LEHMÄ
Lehmän tuntee jokainen, sehän on naaraspuolinen nauta. Nauta puolestaan on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Urosnauta on sonni, pieni vasikan kokoinen sonni on nimeltään mulli eli mullivasikka. Nuori naaraspuolinen nauta, joka ei vielä ole poikinut, on nimeltään hieho - ennen sitä se on vasikka. Lehmä on Suomen tärkein tuotantoeläin. Lehmistä saadaan lypsämällä maitoa, josta puolestaan voidaan jalostaa monenlaisia tuotteita: piimää, voita, kermaa, jäätelöä, juustoa, jogurttia, maitojauhetta, smetanaa, maitorahkaa ja maitosuklaata. Maito ja maitovalmisteet ovat suomalaisen ruokavalion tärkeimpiä energian ja suojaravinnon lähteitä. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Maalaus ylhäällä Copyright © Roel Wijnants *Kuva oikealla Copyright © Niklas Sjöblom Lehmäratsastus Nautaeläimillä voidaan ratsastaa, yleensä rodeoissa. Oikealla videoilla on jopa esteratsastusta! |
|
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Anssi Saviluoto |
|
Nauta on yksi vanhimpia kotieläimiä
Naudan (Bos taurus) alkujuuret katoavat kauas esihistorialliseen hämärään. Sen kantamuotona, ainakin niistä tärkeimpänä, voidaan varmuudella pitää alkuhärkää (Bos primigenius), joka oli levinnyt Eurooppaan sekä osittain Aasiaan ja Afrikkaan. Alkuhärkiä saattoi olla kahta eri rotua, eurooppalaista sekä afrikkalaisaasialaista. Tämä mahtava märehtijä, jota roomalaiset kutsuivat nimellä urus, oli lähes kahden metrin korkuinen. Sillä oli pitkät sarvet, lyhyt karva ja hyvin pitkä häntä. Vielä uudella ajalla alkuhärkiä oli olemassa. Viimeinen historiallisten lähteiden mainitsema yksilö surmattiin Puolassa vuonna 1627. Emme tiedä, mikä on alunperin johtanut naudan kesyttämiseen. Mutta Mesopotamian muinaisen kulttuurin ajoilta, yli kahden tuhannen vuoden takaa, on löydetty kuvia, joissa nauta esiintyy yhdessä hevosen, koiran ja lampaan kanssa. Tämä todistaa, että jo tuolloin oli suuri märehtijä otettu ihmisen palvelukseen ja että se todella on ihmisen vanhimpia kotieläimiä. Nautarotujen synty Historialliset tapahtumat ovat suurimmaksi osaksi olleet syynä eri nautarotujen muodostumiseen. Entisaikojen eristäytynyt elämä ja huonot liikenneyhteydet ovat merkinneet paikallisrotujen eroamista toisistaan. Toisaalta sodat, kansainvaellukset ja siirtolaisuus ovat kuljettaneet karjaa uusille seuduille. Sittemmin on kehittynyt järkiperäinen ja tieteeseen pohjautuva nautarotujen jalostus ja nautojen tietyt ominaisuudet ovat parantuneet. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva vasemmalla Copyright © Atli Haršarson |
|
| Lehmät ovat osa suomalaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Viljakkala 3.8.2009. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Aapo Haapanen |
|
| Perinnemaisemaa - Jokioinen. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Cheryl Quinton |
|
Karjanhoidon kehittyminen
Karjanhoito on eri maissa seurannut entisinä aikoina mitä erilaisimpia suuntaviivoja. Siellä, missä ilmasto on suotuisa ja luonto on tarjonnut mahdollisuudet laajojen ja hedelmällisten laidunmaiden pitämiseen, on jo varhemmin syntynyt erikoistuneita rotuja. Niiden tuotanto, sekä maidon että lihan, on ollut korkea - mutta myös vaatimukset ravinnon laadun suhteen ovat olleet korkeat. Sellaisilla seuduilla, joilla rehun hankkiminen on ollut työläämpää, ovat menestyneet vaatimattomammat maatiaisrodut. Lypsykarja Pohjois-Euroopassa ja Keski-Euroopan pohjoisosissa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja muissa englantia puhuvissa maissa on perinteisesti totuttu kuluttamaan paljon maitoa ja erilaisia maitotuotteita. Niinpä näillä alueilla onkin keskitytty juuri lypsykarjan kehittämiseen. Silti myös samaan aikaan on kehitetty lihantuotantoon sopivimpia rotuja. |
Suomen maidonjalostuksen historiaa
Suomessa on vanhastaan pidetty pääasiallisesti maidontuotantoa varten nupopäistä maatiaiskarjaa. Näissä erotetaan kolme päätyyppiä: itäsuomenkarja, pohjoissuomenkarja ja länsisuomenkarja. Nykyisin näistä roduista itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja kumpikin ovat uhanalaisia. Niissä yksilöitä kummassakin on vain noin 300. Länsisuomenkarjassa yksilöiden määrä on noin 5 000. Maitoa riittää Maidontuotanto perustuu siihen, että lehmä poikii vuosittain uuden vasikan. Maito on alunperin tarkoitettu vasikan ravinnoksi. Kun lehmiä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan riittävästi, lehmät tuottavat maitoa paljon enemmän kuin vasikka tarvitsee. Tämän maidon ihminen kerää omiin tarpeisiinsa. Maito- ja lehmätilastoa vuodelta 2009 Meijerimaidon määrä vuonna 2009 oli 2 215 miljoonaa litraa. Joulukuussa 2009 lypsylehmiä oli 285 830, mikä on vajaa prosentti vähemmän kuin joulukuussa 2008. |
Lypsykarjatilat
Nykyisin suomen maatiloista runsas neljännes on lypsykarjatiloja, joilla maito tuotetaan. Tiloilla on lehmiä keskimäärin 18 ja lypsykarjatiloja Suomessa on noin 17 000 kappaletta. 
*Kuva Copyright ClipartHeaven.com |
|
|
Kyyttölauma - Hauho, Hattula, Suomi.
Lähteet opetus.ruokatieto.fi WSOY: Uusi suuri eläinkirja Milk works Matilda - Maataloustilastot |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tuija Aalto |
| TUNTURISUDEN ELÄINSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |
| ESIHISTORIALLISEN AJAN ELÄIMIÄ |
| LEMMIKIT - HARRASTUS- JA HYÖTYELÄIMET |
| *** tunturisusi.com linkit *** |