Lintuennätyksiä

Hyvä tietää myös!

Harmaapapukaija (Psittacus erithacus) - ÄLYKKÄIN - JA PUHELIAIN 800 SANAA.

Palokärki (Dryocopus martius) - ENITEN HAKKAUKSIA PUUHUN VUOROKAUDESSA: 12 000.

Amerikanlehtokurppa (Scolopax minor) - HITAIN LENTO 8km/h.

Rubiinikurkkukolibri (Archilochus colubris) - VÄHITEN SULKIA 940.

Pikkujoutsen (Cygnus columbianus) - ENITEN SULKIA 25 216.

Flamingo (Phoenicopterus roseus) - SUURIN JA LIHAISIN KIELI.

Loistosalangaani (Collocalia esculenta) - LYHYIN NOKKA - MUUTAMAN MILLIN.

Tervapääsky (Apus apus) - MAALINNUISTA PISIMPÄÄN LASKEUTUMATTA ILMASSA: 3 VUOTTA.

Suomukorppikotka (Gyps rueppellii) - KORKEIMMALLA LENTÄVÄ: 11 300 METRIÄ.

Kalifornianjuoksukäki (Geococcyx californianus) - NOPEIMMIN JUOKSEVA LENTÄVÄ LINTU 42km/h.

Valkopäämerikotka (Haliaeetus leucocephalus) - RASKAIMMAN PAINON NOSTO 6,8 KG.

Punasilmävireo (Vireo olivaceus) - ENITEN LAULANTAA - 22 197 SÄETTÄ 10 TUNNISSA.

MENNEISYYDEN LINTUJA

Lintujen kehitys - jättiläislintujen aikakausi

Ensimmäinen lintu on ollut noin 150 miljoonaa vuotta sitten elänyt, harakan kokoinen liskolintu (Archaeopteryx lithographica). Se sijoittui ominaisuuksiltaan matelijoiden ja nykylintujen väliin. Se oli silti lintu ja todiste siitä, että linnut ovat kehittyneet matelijoista, dinosauruksista. Liskolinnun siivenlyönti oli vielä parhaimmillaankin heikkoa räpyttelyä, mikäli se ylipäänsä löi laisinkaan siivillään.

Liskolinnun jälkeen lintumaailmassa seurasi hyvin pitkä, hiljaisemman kehityksen kausi, vaikkakin uusia lajeja syntyi ja kehittyi. Nämä linnut kohosivat jo siivilleen ja lensivät. Varsinaisesti kiihtyvä lajinmuodostus alkoi eoseenikaudella, 54 - 38 miljoonaa vuotta sitten.

Erityisesti valtamerten saarilla, joilla ei ollut petoeläimiä, eräät lintulajit "palasivat takaisin lentokyvyttömyyteen". Kun niiden ei tarvinnut enää nousta siivilleen ja lentoon, niistä sattoi kehittyä hyvin isoja ja painavia. Tällaisia jättiläislintuja, joiden korkeus oli 2,1 metriä ja kallon pituus 45 senttiä, tunnetaan eoseenikaudelta Pohjois-Amerikasta (Diatryma) sekä oligoseeni- ja mioseenikaudelta Etelä-Amerikasta (Phorusrhacidae).

Hirmulinnut (Phorusrhacidae)

Dinosaurusten sukupuuton jälkeen, noin 60 miljoonaa vuotta sitten kehittyivät Etelä-Amerikassa hirmulinnut, täyttämään luonnossa sitä tilaa, ekologista lokeroa, jonka olivat jättäneet jälkeensä Velociraptorin kaltaiset maniraptorit eli petokädet. Eivätkä kai nämä hirmulinnut, joita on tunnistettu 18 lajia, hävinneet petomaisuudessa pienille petodinoille laisinkaan.

Hirmulinnut eivät olleet kooltaan ihan jättimäisiä, mutta niillä oli kuitenkin pituutta yhdestä kolmeen metriin. Viimeisimmät niistä kuolivat sukupuuttoon pari miljoonaa vuotta sitten.

Suurin kaikista hirmulinnuista oli Kelenken. Sillä on ollut kaikkien aikojen suurin linnunkallo, jonka koko pituus on ollut 71 cm. Koko pituudesta nokkaa on ollut 46 cm.

Diatryma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Michael Hanscom

Diatryma gigantea

Dinosaurusten kadottua nisäkkäät olivat aluksi pieniä ja maata hallitsivat aluksi myös jättimäiset linnut, kuten lentokyvytön Diatryma. Se eli 55 miljoonaa vuotta sitten. Sillä oli korkeutta runsaat kaksi metriä ja painoa 175 kg.

Diatryma oli petolintu, eli se saalisti elävää riistaa. Näin se täytti luonnossa sitä aukkoa, joka oli jäänyt petodinosaurusten kadottua.

Linnun luuston rakenne on minikoossa hyvin samanlainen, kuin oli Tyrannosaurus rexinkin luusto, josta on päätelty sen eläneen samaan tapaan ja samalla ravinnolla, kuin sen isompi edeltäjäkin. Eräiden paleontologien mielestä lintu ei kuitenkaan ollut petolintu, vaan kasvissyöjä. (Geological Museum, University of Wyoming: Diatryma gigantea "Giant Bird").

Pelagornis sandersi - ilmojen kuningas kautta aikain

Kautta aikain suurin lentokykyinen lintu on ollut hirviölokiksikin kutsuttu Pelagornis sandersi.

Tunturisusi Pelagornis sandersi.

Dromornis

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Arthur Chapman

Stirtoninukkoslintu (Dromornis stirtoni) - kaikkien aikojen painavin lintu

Kuvassa yllä stirtoninukkoslintu ja krokotiili, museossa Australiassa. (Australian Fossil Mammal World Heritage site, Riversleigh, Queensland, Australia). Kuva on huhtikuulta 2016. Sukuun Dromornis on kuulunut kolme lajia.

Kaikkein painavin, jättipainoinen lintulaji on ollut esihistoriallisella ajalla, mioseenikaudella Australiassa elänyt stirtoninukkoslintu. Sillä on ollut painoa ainakin 450 - 500 kg - eräiden lähteiden mukaan 650 kg. Vaikka lentokyvytön stirtoninukkoslintu onkin muistuttanut nykyisin eläviä emuja, on se silti kuulunut sorsamaisiin lintuihin. Lajin suuresta nokasta on päätelty, että se on saattanut olla lihansyöjä.

Stirtoninukkoslinnun saalistamiskäyttäytymisestä ei tarkemmin tiedetä. Se saattoi itsekin tappaa saaliseläimensä, mutta se saattoi olla myös haaskansyöjä. Sitä on näiltä osin verrattu tavoiltaan hyeenoihin. Se saattoi silti olla myös ja vain kasvinsyöjä, kuten monet asiantuntijat esittävät.

Stirtoninukkoslinnun vahvalihaksisista, massiivisista jaloista on päätelty sen olleen varsin nopea juoksija. Yleensä kaikki muinaiset, petomaiset jättilinnut olivat nopeita juoksijoita - ne olivat juoksevia petoja. Nopeus oli valttia silloin, kun ajettiin takaa saalista - jollei sitä sitten kytätty liikkumattomana jossakin pensaikossa.
Norsulintu

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Luigi Strano
*Photo used with permission.

Isonorsulintu (Aepyornis maximus) - historiallisen ajan painavin lintu

Lähes samanpainoisia, taikka aivan samanpainoisia stirtoninukkoslinnun kanssa ja historiallisen ajan painavimpia lintuja ovat olleet norsulinnut (elefanttilinnut, madagaskarinstrutsit tai jättiläisstrutsit). Madagaskarilla eläneellä isonorsulinnulla oli painoa 450 - 500 kg ja pituutta 3 - 3,3 metriä.

Jättiläismoa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Nemo's great uncle

Jättiläismoa (Dinornis maximus) - pisin lintu

Strutsia muistuttavat, lentokyvyttömät moat, joita oli yhdeksän lajia, ovat eläneet Uudessa-Seelannissa. Suurimmat moa-linnuista, kuten jättiläismoat (kuva yllä), kuolivat sukupuuttoon jo 1600-luvulla. Pienimmät moalajit sinnittelivät elossa 1800-luvulle saakka. Sukupuuton aikaansaivat ihmiset eli maorit, jotka metsästivät moat patoihinsa.

Suurimmat, lintumaisia dinosauruksia muistuttaneet jättiläismoat ovat olleet kautta aikain pisimpiä maan pinnalla astelleita lintuja. Niillä on ollut pituutta 3,6 metriä ja painoa 250 kg. Painonsa puolesta ne olivat siten keveämpiä, kuin stirtoninukkoslintu ja norsulinnut.

Jättimunat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © ellenm1

Jättimunat

Kuvassa kaikkien aikojen suurin linnunmuna, isonorsulinnun muna. Munan pituus on 34 cm ja sillä oli painoa 12 kg.

Norsulinnun munan vierellä moan muna ja siitä vasemmalle strutsin muna.
Haastinkotka ja moat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © John Megahan

Haastinkotka ja moat

Kuvassa Uudessa-Seelannissa eläneitä, jättimäisiä, sukupuuttoon kuolleita lintuja. Hyökkäävä petolintu on haastinkotka (Harpagornis moorei) - joka on ollut suurin koskaan elänyt haukkalintu. Siipien kärkiväli kolmisen metriä ja painoa 15 kg. Saalistuksen kohteina ovat kuvassa moat, joihin kuuluneet suurimmat lajit, jättiläismoat ovat olleet kautta aikain pisimpiä eli korkeimpia lintuja 3,6 metrin pituudellaan.

Miten 15-kiloinen petolintu onnistui saalistamaan 200 - 300 kilon painoisen strutsilinnun? Se nappasi kamalilla kynsillään kiinni strutsin pitkään kaulaan, kaatoi tämän ja tukehdutti. Siltikin, noin ekologisesti ja miten vain ajatellen saalistajan ja saaliseläimen kokoerot ovat järjettömät. Haastinkotkahan kykeni syömään vain pienen osan saaliistaan. Jollei sitten myöhemmin palannut takaisin aterioimaan haaskalle. Kukapa tuonkin tietää, mutta asiaa voi arvailla mielessään.

Mauritiuksendodo eli drontti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Federico Moroni

Mauritiuksendodo eli drontti (Raphus cucullatus) - erikoisen näköinen lintu

Kalkkunaa muistuttanut, lentokyvytön drontti eli endeemisenä eli kotoperäisenä lajina vain Mauritiuksen saarella. Ihminen hävitti ja poisti lajin maan päältä ja viimeinen yksilö tapettiin 1600-luvun lopulla. Tosin, lajin joukkokuolema oli alkanut jo 2 000 - 3 000 vuotta aiemmin jonkin luonnonkatastrofin seurauksena. Drontilla oli pituutta metri ja painoa 23 kg.

Mitään varsinaista ennätystä lintujen maailmassa ei drontti omannut, mutta se oli kuitenkin niin omalaatuinen yksilö lintujen joukossa, että se puolustaa sijaansa tässäkin joukossa hyvin.

Kenkänokka

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Nathan Rupert

Kenkänokka (Balaeniceps rex) - erikoisimman näköinen lintu

Jos nykylinnuista valittaisiin erikoisimman näköistä lintua, niin yksi hyvä ehdokas olisi haikaraa ja pelikaania muistuttava, Afrikassa elävä kenkänokka. Sen suhteettoman suuri nokka muistuttaa puukenkää. Nokka painaakin niin paljon, että lintu pitää päätään usein rintaansa vasten tuettuna.

Lähteet
*Australian museum: Dromornis stirtoni
*Hyvä tietää myös, lähteenä: David M. Bird, PhD: Bird Records - The Bird Almanac
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat