Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla Copyright Caleb Putnam
*Kuva yllä oikealla - Photo by Per Harald Olsen/NTNU - Copyright NTNU, Faculty of Natural Sciences and Technology


Laulujoutsen (Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Keväisin se on yksi odotetuimpia muuttolintuja ei vain uskomattoman kauneutensa vuoksi, vaan myös siksikin, että se suurena lintuna näkyy kauas ja on helppo tunnistaa. Keväällä joutsenia alkaa näkyä jo varhain maaliskuussa. Huhtikuun puolivälin jälkeen muutto vilkastuu ja pääjoukot saapuvat vapun tienoilla.

1900-luvun alkupuolella laulujoutsen oli maassamme vielä suuri harvinaisuus. Ihmisen aikaansaaman vainon vuoksi maastamme tavattiin enää parikymmentä pesivää paria Lapin perukoilta, itärajan tuntumasta. Nykyisin laulujoutsenia tavataan Suomessa koko maasta eteläisintä rannikkoa myöten, vaikkakin vahvin pesimäkanta on edelleenkin Pohjois-Suomessa. Nykykannaksi arvioidaan 5 600 - 7 000 paria.

Vuonna 2014 laulujoutsenten syyskannan lukumääräksi arvioitiin 70 000 yksilöä. Syyskanta muodostuu Suomessa pesivistä pareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista.

Tuntomerkkejä

Laulujoutsenen pituus on 145 - 160 cm, siipiväli 215 - 240 cm. Se on siten samankokoinen kuin kyhmyjoutsen. Tästä eteläisestä sukulaisestaan se eroaa kyhmyttömän, keltaisen nokkansa ansiosta.

Laulujoutsenet ovat valkoisia. Vanhojen laulujoutsenten pää, kaula ja vatsapuoli voivat joskus olla ruosteensävyisiä. Nuori yksilö on väriltään harmaampi. Höyhenpuku tulee vähitellen valkoiseksi. 15 - 20 kuukauden ikäinen yksilö on jo valkoinen.

Nokka on musta ja keltatyvinen. Koivet ovat mustat.

Laulujoutsen pitää uidessaan kaulaansa yleensä suoraksi ojennettuna ja siipiä tiukasti ruumista vasten. Kyhmyjoutseneen verrattuna laulujoutsen vaikuttaa sirommalta ja ylväämmältä.

Ilmojen halki käy laulujoutsenten tie

Laulujoutsenet lentävät kaikkien joutsenten tapaan hitain ja voimakkain siiveniskuin. Parvet järjestyvät usein jonoihin tai auroihin. Kaukana lentävän parven erottaminen kurkien ja hanhien parvista voi joskus tuottaa vaikeuksia. Kurjista poiketen joutsenet eivät liidä välillä. Hanhet puolestaan ovat paljon pienempiä, tummempia ja lyhytkaulaisia. Niiden siiveniskutkin ovat nopeampia.

Lentävät laulujoutsenet ääntelevät usein kuuluvasti, kun taas siivistä ei lähde juuri mitään ääntä - päinvastoin, kuin kyhmyjoutsenilla.

Pesintä ja ravinto

Laulujoutsen pesii mieluusti soilla ja rehevillä järvillä. Pesä on usein pienessä saaressa tai veden ympäröimällä suomättäällä. Korkean pesäkummun materiaalina on sammalta, saraa, ruokoja ja muita vesikasveja. Munii touko-kesäkuun vaihteessa 4 - 7 kellanvalkoista munaa, joita naaras hautoo noin 33 vrk. Poikaset tulevat lentokykyisiksi 2 kuukauden ikäisinä.

Laulujoutsen syö lähes yksinomaan kasvinosia, joita se saa joko veden pohjasta tai niityiltä.

Muutto

Laulujoutsenet muuttavat Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Muutto tapahtuu loka-marraskuussa. Osa laulujoutsenista talvehtii Suomessa, sulana pysyvissä vesissä. Talvien sääoloista riippuen näiden maassamme talvehtivien laulujoutsenten määrä vaihtelee suuresti. Vuoden 2015 laskennoissa Suomessa havaittiin noin 1300 talvehtivaa yksilöä, suurin osa Ahvenanmaalla, pohjoisimmat Kolarissa ja Muoniossa. Etelämmäksi muuttaneet palaavat takaisin maalis-huhtikuussa. Laulujoutsenet kuuluvat varhaisimpien kevätmuuttajien joukkoon.
Laulujoutsen
Laulujoutsenet Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Janne Poikolainen
Joutsenpari lammella
Suomi Finland Laulujoutsen taidekulttuurissa - Runeberg, von Wright, Manninen, Sibelius

Laulujoutsen on ollut erityisen kauneutensa ja sisältämänsä symboliikan vuoksi taiteilijoiden suosima lintu. Se esiintyy kuva-aiheena jo monissa Karjalan kalliopiirroksissa. Useat merkittävät suomalaiset kultakauden taiteilijat ovat maalanneet laulujoutsenia. Joutsen on mukana myös näkyvästi kirjallisuudessa ja runoudessa, sekä myös musiikissa.

Kansallisrunoilijamme, Johan Ludvig Runebergin esikoisrunokokoelman Dikter, joka ilmestyi vuonna 1830, nimilehdellä oli kuva joutsenesta. Kuvan alla oli runo joutsenesta, ja se päättyi säkeisiin:

"Vaikk ei sun elos unelma käy vuosisatain taa,
sait laulaa Suomen suvessa,
sen aalloil' armastaa".


Runeberg oli itsekin nähnyt Saarijärvellä jäidenlähdön aikaan, laulujoutsenten laskeutuvan etäiseen erämaavirtaan.

Niin Runebergin runossa, kuin kaikissa muissakin taiteen ylevähenkisissä luomuksissa, joutsenta kuvattiin salaperäisenä ja suorastaan pyhänä lintuna. Otto Mannisen joutsenrunot ja kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen "Tuonelan joutsen" vahvistivat tällaista ylevää kuvaa joutsenesta.

Todellisuus oli kuitenkin jotakin ihan muuta. Jopa kansallistaiteilijamme Wrightin veljekset, jotka maalasivat kuvia joutsenista, ampuivat niitä väliaikoina. 1800-luvulla ja vielä seuraavallakin vuosisadalla oli yleinen käytäntö, että kaikki joutsenet ammuttiin aina, kun vain suinkin niin voitiin tehdä. Myös joutsenten munat ryöstettiin niiden pesistä. Joutsenet kävivät niin harvinaisiksi, että professori Einari Merikallion arvion mukaan joutsenia pesi maassamme 1940-luvun lopulla enää kymmenkunta paria.
Kuvassa yllä maalaus - Ferdinand von Wright: Joutsenpari lammella. Öljy kankaalle 1894.

Suomi Finland Yrjö Kokko pelasti laulujoutsenen

Yrjö Olavi Samuli Kokko (1903 - 1977) oli suomalainen eläinlääkäri ja kirjailija. Hän kuuluu myös kulttuurielämämme hengen jättiläisiin. Laulujoutsenen kohdalla hänessä oli suuri ero muihin kulttuurivaikuttajiin siinä, että hän ei vain ihaillut laulujoutsenia, vaan teki kaikkensa niiden suojelemiseksi.

Yrjö Kokolta ilmestyi vuonna 1950 kirja Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu, joka havahdutti ihmiset maassamme laulujoutsenen suojeluun. Yrjö Kokko oli yhdessä saamelaisystävänsä kanssa hakeutunut yhdelle viimeisistä laulujoutsenten pesimäpaikoista. Siellä hän oli onnistunut, tekoporoon piiloon ahtautuneena, kuvaamaan laulujoutsenten pesintää - ensimmäisenä maailmassa. Hän saavutti sitten joutsenten luottamuksen niin, että hänen ei enää tarvinnut piiloutua tekoporoonsa.

Neljä vuotta myöhemmin Kokolta ilmestyi toinen joutsenkirja, Ne tulevat takaisin, ja näiden Kokon kirjojen myötä suomalaisten asenteet laulujoutsenta kohtaan alkoivat muuttua. Kokon kirjoista on sittemmin tullut suomalaisen luonnonsuojelukirjallisuuden klassikoita. Kokko kirjoitti joutsenista myös lukemattomia lehtiartikkeleita ja kiersi luennoimassa joutsenista. Hänen valistustyönsä tuloksena salametsästys alkoi jäädä ja yleisessä mielipiteessä joutsenten ampumista alettiin pitää todellisena rikoksena.
Laulujoutsen
Laulujoutsen
Laulujoutsenen nokka

Laulujoutsenen nokka on musta ja keltatyvinen. Keltainen väri ulottuu yksilöllisesti vaihdellen kiilana sierainten alle tai taakse.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright JKohler
*Kuva vasemmalla Copyright Tony Armstrong

Lähteet
Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Turun Sanomat 17.4.2012 - Laulujoutsenet ovat saapuneet
Birdlife
Maaseudun Tulevaisuus 16.7.2014: Lintujärjestö Birdlife vastustaa laulujoutsenen metsästystä
Valitut Palat: taiteilijaveljekset von Wright - Anto Leikola, Juhani Lokki, Torsten Stjernberg: Laulujoutsen


Äänet

Laulujoutsen on kuuluisa trumpettiäänistään, jotka pidempinä taikka lyhyempinä, eri sävelkorkuisina suuressa parvessa sekoittuvat mahtavaksi konsertiksi. Se käyttää ahkerasti kauaskantavaa ja soinnukasta, trumpetintörähdystä muistuttavaa ääntään.

Tyynellä säällä äänet kuuluvat usean kilometrin etäisyydeltä. Laulujoutsenten äänivalikoimaan kuuluvat myös eri korkuiset, kuorsaavat huudot ja muunnelmat trumpettimaisesta klong-huudosta.
Laulujoutsen
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Maggi_94
*Kuvat vasemmalla Copyright Andreas Ebling


Laulujoutsen

Joutsenlampi

Yksi maailman tunnetuimpia joutsentuotantoja on Pjotr Tsaikovskin baletti Joutsenlampi. Joutsenlampi kertoo Siegfried-nimisestä prinssistä ja joutseniksi taiotuista neidoista.

Laulujoutsen metsästettäväksi riistalinnuksi?!

Vuonna 2007 Suomen metsästysjärjestöt esittivät, että laulujoutsenen metsästys voitaisiin aloittaa uudelleen kannan runsastumisen takia. Arveltiin, että aggressiivinen joutsen haittaa muiden vesilintujen pesintää. Birdlifen mukaan tutkimukset eivät tue väitteitä.

Jo vuonna 2004 silloinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ehdotti joutsenten metsästystä. Luontojärjestöt vastustivat esitystä ja ehdottivat metsästysasioiden siirtämistä ympäristöministeriöön. Sittemin metsästysajatus on haudattu ja koko asia vaiettu kuoliaaksi. Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt laulujoutsenen korvausarvoksi 2 018 euroa.

Edelleen, vuonna 2014 MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ehdotti joutsenen pyynnin sallimista sen aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi. Lintujärjestö Birdlife vastustaa ehdottomasti laulujoutsenen metsästämistä. Myös yleinen, kansalaisten mielipide vastustaa jyrkästi kansallislintumme metsästämistä. Laulujoutsen on EU:n lintudirektiivin suojelema laji.

Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)

Kuvassa sivun alareunassa sinivesillä on kyhmyjoutsen. Sen tunnistaa helposti nokan mustasta kyhmystä.

Kyhmyjoutsen ja laulujoutsen ovat kooltaan suunnilleen samankokoisia, eli hyvin suuria lintuja. Kyhmyjoutsen on yksi suurimmista lentävistä linnuista. Kyhmyjoutsenella on pituutta 145 - 160 cm. Kun lintu seisoo, niin sen pää keikkuu 1,2 metrin korkeudella. Siipien kärkiväliä on 210 - 240 cm. Painoa voi olla yli 15 kg.

Suomessa kyhmyjoutsenia tavataan rannikkoalueilla koko Suomenlahdella, kaukana Perämerellä ja useilla sisävesillä. Pesimäkanta meillä on 6 000 - 10 000 paria.

Kyhmyjoutseneen liitetään salaperäinen joutsenlaulu, jonka lintu laulaa tarun mukaan ylimaallisen kauniisti juuri ennen kuolemaansa.
Laulujoutsen
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Hans Olofsson
Tunturisuden sivut
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***