|
|
|
LISÄÄNTYMINEN
Alfapari johtaa laumaa ja lisääntyy
Laumassa
susilla on tarkka arvojärjestys - vanhemmat sudet ovat arvoasteikossa ylimpänä. Laumaa voi
johtaa joko johtajauros taikka - naaras. Johtajaparia laumassa kutsutaan
alfapariksi.
Alfaparin uros ja naaras edustavat laumassa voimaa ja suuruutta.
Tämän johtavan pariskunnan liitto on elinikäinen. Pääsääntöisesti vain alfapari saa susilaumassa
jälkeläisiä. Vakiintuneissa laumoissa sisäinen säätely rajoittaa lisääntymisen
yleensä alfaparin etuoikeudeksi.
Myös muut sudet voivat joskus lisääntyä laumassa
Muut naaraat laumassa eivät tule kiimaan
johtavan naaraan aiheuttaman sosiaalisen paineen vuoksi. Laumoista kuitenkin
kahden pentueen laumoja on 10 - 20 prosenttia, joka kertoo siitä, että
myös muut parit, kuin alfapari, voivat joskus laumassa lisääntyä.
Pentuja
voi siten susilaumassa syntyä myös muille naaraille, kuin alfaparin naaraalle,
jos tilanne jostakin syystä - esimerkiksi metsästyksen vuoksi muuttuu.
Susilauma
Susilauma muodostuu tavallisimmin
johtavasta susiparista, niitten eri-ikäisistä jälkeläisistä ja muutamista tulokassusista.
Susilaumassa arvoasteikossa matalimmalla ovat nuorimmat sudet.
Helmi- maaliskuun aikana jotkut susilauman jäsenistä voivat saada häädön,
sillä kiima-ajan koittaessa laumassa tehdään tilaa nuoremmalle sukupolvelle
eli alkukesästä syntyville pennuille. (Katso susilaumasta tarkemmin
- Susilauma ja sen hierarkia).
Sudenpesä
Suomessa sudet eivät kaiva itselleen selkeää, luolamaista pesää.
Pesä on varsin huomaamaton - se voi sijaita kaatuneen puun alla taikka muussa vastaavassa,
luonnon muovaamassa suojapaikassa.
Sudenpesä voi olla esim. maatuneen ja sammaloituneen kantojuurakon alla oleva
pienehkö luolamainen kolo, jossa on kulkuaukko yhteen suuntaan ja jossa siis on ihan
"katto" päällä. Usein susi tekee pesäkuoppansa hiekkatörmään, joka vuosi
eri paikkaan. Se voi myös laajentaa vanhoja ketunpesiä itselleen sopivaksi.
Sukukypsyys ja parittelu
Naarassudet tulevat sukukypsiksi aikaisemmin, noin kahden vuoden ikäisinä
ja urokset keskimäärin vuotta myöhemmin.
Naarassusi tulee kiimaan helmi-maaliskuussa.
Susien parittelujakso kestää noin kaksi viikkoa ja silloin ne parittelevat
tavallisesti 2 - 3 kertaa päivässä. Susipari jää parittelun
kestäessä kiinni toisiinsa noin 10 - 30 minuutiksi.
Ensimmäinen pentue 2-vuotiaana
Susinaaraat saavat ensimmäisen pentueensa useimmiten kaksivuotiaina.
Sudenpentuja
Suden kantoaika on 60 - 63 vrk.
Susi saa keväällä tai pikemminkin alkukesästä: toukokuussa taikka kesäkuun alussa -
pentueen, jossa on tavallisimmin 3 - 6 pentua. Pentuja voi olla kyllä enimmillään jopa
yli kymmenen.
Pentueiden keskimääräisestä koosta antaa kuvaa se, että meillä vuonna 2002 tavattujen
pentueiden keskikoko oli 4,3 pentua.
Pennut ovat syntyessään sokeita
ja painavat alle puoli kiloa.
Emo pysyttelee jälkeläistensä luona ainakin 2 kk - ja ruokintaan voivat osallistua myöskin
uros ja lauman muut jäsenet.
Muutamat ensiviikkonsa pennut ovat ruokinnassa emonsa maidon varassa, sitten emo
oksentaa niille kiinteämpää, osittain sulanutta ravintoa. Myöhemmin
ravintovalikoima monipuolistuu lauman muiden jäsenten tuomalla kiinteällä
ravinnolla.
Ensimmäiset 2 kk pennut pysyttelevät synnyinpesällään.
Emo voi siirtää pennut uuteen pesäpaikkaan häiriön sattuessa.
Sudenpennun äänivalikoimaan kuuluvat vingahdukset ja kiljahdukset, mutta myöskin hyrisevä yninä.
Muutaman kuukauden ikäisinä pennut alkavat jo liikkua lauman mukana
saalistusmatkoillakin, lähinnä ne vain seurailevat ja opettelevat.
8 kuukauden ikäisinä niillä on itselläänkin saalistamiseen jo riittävästi kokoa.
Kuolleisuus
Pentujen kuolleisuus susilla on korkea, jopa puolet pennuista saattaa menehtyä loisiin,
sairauksiin ja ravinnon puutteeseen.
Varhaisen pentuvaiheen jälkeen susien kuolleisuus on suojelualueiden
ulkopuolella pääosin ihmisen aiheuttamaa. RKTL:n keräämästä
tutkimusaineistosta kuolinsyy on määritetty tai arvioitu 25
pannoitetulle sudelle.
Valtaosan (80 %) arvioitiin kuolleen
luvanvaraisen pyynnin tai muun tappamisen tuloksena. Muita,
yksittäisiä susia koskevia kuolinsyitä ovat olleet liikenne,
sairaus sekä tuleminen hirven tai toisten susien tappamaksi.
Lähteenä mm. Suomen susikannan hoitosuunnitelma
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Ylin ja kolmanneksi ylin kuva, susiemo pentuineen, kuva Copyright
HyperLemon
*Kuva susiparista Copyright
Kamia the Wolf
*Kolme pentukuvaa: musta pentu, ja mustan välissä ruskea pentu - Copyright
William Andrus
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
Arktinen susi (Canis lupus arctos) - pentu.
ZOO Brno, Tsekki.
|
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© deviantART/woxys
© deviantART/woxys
- Used with permission.
|
Arktinen susi
Arktinen susi on yksi suden alalajeista. Arktiset sudet ovat usein valkoisia, mutta niissäkin
on jopa mustiakin. Kaikki valkoiset sudet eivät suinkaan ole arktisia susia, sillä
metsäsusissakin on valkoisia susia. Arktiset sudet elävät arktisilla alueilla.
Tutustu arktisiin susiin!
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|
