Lehmät
Lehmät Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright bathyporeia
Lehmä LEHMÄ

Lehmän tuntee jokainen, sehän on naaraspuolinen nauta. Nauta puolestaan on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Urosnauta on sonni, pieni vasikan kokoinen sonni on nimeltään mulli eli mullivasikka. Nuori naaraspuolinen nauta, joka ei vielä ole poikinut, on nimeltään hieho - ennen sitä se on vasikka.

Lehmä on Suomen tärkein tuotantoeläin. Lehmistä saadaan lypsämällä maitoa, josta puolestaan voidaan jalostaa monenlaisia tuotteita: piimää, voita, kermaa, jäätelöä, juustoa, jogurttia, maitojauhetta, smetanaa, maitorahkaa ja maitosuklaata. Maito ja maitovalmisteet ovat suomalaisen ruokavalion tärkeimpiä energian ja suojaravinnon lähteitä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright © Niklas Sjöblom


Lehmäratsastus

Nautaeläimillä voidaan ratsastaa, yleensä rodeoissa. Video oikealla.

Vasikka
Vasikka Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright bathyporeia
Lehmä Nauta on yksi vanhimpia kotieläimiä

Naudan (Bos taurus) alkujuuret katoavat kauas esihistorialliseen hämärään. Sen kantamuotona, ainakin niistä tärkeimpänä, voidaan varmuudella pitää alkuhärkää (Bos primigenius), joka oli levinnyt Eurooppaan sekä osittain Aasiaan ja Afrikkaan. Alkuhärkiä saattoi olla kahta eri rotua, eurooppalaista sekä afrikkalaisaasialaista. Tämä mahtava märehtijä, jota roomalaiset kutsuivat nimellä urus, oli lähes kahden metrin korkuinen. Sillä oli pitkät sarvet, lyhyt karva ja hyvin pitkä häntä.

Vielä uudella ajalla alkuhärkiä oli olemassa. Viimeinen historiallisten lähteiden mainitsema yksilö surmattiin Puolassa vuonna 1627.

Emme tiedä, mikä on alunperin johtanut naudan kesyttämiseen. Mutta Mesopotamian muinaisen kulttuurin ajoilta, yli kahden tuhannen vuoden takaa, on löydetty kuvia, joissa nauta esiintyy yhdessä hevosen, koiran ja lampaan kanssa. Tämä todistaa, että jo tuolloin oli suuri märehtijä otettu ihmisen palvelukseen ja että se todella on ihmisen vanhimpia kotieläimiä.

Nautarotujen synty

Historialliset tapahtumat ovat suurimmaksi osaksi olleet syynä eri nautarotujen muodostumiseen. Entisaikojen eristäytynyt elämä ja huonot liikenneyhteydet ovat merkinneet paikallisrotujen eroamista toisistaan. Toisaalta sodat, kansainvaellukset ja siirtolaisuus ovat kuljettaneet karjaa uusille seuduille. Sittemmin on kehittynyt järkiperäinen ja tieteeseen pohjautuva nautarotujen jalostus ja nautojen tietyt ominaisuudet ovat parantuneet.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright © Atli Haršarson
Lehmät maisemassa
Lehmät ovat osa suomalaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Viljakkala 3.8.2009. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Aapo Haapanen
Lehmä
Perinnemaisemaa - Jokioinen. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Cheryl Quinton
Karjanhoidon kehittyminen

Karjanhoito on eri maissa seurannut entisinä aikoina mitä erilaisimpia suuntaviivoja. Siellä, missä ilmasto on suotuisa ja luonto on tarjonnut mahdollisuudet laajojen ja hedelmällisten laidunmaiden pitämiseen, on jo varhemmin syntynyt erikoistuneita rotuja. Niiden tuotanto, sekä maidon että lihan, on ollut korkea - mutta myös vaatimukset ravinnon laadun suhteen ovat olleet korkeat.

Sellaisilla seuduilla, joilla rehun hankkiminen on ollut työläämpää, ovat menestyneet vaatimattomammat maatiaisrodut.

Lypsykarja

Pohjois-Euroopassa ja Keski-Euroopan pohjoisosissa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja muissa englantia puhuvissa maissa on perinteisesti totuttu kuluttamaan paljon maitoa ja erilaisia maitotuotteita. Niinpä näillä alueilla onkin keskitytty juuri lypsykarjan kehittämiseen. Silti myös samaan aikaan on kehitetty lihantuotantoon sopivimpia rotuja.
Suomen maidonjalostuksen historiaa

Suomessa on vanhastaan pidetty pääasiallisesti maidontuotantoa varten nupopäistä maatiaiskarjaa. Näissä erotetaan kolme päätyyppiä: itäsuomenkarja, pohjoissuomenkarja ja länsisuomenkarja. Nykyisin näistä roduista itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja kumpikin ovat uhanalaisia. Niissä yksilöitä kummassakin on vain noin 300. Länsisuomenkarjassa yksilöiden määrä on noin 5 000.

Maitoa riittää

Maidontuotanto perustuu siihen, että lehmä poikii vuosittain uuden vasikan. Maito on alunperin tarkoitettu vasikan ravinnoksi. Kun lehmiä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan riittävästi, lehmät tuottavat maitoa paljon enemmän kuin vasikka tarvitsee. Tämän maidon ihminen kerää omiin tarpeisiinsa.

Maito- ja lehmätilastoa vuodelta 2009

Meijerimaidon määrä vuonna 2009 oli 2 215 miljoonaa litraa. Joulukuussa 2009 lypsylehmiä oli 285 830, mikä on vajaa prosentti vähemmän kuin joulukuussa 2008.
Lypsykarjatilat

Nykyisin suomen maatiloista runsas neljännes on lypsykarjatiloja, joilla maito tuotetaan. Tiloilla on lehmiä keskimäärin 18 ja lypsykarjatiloja Suomessa on noin 17 000 kappaletta.

Lehmä


*Kuva Copyright ClipartHeaven.com
Kyytöt
Kyyttölauma - Hauho, Hattula, Suomi.

Lähteet
opetus.ruokatieto.fi
WSOY: Uusi suuri eläinkirja
Milk works
Matilda - Maataloustilastot
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tuija Aalto
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***