Bellingshausen, Fabian Gottlieb von - Venäläinen tutkimusmatkailija (1778 - 1852)
Pietari I:n saari 1821 (Antarktis) - Bellingshausen purjehti ensimmäisenä Etelämantereen ympäri 1819 - 1821.
Bellingshausen ei saanut kunniaa Etelänapamantereen
löytämisestä, vaikka hän oli luultavasti ensimmäinen Antarktisen nähnyt henkilö. Hän kyllä kuvaili näkemiään
jäävuoria, tajuamatta, että ne olivat Etelämantereen vuoria.
Pietari I:n saari on antarktinen saari. Norja katsoo saaren kuuluvan Kuningatar Maudin maan tavoin itselleen.
Saari on asumaton ja sen pinta-ala on 243 neliökilometriä.
Bering, Vitus Jonassen - Tanskalainen löytöretkeilijä (1681 - 1741)
Alaska, Aleutit, Beringinsalmi (Siperian rannikot, Pohjoinen Tyynimeri).
Vitus Bering syntyi köyhään, mutta kunnianarvoiseen perheeseen Horsensissa, Tanskassa.
Bering lähti merille jo 15 vuoden ikäisenä, ensiksi Intiaan lähtevällä laivalla. Hän vietti merillä yhteensä kahdeksan vuotta
tanskalaisilla ja hollantilaisilla aluksilla.
Liityttyään jo nuorena laivastoon, hänestä tuli tunnettu merenkulkija useiden, pitkien tutkimusmatkojensa myötä.
Vitus Bering hyväksyi tarjouksen tulla tsaarin laivastoon, jossa hän loi loistavan uran.
Vitus Bering oli hyvin kyvykäs, pitkä ja uljas tanskalainen, jolla oli tummat, rauhalliset silmät.
Suunnaton vastuu ja tutkimusmatkojen koettelemukset turmelivat hänen terveytensä.
Erottuaan tsaarin laivastosta, Vitus Bering
palasi takaisin tsaarin kutsumana, johtamaan Venäjän ensimmäistä suurta
tutkimusmatkaa Venäjän Tyynenmeren rannikolle. Hänen tehtävänään oli selvittää, oliko Siperian ja Pohjois-Amerikan välillä maayhteys.
Vitus Bering löysi sekä Alaskan, että Aleutit. Hän kartoitti laajasti Siperiaa ja pohjoista
Tyyntämerta.
Häntä on pidetty myös Beringinsalmen löytäjänä, vaikka
sittemmin on ilmennyt, että Beringillä, Beringinmerellä ja Beringinsalmella liikkui jo ennen häntä Semjon Deznjov vuonna 1648.
Vasta James Cook totesi vuonna 1778 salmen erottavan Aasian Amerikasta. Sairastunut Bering, ja hänen 28 merimiehistönsä jäsentä ajautuivat
tuhoon Beringinmeren asumattomalla saarella. Vitus Bering kuoli keripukin ja nälän heikentämänä, varhain aamulla kahdeksas joulukuuta vuonna 1741
ja hänet haudattiin "kettujen saarelle", joka nyt on ristitty hänen mukaansa.
Keisari Pietari Suuren palveluksessa ei riittänyt suinkaan se, että Vitus Bering olisi vain tutkinut
ja etsinyt vesiä ja maita, vaan hänelle sälytettiin paljon muutakin. Siperian jokivarsille hänen oli perustettava rautavalimoita,
telakoita, merikouluja, perehdytettävä ihmiset karjan kasvattamiseen ja esimerkiksi luotava koko
postijärjestelmä. Vierasmaalaisuutensa vuoksi Bering koki myös suurta halveksuntaa ja suoranaista vihamielisyyttä.
Eipä ollut ihme, että inhimillisen sietokyvyn äärirajoilla ollut Vitus Bering käyttäytyi lopulta varsin väsyneesti.
Pilvet peittivät horisontin aamulla 16. heinäkuuta 1741, mutta puolenpäivän aikaan ne yhtäkkiä hajosivat ja paljastivat
Alaskan lumipeitteiset vuoret. Muut miehet laivassa itkivät ilosta, mutta hytistään raahautunut Bering
tyytyi hetken katseltuaan vain kohauttamaan olkapäitään.
Borchgrevink, Carstens - Norjalainen opettaja ja tutkimusmatkailija (1864 - 1934)
Vietti ensimmäisenä talven Antarktiksella 1899 - 1900 (Antarktis).
Borchgrevink johti ensimmäistä Antarktiksella maalla talvehtinutta Southern
Cross -tutkimusretkikuntaa. Tämä vuonna 1899 Etelämantereelle Cape Adareen Southern Cross-nimisellä laivalla saapunut naparetkikunta
pystytti jäättömään rannikon kohtaan mökin. Tätä ennen Borchgrevink oli osallistunut vuonna 1894 alkaneeseen valaanpyyntiretkeen Etelämantereelle.
Borchgrevinkin ansiosta saatiin selville, että etelänapaseutu oli manner. Hän pääsi koiravaljakollaan etelämmäksi,
kuin ainutkaan toinen ihminen ennen häntä.
Davis, John - Englantilainen napa-alueiden löytöretkeilijä (1543 - 1605)
Davisinsalmi, Falklandinsaaret (Amerikka).
Luoteisväylää etsinyt John Davis
löysi ja nimesi lukuisia paikkoja purjehdusmatkoillaan.
Davis suunnitteli Davisin kvadrantin, jota käytettiin leveysasteiden määrittelemiseen vuoteen 1731 saakka.
Hän myös kirjoitti merenkulusta kirjan The Seaman's Secrets, joka tunnettiin seuraavalla vuosisadalla brittiläisten
merimiesten "raamattuna".
Deznjov (Deznev), Semjon Ivanovits - Venäläinen kasakka ja tutkimusmatkailija (1605 - 1673)
Beringinsalmi, Deznevinniemi (Siperia).
Deznjov löysi vuonna 1648 Beringinsalmen, mutta suuri löytö
kantaa toisen miehen, eli Vitus Beringin, nimeä. Deznjovin mukaan on nimetty Aasian itäisin kohta, Deznevinniemi (Itäniemi).
Deznjovin matkaraportti jäi arkistojen kätköihin,
kunnes se sattumalta löytyi vasta vuonna 1736 - kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun Vitus Bering
oli purjehtinut salmen läpi ensimmäisellä retkellään.
Franklin, John - Englantilainen napaseuturetkeilijä ja merikapteeni (1786 - 1847)
Copperminejoen retki, McKenziejoen retki, Kanadan arktis (Pohjois-Amerikka).
Arktisille alueille suuntautunut,
viimeinen tutkimusretki, jolla Franklin etsi luoteisväylää, päätyi tuhoon. Koko retkikunta, joka lähti Grönlannista matkaan vuonna 1845
kahdella laivalla (HMS Erebus ja HMS Terror), 125 miestä, katosi. Se käynnisti erään
historian laajimmista etsintä- ja pelastusoperaatioista, ja järjestettiin noin 40 eri pelastusretkikuntaa.
Arktista saaristoa ja Boothian ja Melvillen niemimaita nimitetään Franklinin muistoksi hänen alueikseen.
Tieteellisesti järjestyneiden, Franklinia etsineiden etsintäretkikuntien toimesta kartoitettiin ja tutkittiin yli 16 000 km
Kanadan rantaviivaa. Kymmenen etsintävuoden aikana löydettiin myös luoteisväylä.
Näin Franklin kadottuaankin vaikutti erittäin suuresti ihmiskunnan tietämykseen ympäröivästä maailmasta.
Fuchs, Sir Vivian Ernest - Englantilainen tutkimusmatkailija ja luonnontieteiden tohtori (1908 - 1999)
Kulki ensimmäisenä Antarktiksen poikki 1958 (Antarktis).
Fuchs päätti kulkea Antarktiksen poikki etelänavan kautta, jota Ernest Shackleton oli turhaan yrittänyt
vuonna 1914. Retkikunta käytti traktoreita, lentokonetta ja radiopuhelimia.
Varakomentajana Fuchsilla oli Antarktiksen vaelluksellaan Edmund Hillary - Mount Everestin valloittaja.
Fuchs ja Hillary pääsivät alkuvuodesta 1958 etelänavalle. Hillary saapui sinne ensin, 4.1. ja hänet lennätettiin pois.
Fuchs saapui paikalle 22.2. ja hän jatkoi mantereen poikki Rossinmerelle.
Henson, Matthew Alexander - Yhdysvaltalainen tutkimusmatkailija (1866 - 1955)
Ensimmäinen afroamerikkalainen pohjoisnavalla.
Pearyn matkakumppanina
pohjoisnavan valloituksessa oli hänen palvelijansa, Matthew Henson, ensimmäinen afroamerikkalainen kautta aikain pohjoisnavalla.
Miehet olivat tavanneet toisensa sattumoisin eräässä Washingtonin hattukaupassa, jossa Peary oitis
palkkasi Hensonin töihinsä.
Matthew Henson oli hyvin taitava arktisten olosuhteiden hallitsija, ja eskimot,
joiden kielenkin hän oppi sujuvasti, pitivät häntä ihonvärin vuoksi veljenään. Eskimot ihailivat suuresti Hensonia,
koska tämä oli ylivertainen metsästäjänä ja koiravaljakon ajajana.
Hudson, Henry - Englantilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija (1550 - 1611)
Hudsonjoki ja Hudsoninlahti (Amerikka, Arktis).
Salaperäinen Henry Hudson ilmestyi historian näyttämölle vuonna 1607 kadotakseen neljä vuotta myöhemmin.
Hänen varhaisemmasta elämästään ei tiedetä mitään, mutta elämänsä viimeisten vuosien aikana tämä sinnikäs
merenkulkija yritti neljään kertaan löytää pohjoisesta oikotietä itämaille.
Tarujen luoteisväylää etsiessään
Henry Hudson löysi suuren joen, joka on nimetty hänen mukaansa. Hänen viimeiseksi jääneellä matkallaan
kapinoiva miehistö hylkäsi hänet poikineen ja seitsemän miehistön jäsenen kanssa Kanadan arktisille vesille, Hudsoninlahdelle.
Edessä oli varma kuolema, jonka aiheutti nälkä ja seudun jäiset, koleat vedet.