Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Jyrki Salmi


Laulujoutsen (Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Keväisin se on yksi odotetuimpia muuttolintuja ei vain uskomattoman kauneutensa vuoksi, vaan myös siksikin, että se suurena lintuna näkyy kauas ja on helppo tunnistaa. Keväällä joutsenia alkaa näkyä jo varhain maaliskuussa. Huhtikuun puolivälin jälkeen muutto vilkastuu ja pääjoukot saapuvat vapun tienoilla.

1900-luvun alkupuolella laulujoutsen oli maassamme vielä suuri harvinaisuus. Ihmisen aikaansaaman vainon vuoksi maastamme tavattiin enää parikymmentä pesivää paria Lapin perukoilta, itärajan tuntumasta. Nykyisin laulujoutsenia tavataan Suomessa koko maasta eteläisintä rannikkoa myöten, vaikkakin vahvin pesimäkanta on edelleenkin Pohjois-Suomessa. Nykykannaksi arvioidaan 5 600 - 7 000 paria.

Vuonna 2014 laulujoutsenten syyskannan lukumääräksi arvioitiin 70 000 yksilöä. Syyskanta muodostuu Suomessa pesivistä pareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista.

Tuntomerkkejä

Laulujoutsenen pituus on 145 - 160 cm, siipiväli 215 - 240 cm. Se on siten samankokoinen kuin kyhmyjoutsen. Tästä eteläisestä sukulaisestaan se eroaa kyhmyttömän, keltaisen nokkansa ansiosta.

Laulujoutsenet ovat valkoisia. Vanhojen laulujoutsenten pää, kaula ja vatsapuoli voivat joskus olla ruosteensävyisiä. Nuori yksilö on väriltään harmaampi. Höyhenpuku tulee vähitellen valkoiseksi. 15 - 20 kuukauden ikäinen yksilö on jo valkoinen.

Nokka on musta ja keltatyvinen. Koivet ovat mustat.

Laulujoutsen pitää uidessaan kaulaansa yleensä suoraksi ojennettuna ja siipiä tiukasti ruumista vasten. Kyhmyjoutseneen verrattuna laulujoutsen vaikuttaa sirommalta ja ylväämmältä.

Ilmojen halki käy laulujoutsenten tie

Laulujoutsenet lentävät kaikkien joutsenten tapaan hitain ja voimakkain siiveniskuin. Parvet järjestyvät usein jonoihin tai auroihin. Kaukana lentävän parven erottaminen kurkien ja hanhien parvista voi joskus tuottaa vaikeuksia. Kurjista poiketen joutsenet eivät liidä välillä. Hanhet puolestaan ovat paljon pienempiä, tummempia ja lyhytkaulaisia. Niiden siiveniskutkin ovat nopeampia.

Lentävät laulujoutsenet ääntelevät usein kuuluvasti, kun taas siivistä ei lähde juuri mitään ääntä - päinvastoin, kuin kyhmyjoutsenilla.

Pesintä ja ravinto

Laulujoutsen pesii mieluusti soilla ja rehevillä järvillä. Pesä on usein pienessä saaressa tai veden ympäröimällä suomättäällä. Korkean pesäkummun materiaalina on sammalta, saraa, ruokoja ja muita vesikasveja. Munii touko-kesäkuun vaihteessa 4 - 7 kellanvalkoista munaa, joita naaras hautoo noin 33 vrk. Poikaset tulevat lentokykyisiksi 2 kuukauden ikäisinä.

Laulujoutsen syö lähes yksinomaan kasvinosia, joita se saa joko veden pohjasta tai niityiltä.

Muutto

Laulujoutsenet muuttavat Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Muutto tapahtuu loka-marraskuussa. Osa laulujoutsenista talvehtii Suomessa, sulana pysyvissä vesissä. Talvien sääoloista riippuen näiden maassamme talvehtivien laulujoutsenten määrä vaihtelee suuresti. Vuoden 2015 laskennoissa Suomessa havaittiin noin 1300 talvehtivaa yksilöä, suurin osa Ahvenanmaalla, pohjoisimmat Kolarissa ja Muoniossa. Etelämmäksi muuttaneet palaavat takaisin maalis-huhtikuussa. Laulujoutsenet kuuluvat varhaisimpien kevätmuuttajien joukkoon.
Laulujoutsen Laulujoutsen Laulujoutsen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Mark Skevington
Laulujoutsen
Laulujoutsenet Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Janne Poikolainen
Joutsenpari lammella
Suomi Finland Laulujoutsen taidekulttuurissa - Runeberg, von Wright, Manninen, Sibelius

Laulujoutsen on ollut erityisen kauneutensa ja sisältämänsä symboliikan vuoksi taiteilijoiden suosima lintu. Se esiintyy kuva-aiheena jo monissa Karjalan kalliopiirroksissa. Useat merkittävät suomalaiset kultakauden taiteilijat ovat maalanneet laulujoutsenia. Joutsen on mukana myös näkyvästi kirjallisuudessa ja runoudessa, sekä myös musiikissa.

Kansallisrunoilijamme, Johan Ludvig Runebergin esikoisrunokokoelman Dikter, joka ilmestyi vuonna 1830, nimilehdellä oli kuva joutsenesta. Kuvan alla oli runo joutsenesta, ja se päättyi säkeisiin:

"Vaikk ei sun elos unelma käy vuosisatain taa,
sait laulaa Suomen suvessa,
sen aalloil' armastaa".


Runeberg oli itsekin nähnyt Saarijärvellä jäidenlähdön aikaan, laulujoutsenten laskeutuvan etäiseen erämaavirtaan.

Niin Runebergin runossa, kuin kaikissa muissakin taiteen ylevähenkisissä luomuksissa, joutsenta kuvattiin salaperäisenä ja suorastaan pyhänä lintuna. Otto Mannisen joutsenrunot ja kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen "Tuonelan joutsen" vahvistivat tällaista ylevää kuvaa joutsenesta.

Todellisuus oli kuitenkin jotakin ihan muuta. Jopa kansallistaiteilijamme Wrightin veljekset, jotka maalasivat kuvia joutsenista, ampuivat niitä väliaikoina. 1800-luvulla ja vielä seuraavallakin vuosisadalla oli yleinen käytäntö, että kaikki joutsenet ammuttiin aina, kun vain suinkin niin voitiin tehdä. Myös joutsenten munat ryöstettiin niiden pesistä. Joutsenet kävivät niin harvinaisiksi, että professori Einari Merikallion arvion mukaan joutsenia pesi maassamme 1940-luvun lopulla enää kymmenkunta paria.
Kuvassa yllä maalaus - Ferdinand von Wright: Joutsenpari lammella. Öljy kankaalle 1894.

Suomi Finland Yrjö Kokko pelasti laulujoutsenen

Yrjö Olavi Samuli Kokko (1903 - 1977) oli suomalainen eläinlääkäri ja kirjailija. Hän kuuluu myös kulttuurielämämme hengen jättiläisiin. Laulujoutsenen kohdalla hänessä oli suuri ero muihin kulttuurivaikuttajiin siinä, että hän ei vain ihaillut laulujoutsenia, vaan teki kaikkensa niiden suojelemiseksi.

Yrjö Kokolta ilmestyi vuonna 1950 kirja Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu, joka havahdutti ihmiset maassamme laulujoutsenen suojeluun. Yrjö Kokko oli yhdessä saamelaisystävänsä kanssa hakeutunut yhdelle viimeisistä laulujoutsenten pesimäpaikoista. Siellä hän oli onnistunut, tekoporoon piiloon ahtautuneena, kuvaamaan laulujoutsenten pesintää - ensimmäisenä maailmassa. Hän saavutti sitten joutsenten luottamuksen niin, että hänen ei enää tarvinnut piiloutua tekoporoonsa.

Neljä vuotta myöhemmin Kokolta ilmestyi toinen joutsenkirja, Ne tulevat takaisin, ja näiden Kokon kirjojen myötä suomalaisten asenteet laulujoutsenta kohtaan alkoivat muuttua. Kokon kirjoista on sittemmin tullut suomalaisen luonnonsuojelukirjallisuuden klassikoita. Kokko kirjoitti joutsenista myös lukemattomia lehtiartikkeleita ja kiersi luennoimassa joutsenista. Hänen valistustyönsä tuloksena salametsästys alkoi jäädä ja yleisessä mielipiteessä joutsenten ampumista alettiin pitää todellisena rikoksena.
Laulujoutsen
Laulujoutsen Laulujoutsenen nokka

Laulujoutsenen nokka on musta ja keltatyvinen. Keltainen väri ulottuu yksilöllisesti vaihdellen kiilana sierainten alle tai taakse.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright JKohler
*Kuva vasemmalla Copyright Tony Armstrong

Lähteet
Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Turun Sanomat 17.4.2012 - Laulujoutsenet ovat saapuneet
Birdlife
Maaseudun Tulevaisuus 16.7.2014: Lintujärjestö Birdlife vastustaa laulujoutsenen metsästystä
Valitut Palat: taiteilijaveljekset von Wright - Anto Leikola, Juhani Lokki, Torsten Stjernberg: Laulujoutsen


Äänet

Laulujoutsen on kuuluisa trumpettiäänistään, jotka pidempinä taikka lyhyempinä, eri sävelkorkuisina suuressa parvessa sekoittuvat mahtavaksi konsertiksi. Se käyttää ahkerasti kauaskantavaa ja soinnukasta, trumpetintörähdystä muistuttavaa ääntään.

Tyynellä säällä äänet kuuluvat usean kilometrin etäisyydeltä. Laulujoutsenten äänivalikoimaan kuuluvat myös eri korkuiset, kuorsaavat huudot ja muunnelmat trumpettimaisesta klong-huudosta.
Laulujoutsen
Joutsenlampi Joutsenlampi
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Maggi_94
*Kuvat vasemmalla Copyright Andreas Ebling


Joutsenlampi

Yksi maailman tunnetuimpia joutsentuotantoja on Pjotr Tsaikovskin baletti Joutsenlampi. Joutsenlampi kertoo Siegfried-nimisestä prinssistä ja joutseniksi taiotuista neidoista.

Laulujoutsen metsästettäväksi riistalinnuksi?!

Vuonna 2007 Suomen metsästysjärjestöt esittivät, että laulujoutsenen metsästys voitaisiin aloittaa uudelleen kannan runsastumisen takia. Arveltiin, että aggressiivinen joutsen haittaa muiden vesilintujen pesintää. Birdlifen mukaan tutkimukset eivät tue väitteitä.

Jo vuonna 2004 silloinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ehdotti joutsenten metsästystä. Luontojärjestöt vastustivat esitystä ja ehdottivat metsästysasioiden siirtämistä ympäristöministeriöön. Sittemin metsästysajatus on haudattu ja koko asia vaiettu kuoliaaksi. Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt laulujoutsenen korvausarvoksi 2 018 euroa.

Edelleen, vuonna 2014 MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ehdotti joutsenen pyynnin sallimista sen aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi. Lintujärjestö Birdlife vastustaa ehdottomasti laulujoutsenen metsästämistä. Myös yleinen, kansalaisten mielipide vastustaa jyrkästi kansallislintumme metsästämistä. Laulujoutsen on EU:n lintudirektiivin suojelema laji.
Laulujoutsen
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Hans Olofsson
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***