Tunturisuden sivut

Lehmä LEHMÄ

Lehmän tuntee jokainen, sehän on naaraspuolinen nauta. Nauta puolestaan on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Urosnauta on sonni. Nuori naaraspuolinen nauta, joka ei vielä ole poikinut, on nimeltään hieho - ennen sitä se on, alle vuoden ikäisenä vasikka. Hiehon ikäistä urosnautaa sanotaan mulliksi. Leikattu sonni on härkä. Ja lopultakin, poikinut naarasnauta on lehmä.

Lehmä on Suomen tärkein tuotantoeläin. Lehmistä saadaan lypsämällä maitoa, josta puolestaan voidaan jalostaa monenlaisia tuotteita: piimää, voita, kermaa, jäätelöä, juustoa, jogurttia, maitojauhetta, smetanaa, maitorahkaa ja maitosuklaata. Maito ja maitovalmisteet ovat suomalaisen ruokavalion tärkeimpiä energian ja suojaravinnon lähteitä.

Lehmät

Lehmiä Tohmajärvellä.

Alkuhärkä

Naudan (Bos taurus) alkujuuret katoavat kauas esihistorialliseen hämärään. Sen kantamuotona, ainakin niistä tärkeimpänä, voidaan varmuudella pitää alkuhärkää (Bos primigenius), joka oli levinnyt Eurooppaan sekä osittain Aasiaan ja Afrikkaan.

Alkuhärkiä saattoi olla kahta eri rotua, eurooppalaista sekä afrikkalaisaasialaista. Tämä mahtava märehtijä, jota roomalaiset kutsuivat nimellä urus, oli lähes kahden metrin korkuinen. Sillä oli pitkät sarvet, lyhyt karva ja hyvin pitkä häntä.

Nauta on yksi vanhimpia kotieläimiä

Babylonian, Assyrian ja Egyptin kulttuureissa karjat olivat jo isoja. Nautoja käytettiin sekä vetoeläiminä, että maidon- ja lihantuotantoon. Egyptistä on löydetty 5 000 - 6 000 vuotta vanhoja savikuvia, jotka esittävät navetassa seisovia lehmiä. 5 000 - 4 000 vuotta vanhoissa hautakuvissa esiintyy myös lehmiä: auran vetäjinä, viljaa polkemassa, syöttöeläiminä ja lypsylehminä.

Vielä uudella ajalla alkuhärkiä oli olemassa. Viimeinen historiallisten lähteiden mainitsema yksilö surmattiin Puolassa vuonna 1627.
Maidonjuoja
Maidonjuoja
Maidonjuoja
Maidonjuoja
Maidonjuoja

Maidon hyviä puolia

Maito on lapsille hyvä proteiinin, jodin, B12-vitamiinin, D-vitamiinin ja kalkin lähde. Aikuisille asiantuntija ei maidon juomista suosittele. Hänen mukaansa saman ravinnon saa esimerkiksi juustosta, jogurtista ja piimästä. (Ilta-Sanomat: Asiantuntija ei suosittele maitoa aikuisille - tässä haitat ja hyödyt)
Navettapiiat

Navettapiiat tauolla.

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Don Sniegowski

Kuusarvia ja Kuun palvontaa

Historian hämäriin kätkeytyy se, että miksi ylipäänsä ihminen kesytti naudan, minkä takia ja mihin tarkoituksiin. Ei suinkaan nautaa alkuvaiheessa otettu pihapiiriin maidontuottajana ja juustonlähteenä, koska sellaisista ei tiedettykään yhtään mitään, vaan syyt ovat olleet muut ja moninaiset nekin.

Taloudellinen hyväksikäyttö ei ole ollut ihmisten mielessä, heidän kesyttäessään naudan. Yksinä, mahdollisina syinä pidetään uskonnollisuuteen ja sen seremonioihin liityviä seikkoja. Muinaiset ihmiset katsoivat esimerkiksi naudan sarvien muistuttavan muodoltaan kuuta. Koska kuun uskottiin vaikuttavan tavattoman moniin asioihin maan päällä, myös säähän, sadon kasvuun, terveyteen, rakkausonneen, hedelmällisyyteen ja ihan kaikkeen mahdolliseen, voitiin virittäytyä ajattelemaan niin, että kun palvottiin kuusarvista nautaa - palvottiin samalla myös kuuta.

Heinäntekoa

"Heinäntekoa" - ranskalainen Julien Dupré (1851 - 1910).

Nautarotujen synty

Historialliset tapahtumat ovat suurimmaksi osaksi olleet syynä eri nautarotujen muodostumiseen. Entisaikojen eristäytynyt elämä ja huonot liikenneyhteydet ovat merkinneet paikallisrotujen eroamista toisistaan. Toisaalta sodat, kansainvaellukset ja siirtolaisuus ovat kuljettaneet karjaa uusille seuduille. Sittemmin on kehittynyt järkiperäinen ja tieteeseen pohjautuva nautarotujen jalostus ja nautojen tietyt ominaisuudet ovat parantuneet.

Karjanhoidon kehittyminen

Karjanhoito on eri maissa seurannut entisinä aikoina mitä erilaisimpia suuntaviivoja. Siellä, missä ilmasto on suotuisa ja luonto on tarjonnut mahdollisuudet laajojen ja hedelmällisten laidunmaiden pitämiseen, on jo varhemmin syntynyt erikoistuneita rotuja. Niiden tuotanto, sekä maidon että lihan, on ollut korkea - mutta myös vaatimukset ravinnon laadun suhteen ovat olleet korkeat.

Sellaisilla seuduilla, joilla rehun hankkiminen on ollut työläämpää, ovat menestyneet vaatimattomammat maatiaisrodut.

Maitoa

Suomen maidonjalostuksen historiaa

Suomessa on vanhastaan pidetty pääasiallisesti maidontuotantoa varten nupopäistä maatiaiskarjaa. Näissä erotetaan kolme päätyyppiä: itäsuomenkarja, pohjoissuomenkarja ja länsisuomenkarja. Nykyisin näistä roduista itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja kumpikin ovat uhanalaisia.

Lypsyharjoittelua

Lypsyharjoittelua.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Nevada Farm Bureau

Lypsykarja

Pohjois-Euroopassa ja Keski-Euroopan pohjoisosissa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja muissa englantia puhuvissa maissa on perinteisesti totuttu kuluttamaan paljon maitoa ja erilaisia maitotuotteita. Niinpä näillä alueilla onkin keskitytty juuri lypsykarjan kehittämiseen. Silti myös samaan aikaan on kehitetty lihantuotantoon sopivimpia rotuja.
Maidonjuoja

Kuva Designed by Freepik.

Maitoa riittää

Maidontuotanto perustuu siihen, että lehmä poikii vuosittain uuden vasikan. Maito on alunperin tarkoitettu vasikan ravinnoksi. Kun lehmiä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan riittävästi, lehmät tuottavat maitoa paljon enemmän kuin vasikka tarvitsee. Tämän maidon ihminen kerää omiin tarpeisiinsa.

Maitojäätelöä ja kermajäätelöä

Perinteisen jäätelön raaka-aineisiin kuuluu maitorasva, mutta myös muista aineista, kuten kasvirasvasta, tehdään nykyisin jäätelöä. Maitojäätelöstä on kyse silloin, jos jäätelössä on vähintään 2,5 % maitorasvaa. Kermajäätelössä maitorasvaa on vähintään 8 %.

Jäätelöllä on pitkä historia, mutta nykymuotoisen jäätelön valmistus aloitettiin Yhdysvalloissa 1770-luvulla. Suomessa ensimmäiset jäätelökokeilut tehtiin 1900-luvun alussa. Vuonna 1922 italialainen Magin perhe perusti ensimmäisen jäätelönvalmistuslaitoksen, Helsingin jäätelötehtaan. Suomen ensimmäinen jäätelöbaari avattiin Lasipalatsissa 1936. (Wikipedia)

Suklaa

Maitosuklaata

Varmasti on melko suuri sekin joukko, jonka mielestä maidon tärkein tehtävä on olla raaka-aineena maitosuklaan valmistuksessa.

Maitosuklaakin on ensiksi pitänyt keksiä. Sen teki sveitsiläinen Daniel Peter vuonna 1875, kehittäessään maitojauheen, jota hän sekoitti kaakaojauheeseen ja -voihin sokerin kera - ja näin syntyi maitosuklaa.

Märehtimällä korkealaatuista ravintoa ihmiskunnalle

Naudan tärkein tehtävä on tuottaa ravintoa ihmiskunnalle. Meillä ja monissa muissakin maissa tärkein tuote on maito, josta voidaan saada ja jalostaa myös piimää, jugurttia, kefiiriä, voita, juustoja jne.

Naudan suuri taloudellinen merkitys perustuu siihen, että se märehtii. Siksi se pystyy käyttämään hyväkseen ihmiselle syöntikelvottomia tuotteita kuten nurmikasveja. Nauta ei kilpaile ihmisen kanssa ravinnosta, vaan päinvastoin muuntaa arvokkaiksi ja syömäkelpoisiksi tuotteiksi muuten käyttökelvottomia kasviaineita.

Lähteet
opetus.ruokatieto.fi
WSOY: Uusi suuri eläinkirja
Milk works
Kodin suuri eläinkirja - Weilin + Göös