Kuva yllä. Tutkimusmatkailijat
Meriwether Lewis ja William Clark kohtaavat intiaaneja. - Charles Marion Russell - 1918: Lewis and Clark Reach Shoshone
Camp Led by Sacajawea the Bird Woman (also known as Lewis and Clark Expecdition).
Lewisin ja Clarkin tutkimusretki 1804 - 1806
Tärkein tutkimusretki kautta aikain ja samalla mitä huimin
erämaaseikkailu, joka tapahtui
Amerikan mantereen poikki kohti Länttä ja Tyyntä valtamerta - tehtiin Meriwether Lewisin
(1774 - 1809)
ja William Clarkin (1770 - 1838) toimesta.
Mississipin ja Tyynen valtameren välinen alue oli
ennen heidän matkaansa täysin tuntematonta ja kartoittamaton. Sieltä oli olemassa
vain satunnaisten kävijöiden tarinoita - mutta mikä siellä tulijaa odotti,
sitä ei tiedetty. Lewisin ja Clarkin
joukko lähti matkaan keväällä vuonna 1804. Mukana oli kolme lahjoilla täyteen ahdettua venettä
intiaanien lepyttelemiseksi ja 30 miestä.
Marraskuussa vuonna 1805 he saivat
Tyynen valtameren näkyviinsä. Retkikunta pystytti Fort Clatsopin
linnakkeen ja sinnitteli ankaran talven yli ennen kuin lähti kotia kohti
maaliskuussa vuonna 1806. Kotimatkalla ryhmä jakaantui kolmeen osaan niin, että
kartoituksia voitiin tehdä mahdollisimman laajasti.
Kaikkiaan heidän matkansa vei aikaa kaksi
vuotta ja neljä kuukautta ja sille tuli pituutta liki 13 000 kilometriä.
Kahta lukuun ottamatta kaikki selvisivät takaisin - yksi oli kuollut matkan aikana
ja yksi päättänyt lähteä omille teilleen. Kiperiä tilanteita oli koettu, mutta yhtään
vihamielistä laukausta kohti intiaaneja ei ollut ammuttu. Päinvastoin, kiitos mukana
seuranneen shoshone-tulkin, Sacagawean, intiaaneihin oli luotu hyviä suhteita.
Heidän tältä matkaltaan keräämänsä tiedot ja piirtämänsä kartat osoittautuivat
myöhemmin suunnattoman arvokkaiksi retkikunnan jälkiä seuraaville turkiskauppiaille -
ja siirtolaisille. Lewisin ja Clarkin matkallaan kirjoittamat päiväkirjat
julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1814 ja niistä on tullut amerikkalainen klassikko.
Tarkempi selvitys tästä matkasta Tunturisuden sivuilla.
Lewisin ja Clarkin tutkimusretki kartalla. -
Kun Sacagawea tuli Fort Mandanissa mukaan retkelle, olivat Lewis ja Clark taittaneet taivalta jo runsaan puolen vuoden ajan,
noin 1 600 km. Retken lähtöpiste oli Camp Dubois eli Camp Wood - päätepiste Fort Clatsop.
Lewisin ja Clarkin retkikunnan päätavoitteena oli tutkia ja kartoittaa Lännen tuntemattomia seutuja.
Retkikunta teki matkansa aikana 140 karttaa ja keräsi sen lisäksi noin 30 karttaa intiaaneilta, turkismetsästäjiltä ja kauppiailta.
Kartanpiirtäjänä toimi lähes poikkeuksetta William Clark. Hänellä ei ollut juurikaan mitään muodollista koulutusta,
kuten Lewisillä, mutta kartanpiirtäjänä hän osoittautui lahjakkaaksi. Kartanpiirustustaidot hän oli oppinut vanhemmalta veljeltään
ja armeijassa rajaseuduilla palvellessaan.
Pinzón, Vicente Yáñez - Espanjalainen merenkulkija, konkistadori ja tutkimusmatkailija (1462 - 1523)
Brasilia 26.1.1500, ensimmäinen eurooppalainen Amazonin suualueella (Etelä-Amerikka).
Pinzón oli Niñan kapteeni Kristoffer Kolumbuksen ensimmäisellä matkalla vuosina 1492 - 1493.
Hän on itsekin arvostettu tutkimusmatkailija.
Vicenten vanhempi veli, Martín Alonso Pinzón (1441 - 1493), toimi Kolumbuksen ensimmäisellä matkalla Pintan kapteenina.
Ikänsä puolesta keskimmäinen kolmesta veljeksestä, Francisco Martín Pinzón, toimi Pintan ensimmäisenä perämiehenä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Smithsonian - National Portrait Gallery
Kun Kolumbus oli löytänyt kolmannella matkallaan vuosina 1498 - 1500 Etelä-Amerikan, halusi
Pinzón määritellä uuden maanosan koon. Niinpä hän saikin rahoitetuksi yksityisesti
oman tutkimusmatkansa Etelä-Amerikkaan vuosina 1499 - 1500.
Pinzónin retkikunnan reitti yli Atlantin kulki huomattavasti Kolumbuksen reittejä etelämpänä.
Näin he osuivatkin suoraan Etelä-Amerikkaan ja näkivät ensimmäisen kerran maata
Brasilian koilliskärjessä. Vain kolme kuukautta myöhemmin samaan paikkaan saapui portugalilainen
Pedro Álvares Cabral (1467 - 1520).
Brasilian koilliskärjessä Pinzón risteili merialueella ja saapui alueelle, jonka merivesi oli juomakelpoista.
Hän saattoi tuolloin olla Orinocon suulla, mutta uskotaan kuitenkin, että hän oli saapunut Amazonin suualueelle.
Itse Pinzón luuli olevansa Gangesin suualueella Intiassa.
Brasilian rannikolta Pinzón purjehti Costa Ricaan, jonka Kolumbus oli jo tutkinut, ja sieltä hän jatkoi takaisin Eurooppaan.
Tämän matkansa jälkeen Pinzón oli vielä vuosina 1508 - 1509 mukana retkikunnassa, joka tutki ensimmäisenä Jukatanin rannikkoa.
Hän johti retkikuntaa yhdessä espanjalaisen Juan Díaz de Solísin (1470 - 1516) kanssa. Kunnia tästä matkasta kuuluu varsinaisesti Solísille, joka oli
komentajana merellä, Pinzónin ollessa vastuussa vain maalla tapahtuneesta toiminnasta.
Kuka löysi Brasilian - Pinzón, Cabral vaiko Pereira?
On monia teorioita siitä, kuka löysi Brasilian. On mahdollista pitää Brasilian löytäjänä portugalilaista Pedro Álvares Cabralia (1467 - 1520).
Toisen vaihtoehdon mukaan Brasilian löysikin Vicente Yáñez Pinzón.
Mainitaan myös, että Pinzón ensimmäisenä eurooppalaisena vain näki Brasilian, nousematta maihin - kun taas Cabral nousi maihin ensimmäisenä.
Katsotaanpa löytäjäksi kumpi hyvänsä, he liikkuivat samoilla alueilla saman vuoden aikana.
Kolmaskin ehdokas Brasilian mahdolliseksi löytäjäksi on, ja hän on portugalilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija Duarte Pacheco Pereira (1460 - 1533).
Pereira on voinut löytää Brasilian purjehduksellaan jo vuonna 1498. Tällä vaihtoehdolla on kuitenkin vähiten kannatusta nykytutkijoiden parissa.
Pizarro, Francisco - Espanjalainen konkistadori, inkavaltakunnan valloittaja ja Liman kaupungin perustaja (1475 - 1541)
Valloitti Perun 1532 - 1541 - tuhosi inkakulttuurin (Etelä-Amerikka).
Francisco Pizarro syntyi aviottomana lapsena köyhyyteen. Nuorukaisena hän elätti itsensä
sikopaimenena. Hän ei koskaan oppinut lukemaan tai kirjoittamaan, mutta hän oli fyysisesti kestävä
ja luonteeltaan rohkea, häikäilemätön ja johtamiskykyinen.
Francisco Pizarro tuli uuteen maailmaan vuonna 1502.
Hän oli mukana myös Balboan Tyynenmeren retkellä vuonna 1513. Kuusi vuotta myöhemmin hän oli todistamassa Balboan teloitusta.
Kultamaata etsiessään Francisco Pizarro
löysi inkojen kulttuurin ja valloitti Perun. Inkat täysin häikäilemätön kapteeni voitti niin, että vaikka näillä oli ylivoima,
niin hän surmasi näiden päällikön, Atahualpan.
Francisco Pizarro keräsi Perussa itselleen huomattavia rikkauksia ja perusti
Liman kaupungin. Suuren osan rikkauksistaan hän sai kiristystoimilla intiaaneilta, vangittuaan heidän päällikkönsä
ja vaadittuaan lunnaita. Kultaa ja hopeaa kertyikin suuri huoneellinen täyteen ahdettuna.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© pixelsniper
Solís, Juan Díaz de - Espanjalainen merikapteeni (1470 - 1516)
Uruguay, Rio de la Plata, Jukatanin niemimaa (Amerikat).
Uruguayn, Rio de la Platan (Uruguayjoen ja Paranájoen yhteinen suualue) löytäjä eli ensimmäinen eurooppalainen 1516.
Uruguayssa on useita paikkoja, jotka on nimetty Solísin mukaan. Hänen nimeään kantaa myös Teatteri, Teatro Solís, Montevideossa.
Intiaanit tappoivat Solísin, ja söivät hänet miestensä nähden.
Solísin muistomerkki - Punta Ballena, Sauce de Portezuelo, Maldonado, Uruguay.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© John Seb Barber