Susisivut
Parittelu
Parittelevat sudet Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/jamia54
Pentujaan ruokkiva susiemo

LISÄÄNTYMINEN

Alfapari johtaa laumaa ja lisääntyy

Laumassa susilla on tarkka arvojärjestys - vanhemmat sudet ovat arvoasteikossa ylimpänä. Laumaa voi johtaa joko johtajauros taikka - naaras. Johtajaparia laumassa kutsutaan alfapariksi.

Alfaparin uros ja naaras edustavat laumassa voimaa ja suuruutta. Tämän johtavan pariskunnan liitto on elinikäinen. Pääsääntöisesti vain alfapari saa susilaumassa jälkeläisiä. Vakiintuneissa laumoissa sisäinen säätely rajoittaa lisääntymisen yleensä alfaparin etuoikeudeksi.

Myös muut sudet voivat joskus lisääntyä laumassa

Muut naaraat laumassa eivät tule kiimaan johtavan naaraan aiheuttaman sosiaalisen paineen vuoksi. Laumoista kuitenkin kahden pentueen laumoja on 10 - 20 prosenttia, joka kertoo siitä, että myös muut parit, kuin alfapari, voivat joskus laumassa lisääntyä.

Pentuja voi siten susilaumassa syntyä myös muille naaraille, kuin alfaparin naaraalle, jos tilanne jostakin syystä - esimerkiksi metsästyksen vuoksi muuttuu.

Susilauma

Susilauma muodostuu tavallisimmin johtavasta susiparista, niitten eri-ikäisistä jälkeläisistä ja muutamista tulokassusista. Susilaumassa arvoasteikossa matalimmalla ovat nuorimmat sudet.

Helmi- maaliskuun aikana jotkut susilauman jäsenistä voivat saada häädön, sillä kiima-ajan koittaessa laumassa tehdään tilaa nuoremmalle sukupolvelle eli alkukesästä syntyville pennuille. (Katso susilaumasta tarkemmin - Susilauma ja sen hierarkia).

Sudenpesä

Suomessa sudet eivät kaiva itselleen selkeää, luolamaista pesää. Pesä on varsin huomaamaton - se voi sijaita kaatuneen puun alla taikka muussa vastaavassa, luonnon muovaamassa suojapaikassa.

Sudenpesä voi olla esim. maatuneen ja sammaloituneen kantojuurakon alla oleva pienehkö luolamainen kolo, jossa on kulkuaukko yhteen suuntaan ja jossa siis on ihan "katto" päällä. Usein susi tekee pesäkuoppansa hiekkatörmään, joka vuosi eri paikkaan. Se voi myös laajentaa vanhoja ketunpesiä itselleen sopivaksi.

Sudenpentu Sudenpentu

Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
Susipari

Sukukypsyys ja parittelu

Naarassudet tulevat sukukypsiksi aikaisemmin, noin kahden vuoden ikäisinä ja urokset keskimäärin vuotta myöhemmin. Naarassusi tulee kiimaan helmi-maaliskuussa. Susien parittelujakso kestää noin kaksi viikkoa ja silloin ne parittelevat tavallisesti 2 - 3 kertaa päivässä. Susipari jää parittelun kestäessä kiinni toisiinsa noin 10 - 30 minuutiksi.

Ensimmäinen pentue 2-vuotiaana

Susinaaraat saavat ensimmäisen pentueensa useimmiten kaksivuotiaina.

Susiemo pentuineen

Sudenpentuja

Suden kantoaika on 60 - 63 vrk. Susi saa keväällä tai pikemminkin alkukesästä: toukokuussa taikka kesäkuun alussa - pentueen, jossa on tavallisimmin 3 - 6 pentua. Pentuja voi olla kyllä enimmillään jopa yli kymmenen. Pentueiden keskimääräisestä koosta antaa kuvaa se, että meillä vuonna 2002 tavattujen pentueiden keskikoko oli 4,3 pentua.

Pennut ovat syntyessään sokeita ja painavat alle puoli kiloa.

Emo pysyttelee jälkeläistensä luona ainakin 2 kk - ja ruokintaan voivat osallistua myöskin uros ja lauman muut jäsenet.

Muutamat ensiviikkonsa pennut ovat ruokinnassa emonsa maidon varassa, sitten emo oksentaa niille kiinteämpää, osittain sulanutta ravintoa. Myöhemmin ravintovalikoima monipuolistuu lauman muiden jäsenten tuomalla kiinteällä ravinnolla.

Sudenpentu

Ensimmäiset 2 kk pennut pysyttelevät synnyinpesällään. Emo voi siirtää pennut uuteen pesäpaikkaan häiriön sattuessa.

Sudenpennun äänivalikoimaan kuuluvat vingahdukset ja kiljahdukset, mutta myöskin hyrisevä yninä.

Muutaman kuukauden ikäisinä pennut alkavat jo liikkua lauman mukana saalistusmatkoillakin, lähinnä ne vain seurailevat ja opettelevat. 8 kuukauden ikäisinä niillä on itselläänkin saalistamiseen jo riittävästi kokoa.

Kuolleisuus

Pentujen kuolleisuus susilla on korkea, jopa puolet pennuista saattaa menehtyä loisiin, sairauksiin ja ravinnon puutteeseen.

Varhaisen pentuvaiheen jälkeen susien kuolleisuus on suojelualueiden ulkopuolella pääosin ihmisen aiheuttamaa. RKTL:n keräämästä tutkimusaineistosta kuolinsyy on määritetty tai arvioitu 25 pannoitetulle sudelle.

Valtaosan (80 %) arvioitiin kuolleen luvanvaraisen pyynnin tai muun tappamisen tuloksena. Muita, yksittäisiä susia koskevia kuolinsyitä ovat olleet liikenne, sairaus sekä tuleminen hirven tai toisten susien tappamaksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin ja kolmanneksi ylin kuva, susiemo pentuineen, kuva Copyright HyperLemon
*Kuva susiparista Copyright Kamia the Wolf
*Kolme pentukuvaa: musta pentu, ja mustan välissä ruskea pentu - Copyright William Andrus


Pantasudet ja salametsästys

Susi Canis lupus Pantasudet
Susi Canis lupus Salametsästys
Susi
Sudenpentu Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
Susipari
Susiparin hellyydenosoituksia

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Giuseppe Calsamiglia
Parittelu
Parittelevat sudet Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/jamia54
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***