Löytöretkeilijöiden monumentti.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Erik G. Trigos
Henrik Purjehtija - Portugalin prinssi (1394 - 1460)
Löytöretkien aikakauden aloittaja (Afrikka).
Länsi-Afrikan rannikon tutkimus oli Henrik Purjehtijan elämän päätyö. Hän loi perustan järjestelmälliselle tutkimusretkitoiminnalle
ja aloitti löytöretkien aikakauden.
Prinssi Henrikin aikaisen elämänkertakirjoittajan, Gomes Eanes de Zuraran mukaan prinssin horoskooppi
määräsi hänet "uurastamaan korskeissa valloituksissa, erityisesti muilta piilossa olevien asioiden etsimisessä...".
Zurara piti hänen kiinnostustaan purjehtimiseen ja tutkimuksiin "taivaalliseen johdatukseen taipumisen"
ansiona.
Ritariksi lyönti
Henrikin nuoruudesta tiedetään vähän, mutta se tiedetään, että hän ja kaksi hänen veljeään
halusivat tulla lyödyksi ritariksi taistelussa. Tämä toteutui, kun veljekset saivat suostutelluksi isänsä siihen,
että tämä valmisteli heille ristiretken marokkolaiseen Ceutan satamakaupunkiin.
Henrikin johdolla, raivokkaasti taistellen, murtauduttiin kaupungin porteista sisään ja jo saman päivän
illalla Sao Vicenten, Lissabonin lippu, nousi vallatun muhamettilaiskaupungin ylle. Muutamaa
päivää myöhemmin Henrik ja hänen veljensä lyötiin ritareiksi.
Retkikuntien myötä merimahdiksi
Vaikka Henrik Purjehtija
ei itse tehnyt koskaan tutkimusmatkoja, hän on koko tutkimusmatkailuhistorian
merkittävimpiä hahmoja. Lähes neljänkymmenen vuoden ajan hän ja hänen kapteeninsa
kokosivat tietoja Länsi-Afrikan rannikosta ja avasivat tien Itä-Intian kaupan
suunnattomiin voittoihin.
Vuosina 1421 - 1433 Henrik lähetti matkaan 15 retkikuntaa, joiden tavoitteena oli kiertää Länsi-Saharan Kap Bojador.
Henrik ulotti Portugalin vaikutusvallan Kap Palmasiin, nykyiseen Liberiaan saakka. Näistä ajoista
Portugalin merimahti kesti yli sata vuotta, vuoteen 1588 saakka.
Kurssin pidon vaikeudet
Kurssin pitäminen avomerellä oli vaikeaa entisajan merenkävijöille.
Siksi Henrik Purjehtijankin merikapteenit pysyttäytyivät Afrikan rannikon tuntumassa, seuraillen
matkoillaan sitä.
Merenkulun osaamisen kehitystä
Henrik Purjehtija valmisti tietä eurooppalaisten,
suurten löytöretkien ajalle. Hän asetti elämäntehtäväkseen Afrikan rannikon tutkituttamisen ja perusti observatorion
ja merenkulkukoulun Sagresiin, Portugaliin. Sinne hän kokosi kartantekijöitä,
instrumenttientekijöitä, tähtitieteilijöitä ja luotseja antamaan opetusta löytöretkeilijöille, sekä kokoamaan
jo tehdyiltä löytöretkiltä saadut tiedot.
Dias, Bartolomeu - Portugalilainen löytöretkeilijä (1450 - 1500)
Purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen ja Hyväntoivonniemen ympäri 1488 (Afrikka).
Bartolomeu Dias (Diaz), kiersi ensimmäisenä Afrikan eteläkärjen Cape Agulhasin, etsiessään Portugalin hallituksen
toimeksiannosta meritietä itään. Dias kiersi Hyväntoivonniemen lähellä Mosselinlahtea ja jatkoi purjehdustaan
Great Fish Riverille, ennen kuin kääntyi kotimatkalle. Rannikkoa pitkin purjehtiessaan hän löysi vielä Pöytävuoren.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Wellcome Collection
Lander, Richard Lemon - Kelttiläinen, englantilainen tutkimusmatkailija (1804 - 1834)
Nigerin juoksuarvoituksen ratkaisu Päiväntasaajan Guineassa ja joen alasuun kartoitus.
Richard Lander oli skottilaisen tutkimusmatkailijan ja meriupseerin, Hugh Clappertonin miespalvelija.
Clapperton teki tutkimuksiaan Afrikassa, mutta kun hän kuoli vuonna 1827 Nigeriassa, jäi Richard Lander omilleen.
Hänen ei annettu jatkaa siitä, mihin Clapperton oli päässyt, ja siksipä hän otti suunnan maitse kohti
Nigerian rannikkoa.
Matka oli hyvin vaarallinen. Kerran eräs heimopäällikkö vangitsikin Landerin, epäiltyään tätä brittivakoojaksi.
Lander joutui juomaan annoksen myrkkyä ja täten kävisi selväksi, oliko hän syyllinen syytteiden mukaisesti.
Jos hän kuolisi, olisi hän osoittautunut syylliseksi. Lander joi myrkkyannoksen, mutta juoksi sitten
heti teltalleen, oksensi kaiken ulos ja pysyi hengissä. Näin hän vapautui syytteistä ja sai takaisin vapautensa.
Britannian hallitus tuli sitten kuitenkin siihen tulokseen, että se palkkasikin Landerin tutkimaan sitä,
missä sijaitsi Nigerin suualue. Tälle matkalle lähti mukaan Richardin veli John.
Veljekset aloittivat etsintänsä ja tutkimuksensa vuonna 1830. Sen lopputuloksena he päätyivät vuonna 1831
Guineanlahdelle, missä sijaitsi Nigerin suualue. Näin he olivat ratkaisseet tämän ongelman.
Veljesten tutkimusten tulos oli merkittävä, mutta heidät palkittiin tästä työstään varsin vaatimattomasti
siksi, että he kuuluivat alempaan luokkaan. John ei saanut palkkaa laisinkaan ja Richard hyvin vähän.
Richardille suotiin kuitenkin suorituksestaan kuninkaallinen mitali vuonna 1832.
Pari vuotta myöhemmin Richard Lander kuoli 29-vuotiaana. Hän oli tällöinkin uudella tutkimusretkellään Afrikassa samoilla seuduilla Nigerin mailla,
kun paikalliset asukkaat ampuivat häntä musketilla. Hän onnistui pakenemaan paikalta rannikolle, mutta menehtyi kohta,
sillä musketin luoti oli niin syvällä, että sitä ei voitu poistaa.