konsertiksi. Se käyttää ahkerasti kauaskantavaa ja soinnukasta, trumpetintörähdystä muistuttavaa ääntään.

Tyynellä säällä äänet kuuluvat usean kilometrin etäisyydeltä. Laulujoutsenten äänivalikoimaan kuuluvat myös eri korkuiset, kuorsaavat huudot ja muunnelmat trumpettimaisesta klong-huudosta.
Laulujoutsen
Joutsenlampi Joutsenlampi Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Maggi_94
*Kuvat vasemmalla Copyright Andreas Ebling


Kulttuurilintu

Laulujoutsen on ollut erityisen kauneutensa ja sisältämänsä symboliikan vuoksi taiteilijoiden suosima lintu. Se esiintyy kuva-aiheena jo monissa Karjalan kalliopiirroksissa. Useat merkittävät suomalaiset kultakauden taiteilijat ovat maalanneet laulujoutsenia. Joutsen on mukana myös näkyvästi kirjallisuudessa ja runoudessa, sekä myös musiikissa. Jean Sibeliuksen tuotantoa on Tuonelan joutsen.

Yksi maailman tunnetuimpia joutsentuotantoja on Pjotr Tsaikovskin baletti Joutsenlampi. Joutsenlampi kertoo Siegfried-nimisestä prinssistä ja joutseniksi taiotuista neidoista.

Laulujoutsen metsästettäväksi riistalinnuksi?!

Vuonna 2007 Suomen metsästysjärjestöt esittivät, että laulujoutsenen metsästys voitaisiin aloittaa uudelleen kannan runsastumisen takia. Arveltiin, että aggressiivinen joutsen haittaa muiden vesilintujen pesintää. Birdlifen mukaan tutkimukset eivät tue väitteitä.

Jo vuonna 2004 silloinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ehdotti joutsenten metsästystä. Luontojärjestöt vastustivat esitystä ja ehdottivat metsästysasioiden siirtämistä ympäristöministeriöön. Sittemin metsästysajatus on haudattu ja koko asia vaiettu kuoliaaksi. Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt laulujoutsenen korvausarvoksi 2 018 euroa.
Laulujoutsen
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Hans Olofsson
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***