Liito-orava
Liito-orava All Rights Reserved
Kuva Copyright © Flickr/Stephen Davis
Photo used with permission.
Hei me liidetään! LIITO-ORAVA (Pteromys volans) - (Linnaeus, 1758)

Suomen metsien latvuskerroksen nisäkäsmaailma on rikkaampi, kuin naapureidemme Ruotsin ja Norjan. Maamme nimittäin on siperialaisen taigan asukin, liito-oravan, esiintymisalueen läntisin kolkka. Meillä on kuin miniatyyrinä nähtävissä tavallisten "päiväoravien" ja yöllä aktiivisten liitävien oravien elinympäristön jako. Meillä lajeja tosin on vain kaksi - orava ja liito-orava - kun niitä tropiikissa voi olla 20.

Pieni, siro ja arka ovat tavallisimmat liito-oravan määreet. Erikoisin piirre on tietenkin se, että liito-orava osaa lentää tai pikemminkin liitää, koska eläin koko liidon ajan laskeutuu. Liitotasona on etu- ja takajalkojen välinen leveä ihopoimu.

Pisin mitattu liitomatka on 78 metriä. Liito-orava voi tosin myös maata pitkin ylittää aukeita, jotka ovat sen liitomatkaa leveämpiäkin. Harvapuusoisillakin paikoilla se voi edetä liitämällä, jos välissä on joitain puita tai leveitä pensaita.

All rights reserved
*Kuva oikealla Copyright - All rights reserved: © vanikat - Used with permission.
Liito-orava
Hei me liidetään! Mittoja ja tuntomerkkejä

Liito-orava on hieman tavallista oravaa pienempi. Sen turkki on vaaleanharmaa, vatsapuolelta vaaleampi. Kaulan ja eturaajan taipeessa on musta viiru. Hyvin isot, mustat silmät osoittavat liito-oravan olevan yöeläin. Liito-oravan silmiä voi hyvinkin kutsua nappisilmiksi. Ruumiin pituus on 13,5 - 20,5 cm, litteän hännän pituus on 9 - 14 cm. Tavallisimmin naaras painaa noin 150 g ja koiras hieman vähemmän, eli 127 g. Kokoeroa ei paljaalla silmällä huomaa.

Hei me liidetään! Kunnon unet

Liito-orava ei nuku talviunta, mutta joskus pahoilla pakkasilla se voi nukkua yhteen menoon pari vuorokautta.

Hei me liidetään! Liito-orava suunnistaa

Suomalaisen radiopaikannustutkimuksen mukaan liito-oravan muuttomatka on melko suoraviivaista. Matkalle lähdettyään se voi kulkea läpi epäsuotuistenkin ympäristöjen, vakaasti kohti päämääräänsä. Ilmeisesti liito-oravilla on myös melko laaja maiseman hahmottamisetäisyys, jolloin ne pystyvät lyhyiden kokeilujen jälkeen jo alusta lähtien valitsemaan "oikean" suunnan kohti kuusivaltaisia metsäalueita.

Hei me liidetään! Papanat kertovat

Liito-oravan papanoiden väri vaihtuu vuodenaikojen myötä ja kertoo samalla sen syömästä ravinnosta. Norkkojen ja havupuiden silmujen mukana syöty siitepöly värjää papanat talvella ja keväällä keltaisiksi, muulloin papanoiden väri on ruskea. Papanat ovat riisiryyninkokoisia ja pitkulaisia.

Hei me liidetään! Kesän jälkiä

Kesällä ruokaillessaan liito-orava katkaisee lepän tai haavan lehden lehtiruodin ja syö lehden sitten enemmän tai vähemmän kokonaan. Ruokailupuiden alla saattaa olla kymmenittäin pudotettuja lehtiä, joissa lehtiruodin ympärillä on vaihteleva määrä lehtilapaa jäljellä.

Hei me liidetään! Alavuden nimikkoeläin

Liito-orava on useankin paikkakunnan, kuten Kokkolan ja Espoon nimikkonisäkäs. Yksi paikkakunnista on Alavus. Alavuden kaupunki nimesi liito-oravan nimikkolajikseen vuonna 1996. Se kuuluu Alavuden vakiolajistoon ja elää Alavudella miltei läntisimmällä esiintymisalueellaan.

Alavus esittelee nimikkoeläimensä lyhyesti, tiiviisti ja taitavasti näin:

Liito-orava on sympaattinen kasvinsyöjä, joka eksyy harvoin maahan, sillä se liikkuu mieluiten liitäen puusta toiseen. Liito-oravalla on suuret, hellyttävät silmät. Hajuaisti on kuitenkin tärkeä apu hämärässä liikuttaessa. Harvoin sitä näkee, koska se on hämäräeläin. Kesällä imettävän naaraan voi kuitenkin nähdä liikkeellä päivälläkin. Liito-orava saattaa elää talon lähipiirissä yhtä hyvin kuin aarniometsässäkin. Pesänsä se tekee tikan koloon tai pesäpönttöön

Elinpiirin kokoa ei tarkasti tunneta, mutta ilmeisesti eläin liikuu ainakin muutaman hehtaarin alueella. Aikuinen naaras voi asustella samassa metsässä ja jopa samassa kolossa useita vuosia. Nuoret sensijaan etsivät itselleen uuden asuinpaikan jopa kilometrien päästä synnyinkolostaan.

Nykyään liito-oravalle sopivat metsiköt ovat usein saarekkeita hakkuuaukkojen, taimikoiden tai muuten lajille kelpaamattomien alueiden keskellä. Lehtipuustoa pursuavat pellonreunat, järvenrannat ja puronvarret ovat usein myös viimeisiä turvallisia kulkureittejä liito-oravametsien välillä. Eläin ei juurikaan ylitä yli sadan metrin laajuista puutonta aluetta eikä se olisi kovin turvallistakaan maassa kömpelösti liikkuvalle lajille.

Keväällä ja kesällä liito-oravanaaras hoitaa pentujaan pyöreän naavapesän sisällä. Joskus koiras liittyy naaraan ja sen poikasten seuraan varsinkin loppukesällä. Jos emo tuntee pesän uhatuksi, se siirtää jälkikasvunsa hyvin herkästi toiseen koloon tai vaikka vanhaan oravan tai variksen risupesään. Jos naavaa on vähän tarjolla, voi liito-orava siirtää myös pehmusteet uuteen koloon.


Hei me liidetään!

Lähteet
Maailman eläimet - Nisäkkäät 2 - Tammi
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi
www. ympäristö.fi
Suomen luonnonsuojeluliitto
Luonnossa - Nisäkkäät - Weilin&Göös
Jenni Leppänen: Liito-orava - öisen latvuston huimapää
Liito-oravayhdistys NORKKO Ry.
WWF
YLE Savo/Mika Moksu
Luontoon.fi
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistys
Turun Sanomat: Uhanalainen liito-orava yleistyy pöntötyksen avulla
www.tietysti.fi - Yrjö Haila - Tutkija voi toimia välittäjänä luonnonsuojelussa
*ClipArt Copyright ClipartHeaven.com


Amerikanliito-orava

Amerikanliito-orava (Glaucomys volans).

Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
Smithsonian: Glaucomys volans Southern Flying Squirrel


Hei me liidetään! Ravinto

Liito-oravan pääbiotooppi on vanha, kuusivaltainen sekametsä. Täällä se käyttää suurten haapojen vanhoja tikankoloja sekä pesinä, että talviravinnon varastoina. Useimmiten varastoon kerätään lepän ja koivun norkkoja, sekä hienoja oksia, yhteen koloon jopa 5 litraa. Kasviravinto vallitsee muinakin vuodenaikoina - havupuiden silmut, versot, lehtipuiden lehdet, siemenet, pähkinät, kukat ja marjat. Tilaisuuden sattuessa liito-orava voi kuitenkin ryöstää linnunpesästä munat tai poikaset.

Hei me liidetään! Uhkana vanhojen kolopuiden häviäminen

Nykyaikainen metsänhoito, joka ei suosi vanhojen kolopuiden säilymistä, on tiennyt liito-oravalle kaventuvia elinmahdollisuuksia. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Laji kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä. Aukeissa talousmetsissä liikkuessaan liito-orava on myös huomattavasti helpompi saalis pöllöille, erityisesti viirupöllölle, ja haukoille kuin alkuperäisessä elinympäristössään. Nuorten liito-oravien on yhä vaikeampaa löytää itselleen oma, sopiva kotimetsä.
Hei me liidetään! Yön eläin

Liito-orava on lähes äänetön hämärän ja yön eläin. Se lähtee liikkeelle ravinnon hakuun illan hämärtyessä. Silloin, kun sillä on poikasia, se voi olla ruokailupuuhissa myös päivällä. Myös kiima-aikana liito-oravat voivat liikkua päivälläkin. Yöelämänsä vuoksi liito-orava ei ole meillä yhtä tuttu, kuin on lintulaudoilla ja pihoilla päivisin pyörivä orava. Päiväajat se pysyttelee piilossa pesänsä suojissa. Vain kasvavat papanakasat pesäpuun juurella, taikka virtsan kellastama hanki reviiripuiden juurilla, paljastavat tämän salamyhkäisen eläjän. Varsin harvat ovat siksi nähneet liito-oravan.

Liito-oravan isot silmät ja hämäränäkö pääsevät oikeuksiinsa yön koittaessa. Yölläkin se hyppii ja liitää erehtymättömän tarkasti puiden lomissa. Myös hajuaisti on tärkeä.

Hei me liidetään! Liito

Liito-oravan liito onnistuu sen etu- ja takaraajojen välissä olevan ihopoimun avulla. Tämän lisäksi liito-orava on rakenteeltaan kevyt. Eläin liitää puusta toiseen taikka oksalta toiselle aina ylhäältä alaspäin. Liito lähtee voimakkaasta ponnistuksesta, jolloin eläin levittää jalkansa ja liitopoimunsa. Se pystyy ohjaamaan liitoaan häntää peräsimenään käyttäen.

Laskeutumisvaiheessa liito-orava jarruttaa laskemalla takapäätään alaspäin, jolloin koko ruumis nousee pystyasentoon ja vauhti hidastuu. Liito päättyy yleensä puun juurelle, josta eläin kiipeää nopeasti ylös turvaan. Silloin tällöin etäisyyden arvioinnissa tapahtuu virhe ja liito päättyy maahan. Talvisin tällaisen hätälaskun jäljet voi nähdä hangella. Maassa liito-orava liikkuu kömpelösti.

Hei me liidetään! Lumijäljet

Lumijäljissä etujalkojen jäljet ovat kulkusuuntaan nähden vierekkäin edessä ja takajalkojen jäljet vierekkäin niiden takana (päinvastoin kuin esim oravalla).

Hei me liidetään! Siipiorava - lento-orava - liituri

Liito-oravan vanhoja suomalaisia nimiä ovat siipi- ja lento-orava. Liito-oravaa kutsutaan myös liituriksi.

Hei me liidetään! Lisääntyminen

Liito-orava ei lisäänny yhtä nopeasti kuin orava. Poikueita on usein 2 - eri pesäkoloissa huhti-toukokuussa ja kesä-heinäkuussa.

Keväällä kiima-aika sijoittuu maaliskuulle, jolloin useita uroksia voi oleilla naaraan pesän läheisyydessä. Koiraat käyvät keskenään räyhäkkää kilpailua naaraan suosiosta, nahistelevat keskenään ja järjestävät upeita liitoesityksiä.

Liito-orava on kolopesijä. Mieluisin pesäkolo liito-oravanaaraalle on käpy- taikka pohjantikan jäljiltä jäänyt kolo. Pesäkolo sijaitsee useimmiten vanhassa, järeässä haavassa tai kuusessa. Liito-oravalla voi olla samanaikaisesti useita pesiä käytössään.

Liito-orava voi pesiä myös linnunpöntössä. Liito-oravalle voidaan nimenomaan myös tehdä ja asettaa pönttö, jossa se mielellään asuu. Hyviä pönttöjen sijoituspaikkoja ovat puistomaiset vanhat metsät ja rinteet, joissa on erilaisia lehtipuita ravinnoksi ja suuria kuusia suojapuiksi. Liito-oravalle voi tehdä oman pöntön myös pihapiiriin, mutta silloin lähistöllä pitää olla paljon linnunpönttöjä, jotta siivekkäät eivät valtaa liito-oravalle kaavailtua kotia. Liito-oravan pöntöstä pitää olla aina suora yhteys metsään.

Pesän liito-orava sisustaa naavalla pehmeäksi palloksi, ja käytössä pesämateriaali polkeutuu usein pehmeäksi patjaksi. Se voi sopivan kolon puuttuessa pesiä myös oravan risupesässä, ja joskus myös ulkorakennuksen ullakolla.

Kantoaika on viisi viikkoa ja poikueeseen kuuluu tavallisesti 2 - 3 noin viiden gramman painoista poikasta. Jos vaara uhkaa, naaras voi siirtää poikaset toiseen pesään. Hieman yli kuukauden iässä poikaset aloittavat tutustumisen pesän ulkopuoliseen maailmaan. Tällöin ne aloittelevat ensimmäisiä, varovaisia liitoharjoituksiakin emonsa valvonnassa. Aluksi liidot tosin ovat vain pikkuhyppyjä - ja niiden jälkeen emo kantaa poikaset takaisin pesään.

Poikaskuolleisuus on suuri. Vain pieni osa poikasista selviytyy ensimmäisestä elinvuodestaan, joutumatta petojen saaliiksi. Pahimmat liito-oravan saalistajat ovat pöllöt, kanahaukka ja näätä.

Nuoret yksilöt lähtevät heinä-elokuussa etsimään omia lisääntymisalueitaan. Erillisillä elinalueilla asuvien naaraiden on löydettävä metsä, jolla ei sillä hetkellä asusta liito-oravanaarasta. Naaraiden reviiri on noin 8 hehtaaria, urosten keskimäärin 60 ha. Löydettyään itselleen sopivat, omat elinalueet, liito-oravat pysyttelevät paikkauskollisina niillä koko ikänsä. Liito-orava elää noin 3 - 5-vuotiaaksi.

Hei me liidetään! Levinneisyys

Liito-orava on palearktinen laji. Sen levinneisyysalue ulottuu läpi Pohjois-Euraasian, Japanista ja Sahalinista, Tyyneltä valtamereltä - taigan kautta Länsi-Venäjälle, Viroon ja Suomeen.

Suomessa sitä tavataan Etelä-Suomesta Oulun-Kuusamon seudulle. Suomen liito-oravakannan koko oli vuonna 2006 noin 143 000 naarasta. Liito-oravia esiintyy eniten Länsi-Suomessa Vaasan rannikkoseudulla sekä Lounais-Suomessa. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla liito-oravakanta on harvalukuisin. Uhanalaisuudeltaan liito-orava on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi ja Euroopan unionin alueella vaarantuneeksi.

Suomi ja Viro ovat ainoat EU-maat, joissa laji elää. Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja jopa heikentäminen on kiellettyä.

Hei me liidetään! Liito-oravia Kuopiossa

Liito-oravien elämää kaupunkialueilla kartoittavaa tutkimusta tehdään Kuopiossa. Liito-oravia on tarkkailtu noin kahden vuoden ajan radiopaikannuspantojen avulla. Tutkimuksen tietoja hyödynnetään muun muassa kaupungin kaavoitustyössä. Kuopiossa asuu jopa useita kymmeniä liito-oravia.

Helsingin yliopiston tutkija Sanna Mäkeläinen on tutkinut parin vuoden ajan liito-oravien elämää kaupunkiympäristössä. Harvinaisia yöeläjiä asustaakin kaupunkialueella melko paljon.
- Kuopion kaupunkialueella asuu useampia kymmeniä liito-oravia, arvioi tutkija Mäkeläinen.

Kuopiossa tehtävä tutkimus liito-oravien elämästä kaupunkiolosuhteissa on ainoa laatuaan. Harvinainen nisäkäs on osoittautunut hyvin kaupungissa menestyväksi.

Hei me liidetään! Liito-oravia pihapiirissä

Liito-orava ei ehkä ole ihan yhtä vaatelias elinympäristönsä suhteen kuin on oletettu. Liito-orava voi asustaa jopa pihapiirissä, jos lähellä on sopivaa metsää, joka on kuusivaltaista mutta jossa on myös haapaa ja leppää, joiden silmuja orava käyttää talviravinnokseen.




Oravia
Liito-orava
Liito-orava (Pteromys volans)

Mikkeli, 26.2.2012.

Luontokuvaaja kertoo koputelleensa kolopuihin, etsiessään pöllöjä kuvattavaksi. Yllätys onkin ollut melkoinen, kun puun kolosta kuvaajaa onkin kurkistanut liito-orava. Samassa kolossa on pesinyt keväällä 2009 helmipöllö, jonka kuvaaja myös on tuolloin saanut kuvatuksi.
All rights reserved
*Kuva Copyright ©
Flickr/Pasi Parkkinen
Website/heliaca.fi
Kuvaa käytetty luvalla.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Keisaripingviini
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kuningaspingviini
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Palokärki
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***