Löytöretkeilijöitä Oseaniassa 1

Albuquerque, Afonso de.
Barber, Henry.
Baré, Jeanne.
Bougainville, Louis Antoine de.
Bune, Vise.
Carteret, Philip.
Cook, James.
Dampier, William.
Drake, Francis.
Dumont d'Urville, Jules.

Albuquerque, Afonso de - Portugalilainen laivaston kenraali (1453 - 1515)

Mauritius (1500-luvun alku) - (Intian valtameri).

Afonso de Albuquerque purjehti kuningas Emanuel I:n lähettämänä Hyväntoivonniemen ympäri Intiaan vuosina 1503 - 1504. Eurooppalaisista hän ensimmäisenä löysi Mauritiuksen. Arabit ovat tunteneet saaren jo 900-luvulla.

Mauritius on koralliriuttojen ympäröimä tuliperäinen saari, Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään. Saarella on Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius.

Barber, Henry - Brittiläinen merikapteeni (1700-luku)

McKean Island (1794) (Tyynimeri).

Henry Barber on saaren löytäjä ja hän antoi sille nimeksi Drummond's Island.

McKean Island on pieni ja matala hiekkasaari, jonka saattoi nähdä vasta 5 - 6 mailin etäisyydeltä. Se sijaitsee Phoenixsaarilla. Phoenixsaaret ovat ryhmä atolleja Kiribatissa, Tyynellä valtamerellä. Ne sijaitsevat Gilbertsaarista itään ja Linesaarista länteen. Ryhmä koostuu kahdeksasta atollista, joista seitsemän on asumattomia.

Baré, Jeanne - Ranskalainen löytöretkeilijä, ensimmäinen maailman ympäri purjehtinut nainen - (1740 - 1807)

Maailmanympäripurjehdus - Louis Antoine de Bougainvillen laivalla vuosina 1766 - 1769.

Mukana Louis Antoine de Bougainvillen maailmanympäripurjehduksella 1766 - 1769 oli Jeanne Baré, joka ensimmäisenä naisena näin purjehti maailman ympäri. Jeanne Baré toimi laivalla mm. luonnontieteilijän, Commersonin, "avustajana", ollen itsekin Bougainvillen kertoman arvion mukaan erinomainen luonnontieteilijä.

Hämäryyksiähän tähän kaksikkoon liittyi yllin kyllin. He saivat kahdestaan oman hyttinsä, niin että Jeanne Baré selviytyi laivan miesten keskellä ja hän itse asiassa salasi sukupuolensa ja esiintyikin miehenä. Kaikenlaiset huhut pyörivät parin ympärillä, Jeanne Barét'ia epäiltiin milloin transvestiitiksi ja milloin eunukiksi.

Parivaljakko työskenteli yhdessä vuosien ajan erilaisilla tutkimusmatkoilla. Commerson kuoli Mauritiuksella vuonna 1773 ja Jeanne Barét meni sen jälkeen kiireellä naimisiin vuonna 1774, Ranskan armeijan upseerin, Jean Dubernat'in kanssa. Jeanne Barré oli merenkulkupiireissä varsin arvostettu henkilö, ja hän sai mm. Ranskan merenkulkuhallitukselta eläkkeen.

Bougainville, Louis Antoine de - Ranskalainen löytöretkeilijä ja meriupseeri, aristokraatti, diplomaatti, matemaatikko, sotilas ja harrastelijafilosofi - (1729 - 1811)

Bougainvillen saari Papua-Uusi-Guineassa - ensimmäinen ranskalainen maailmanympäripurjehtija (Tyynimeri, muut meret).

Louis Antoine de Bougainville kirjoitti jo 22-vuotiaana integraalilaskentaa käsittelevän teoksen, joka teki hänestä kansainvälisen kuuluisuuden. Mutta matemaatikon asemasta hänestä tulikin muskettisoturi ja hän pääsi kuuluisan kenraali Louis Montcalmin adjutantiksi Kanadaan seitsenvuotisen sodan aikana.

Louis Antoine de Bougainville oli mitä suurimmassa määrin Ranskan valistuksen ajan herrasmies. Hän toimi komentajana Ranskan laivastossa Yhdysvaltain vapaussodan aikana ja sitten sotamarsalkkana. Bougainville kuului niihin harvoihin aristokraatteihin, jotka jäivät henkiin ja säilyttivät arvonsa Ranskan vallankumouksen jälkeen. Naimisiin hän meni 51-vuotiaana, kuuluisan kaunottaren kanssa ja tuli neljän lapsen isäksi. Bougainvillen vanhoilla päivillä Napoleon I teki hänestä senaattorin, imperiumin kreivin ja Ranskan Kunnialegioonan jäsenen.

Vuonna 1766 Bougainville sai Ludvig XV:ltä tehtäväkseen purjehtia maailman ympäri. Vaikka Bougainville oli varsinaisesti sotilas, eikä merenkulkija, kuningas ei epäröinyt antaa hänen komentoonsa parhaita aluksiaan. Näin Bougainville lähti matkaan, etsimään uusia maita Ranskalle, 1766 kahdella laivalla. Nämä laivat olivat La Boudeuse, joka oli uusi, 26 tykillä varustettu fregatti, ja vankka varastolaiva L'Étoile. Miehistönä oli 11 upseeria, 400 miestä ja kolme vapaaehtoista.

Louis Antoine de Bougainville purjehti ensimmäisenä ranskalaisena maailman ympäri vuosina 1766 - 1769. Koko maailman merenkulkijoiden joukossa hän oli 14. maapallon ympäri purjehtinut. Purjehtiessaan Tyynenmeren eteläosan läpi ja tavoitellessaan uusia saaria ja mantereita, hän kohtasi sekä ystävällisiä alkuasukkaita, että kannibaaleja, joutui huimiin seikkailuihin ja kärsi nälänhätääkin.

Bougainville saavutti tällä maailmanympäripurjehduksellaan suurta kuuluisuutta. Hänen matkasta kirjoittamastaan kirjasta tuli suuri myyntimenestys. Kirjan esimerkin innostamana koko 1700- ja 1800-lukujen viihdekirjallisuus viihtyi Tyynellämerellä. Vaikka Bougainvillen matka jäikin James Cookin purjehdusten varjoon, niin Ranskassa hän oli suuri sankari.

Käynti Tahitilla, maanpäällisessä paratiisissa, jossa jalot villit elivät luonnontilaisesti, teki Bougainvilleen suuren vaikutuksen. Varmasti Tahitin vaikutus hänen miehistöönsäkin oli suuri. Bougainville nimittäin sai havaita, että oli vaikeaa pitää aloillaan 400 nuorta, ranskalaista merimiestä, jotka eivät olleet nähneet naisia kuuteen kuukauteen. Nyt kanootit olivat täynnä tyttöjä, joista useimmat kaiken lisäksi täysin alasti.

Myöhemmillä, romantisoivilla kirjoituksillaan Tahitista, Louis Antoine de Bougainville loi myytin Tahitista, joka on säilynyt meidän päiviimme asti. Muutenkin, ranskalaisiin tuolloin vaikutti suuresti Jean Jacques Rousseaun "takaisin luontoon" -filosofia, jonka mukaan elämästä sen puhtaimmassa muodossaan nauttivat ne miehet, naiset ja lapset, jotka elivät luonnontilassa.

Bougainvillen laivue oli ensimmäinen tieteellistä tutkimusta varten varustettu, nykyaikainen retkikunta, vaikka senkin ensisijaisena tavoitteena oli lujittaa Ranskan asemia eteläisellä valtamerellä, maan jouduttua luopumaan Kanadan siirtokunnistaan.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pandiyan V

Ihmeköynnökset (Bougainvillea) - Louis Antoine De Bougainville löysi ihmeköynnökset Brasiliasta vuonna 1768, ja ne on nimetty hänen mukaansa. Brasilian sademetsistä löydetyt ihmeköynnökset ovat sittemmin levittäytyneet jakamaan kauneuttaan kaikkialle maailmaan. Kasvi voi kiipeillä pitkin puunrunkoja ja saavuttaa jopa 12 metrin pituuden. Kuvassa näkyvät punaiset ovat lehtiä, eivät kukkia. Ihmeköynnösten lehtiä on kaikissa väreissä, keltaisia, oransseja, valkoisia, purppuranpunaisia jne.

"Toki maantiedettä voidaan harjoittaa nojatuolistakin, mutta siinä piilee kaikenlaisten virheiden vaara, jotka voidaan korjata vain merimiesten kustannuksella." - (Louis Antoine De Bougainville)

Bune, Vise - Dubrovnikissa syntynyt, dalmatialainen ja kroatialainen, Espanjan lipun alla purjehtinut merikapteeni (1559 - 1612)

Vanuatu, Bismarckinsaaret, 40 pienempää saarta ja tulivuoria (1590-luku).

Vise Bune purjehti Espanjan hallinnon alla vuonna 1580 Intiasta, Goasta, yli Intian valtameren Filippiineille. Sieltä hän jatkoi 1590-luvulla purjehdustaan, tutkien lounaista Tyyntämerta ja Melanesian tuskin tunnettuja saaria ja niemiä. Filippiinien ja Uuden-Guinean vesillä hän löysi lukuisia pieniä saaria, joille hän antoi nimen. Kaiken kaikkiaan hän nimesi matkallaan nelisenkymmentä pienempää saarta ja kaksi tulivuortakin. Hän kävi myös Bismarckinsaarilla, Salomonsaarilla, ja oli ensimmäinen eurooppalainen Uusilla-Hebrideillä, jotka tunnetaan nykyisin nimellä Vanuatu. Vanuatulle hän päätti tämän Tyynenmeren retkensä vuonna 1597.

Vise Bune vietti varsin kansainvälistä elämää. Hän ennätti vielä Oseanian purjehdustensa jälkeen toimia Meksikossa, vuodesta 1598 alkaen lyhyen aikaa Espanjan kuvernöörinä. Sen jälkeen hän palasi Eurooppaan ja toimi tovin Espanjan lähettiläänä Belgiassa. Tämän jälkeen hän siirtyi Dubrovnikin lähettilääksi Napoliin, Italiaan ja ehti olla tässä virassa kymmenkunta vuotta, ennen kuolemaansa 1612.

Bismarckinsaarten (Bismarck Archipelago) kohdalla esitetään joskus, että Willem Cornelisz Schouten olisi ollut ensimmäinen saarilla käynyt eurooppalainen vuonna 1616. Vise Bune kävi siellä kuitenkin jo parikymmentä vuotta aiemmin.

Carteret, Philip - Brittiläinen merikapteeni ja tutkimusmatkailija (1733 - 1796)

Maailmanympäripurjehdukset, Pitcairn (1767), Carteret Islands (1767).

Philip Carteret oli mukana kahdella Englannin Kuninkaallisen laivaston maailmanympäripurjehduksella vuosina 1764 - 1766 ja 1766 - 1769. Seuranaan hänellä oli mm. Samuel Wallis - brittiläinen merikapteeni ja tutkimusmatkailija (1720 - 1795).

Reitille osui Pitcairn, jonka oli löytänyt Pedro Fernandez de Quiros vuonna 1606, mutta jolle Carteretin toimesta annettiin nimi. Pitcairn on sen merimiehen nimi, joka ensimmäisenä näki Carteretin laivalta saariryhmän.

Carteretin löytöihin kuuluivat Carteret Islands, joille hän antoi nimeksi oman nimensä.

Carteret vieraili myös vuonna 1767 Salomonsaarilla, jotka oli vuonna 1568 löytänyt Álvaro de Mendaña de Neira.

Vuonna 1767 Cartelet vieraili myös Juan Fernándezin saarilla, jotka oli vuonna 1574 löytänyt espanjalainen Juan Fernández.

Pitcairn on neljästä saaresta (yksi asuttu) koostuva ryhmä eteläisellä Tyynellämerellä.

Carteret Islands on saariryhmä Papua-Uusi-Guineassa.

Salomonsaaret muodostuu pitkästä saariryhmästä, joka ulottuu yli 1 500 kilometriä Papua-Uudesta-Guineasta kaakkoon. Salomonsaaret kuuluu eteläisen Tyynenmeren suurimpiin saaristoihin ja sijaitsee noin 1,3 miljoonan neliökilometrin vesialueella. Salomonsaarten yli 990 saaresta yli 320 on asutettuja.

Juan Fernándezin saaret on eteläisen Tyynenmeren saaristo noin 667 kilometrin päässä Chilen rannikolta.

Cook, James - Brittiläinen tutkimusmatkailija ja merenkävijä (1728 - 1779)

Cookinsaaret, Cookinsalmi, Uusi-Seelanti (1769), Havaiji (1778), Botany Bay (1770), Iso valliriutta (1770), Endeavour River (1770), Uusi-Kaledonia, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Norfolkinsaari (1774) (Tyynimeri, Atlantti).

James Cook purjehti kolmesti (1768 - 1771, 1772 - 1775 ja 1776 - 1779) Tyynellämerellä ja kartoitti laajoja aiemmin tuntemattomia alueita, muun muassa koko Uuden-Seelannin rannikon ja Australian itärannikon. Uudessa-Kaledoniassa kapteeni James Cook havaitsi alueen pääsaaren Grande Terren vuonna 1774 ollessaan matkalla tutkimaan Terra Australisia. Hän nimesi alueen Uudeksi-Kaledoniaksi Skotlannin vanhan nimityksen mukaan, koska alue muistutti hänen mielestään Skotlannin kumpuilevaa maisemaa.

Seurasaarille (The Society Islands) nimen antoi James Cook vuonna 1769. Uuden-Seelannin oli nähnyt ensimmäisenä eurooppalaisena Abel Tasman vuonna 1642, mutta ensimmäisenä sinne astui maihin James Cook vuonna 1769. Ensimmäinen Norfolkinsaaren nähnyt eurooppalainen oli kapteeni James Cook toisella eteläisen Tyynenmeren tutkimusmatkallaan vuonna 1774. James Cook oli ensimmäinen eurooppalainen vuonna 1778 ensimmäisellä käynnillään Havaijin saarilla, joten häntä pidetään Havaijin löytäjänä. Toisella käynnillään Havaijilla vuonna 1779, ollessaan kolmannella retkellään Tyynellämerellä etsimässä luoteisväylää, Cook tuli alkuasukkaiden surmaamaksi.

James Cook osoitti jo nuoresta pitäen suurta kiinnostusta merille. Hän palveli ensin hiililaivoissa saarten myrskyisillä vesillä. Pestauduttuaan Englannin Kuninkaalliseen laivastoon, hän jo teki vaikeita rannikkotutkimuksia osissa Newfoundlandia ja Nova Scotiaa.

Kukaan toinen tutkimusmatkailija ei ole ylittänyt Cookia löytöjen määrässä ja kartoitusten tarkkuudessa. James Cook loi loisteliaita karttoja, jotka jäivät käyttöön vielä sukupolvien ajaksi.

Yksi suurimmista. James Cook on yksi suurimmista merenkulkijoista kautta aikain. Vaikkei hän löytänytkään etelämannerta, eikä luoteisväylää yrityksistään huolimatta, hänen kykynsä löytää ja kartoittaa trooppisia saaria ja saariryhmiä suunnattoman suurelta valtamereltä avarsi suunnattomasti sen aikaista käsitystä tuntemattomasta valtamerestä. Cook esitti myös oikeaan osuneen olettamuksen Antarktiksen olemassaolosta.

Cook ei ollut matkoillaan kiinnostunut vain maantieteellisistä kohteista, vaan hän ensimmäisenä kohtasi lukuisia, erilaisia kulttuureita ihmisineen. Hän toi matkoiltaan mukanaan myös laajan kokoelman Tyynenmeren esineistöä.

Dampier, William - Englantilainen merirosvo, merikapteeni, tieteellinen havainnoitsija sekä tutkimusretkeilijä (1651 - 1715)

Oseania, Australia, Uusi-Irlanti ja Uusi-Britannia (1699), Dampierin maa, Dampierin saaret, Dampierin salmi - Ensimmäinen englantilainen maailmanympäripurjehtija - Ensimmäisenä kolme kertaa maapallon ympäri (Tyynimeri, muut meret).

Dampier oli nuoruudessaan merirosvo. Hän ryösti vain espanjalaisia aluksia, ei ikinä englantilaisia. Niinpä Ison-Britannian hallituksella ei ollut mitään hänen toimiaan vastaan. Hän kirjoitti seikkailuistaan useampia kirjoja, joista tuli hyvin suosittuja.

Alexander Selkirk - Robinson Crusoen esikuva. Dampier komensi vuosina 1703 - 1707 kahta kauppalaivaa, yksityisten omistamia aluksia, jotka oli valtuutettu ryöstämään espanjalaisia aluksia Tyynellämerellä. Tämän pitkän risteilyn aikana hän jätti skotlantilaisen kapteenin, Alexander Selkirkin eräälle Juan Fernandezin saarten autiolle saarelle lähelle Chileä. Johtaessaan myöhemmin, vuosina 1708 - 1711, maailman ympäri purjehtivaa kaapparilaivuetta, Dampier pelasti Selkirkin, joka oli ollut yksin autiolla saarellaan neljä vuotta, ja vei hänet kotiin. Selkirkin kohtalo antoi aiheen Daniel Defoen kuuluisalle Robinson Crusoe-romaanille.

Englannin amiraliteetti lähetti Dampierin tutkimaan Australian vesiä vuonna 1699. Hän kartoitti tällä matkallaan Länsi-Australian Sharkinlahden alueen ja todettuaan sen sopimattomaksi asutukseen, kiersi Uuden-Guinean pohjoisrannikon. Uutta-Guineaa pidettiin tuolloin Australian mantereen osana, ja Dampier löysi Uuden-Irlannin ja Uuden-Britannian. Dampier sai nimensä tutkimusmatkojensa kunniaksi Australian luoteisrannikolla olevaan niemimaahan ja saareen sekä Uuden-Guinean ja Uuden-Britannian välillä olevaan salmeen (Dampierin maa, Dampierin saaret, Dampierin salmi).

Dampierin laiva upposi kotimatkalla Ascensioninsaaren satamassa Atlantilla, mutta Dampier miehineen pelastui.

William Dampier oli ensimmäinen, maapallon ympäri purjehtinut englantilainen. Hän oli myös ensimmäinen, joka purjehti maapallon ympäri kolme kertaa. William Dampier oli yksi kaikkein suurimmista merenkulun historiassa. Hän kehitti navigointia ja teki havaintoja säästä ja vuorovesistä kaikilla maailman merillä ja hänen tietämystään käyttivät hyväkseen myöhemmin esimerkiksi James Cook ja englantilainen amiraali, yksi suurimmista merisodan kävijöistä, Horatio Nelson (1758 - 1805). William Dampier teki myös havaintoja eläimistöstä ja kasveista, ja hänen selvityksiään käytti myöhemmin hyväkseen esimerkiksi luonnontieteilijä ja tiedemies Joseph Banks (1743 - 1820).



Kuvassa juhla-asussaan amiraali Horatio Nelson. Hän käytti hyväkseen sitä tietämystä navigoinnista ja merenkulusta, jonka William Dampier oli kehittänyt.

Purjealus Australiassa, Melbournen edustalla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Chris Phutully

Drake, Francis - Englantilainen löytöretkeilijä, seikkailija ja merikapteeni, oman aikansa legenda, joka purjehti maailman ympäri ja palveli Englannin kruunua ryöstämällä espanjalaisia aarrelaivoja (1540 - 1596)

Maailmanympäripurjehdus, Drakensalmi.

Elisabet I:n (1558-1603) hallituskausi on erityisen tunnettu lukuisista brittiläisistä kaappareista. Heistä tunnetuin, Francis Drake oli englantilainen löytöretkeilijä, seikkailija ja merikapteeni, oman aikansa legenda, joka purjehti toisena eurooppalaisena Juan Sebastián Elcanon jälkeen maailman ympäri ja palveli Englannin kruunua ryöstämällä espanjalaisia aarrelaivoja. Hän syntyi Devonissa, Englannissa. Merenkulkutaitonsa hän hankki rannikon kauppalaivoissa ja sai komentoonsa oman laivan orjakaupparetkellä Etelä-Amerikkaan vuosina 1567-1568. Koko urallaan hän sai ryöstöretkillään aarteita ja varallisuutta yhteensä kokoon enemmän kuin yksikään merirosvo ennen häntä. Hän kaappasi ja poltti yli 100 espanjalaista alusta Karibianmerellä ja tuhosi ja ryösti myös kaupunkeja.

El Drague - Lohikäärme

Espanjalaiset antoivat Drakelle lempinimen El Drague eli Lohikäärme. Draken sanottiin siitä huolimatta olleen varsin armelias herrasmieskaappari - hän ei teloituttanut kaappamiensa alusten miehistöjä, eikä naisia näissä yhteyksissä raiskattu. Ehkä hän sitä saattoi ollakin, jos tuo katsotaan armeliaisuudeksi. Mutta jälkeensä hän jätti hirvittävää tuhoa siellä, missä kulloinkin liikkuikin.

Maapallon ympäri purjehtija 1577 - 1580 (Valtameret). Francis Drake oli ensimmäinen englantilainen, joka näki maailman suurimman valtameren, Tyynenmeren, Panamassa helmikuussa 1573. Tämä kokemus kuohutti Draken mieltä suuresti - ja tämän jälkeen hän usein rukoili, että kaikkivaltias Jumala antaisi hänelle joskus mahdollisuuden purjehtia englantilaisella laivalla tuolle merelle. Ei Drakea tällaiseen haaveeseen yllyttänyt suinkaan halu päästä näkemään kaukomaita, vaan puhdas himo päästä ryöstelemään Tyynellämerellä purjehtivia, lihavia espanjalaisia kauppakaljuunoita. Drake vihasi espanjalaisia kuin ruttoa.

Vuosina 1577 - 1580 Drake johti retkikuntaa, jonka mukana hän ei vain ylittänyt Tyyntämerta, vaan hän myös ensimmäisenä englantilaisena purjehti maailman ympäri. Purjehdus alkoi Plymouthista 15.11.1577. Laivastoon kuului hänen komentamansa alus Pelican, neljä muuta alusta ja 164 miestä. Vielä kuudeskin alus, Mary, lisättiin laivastoon. Alku tapahtui huonoissa merkeissä, sillä huonon sään vuoksi laivue palasi Plymouthiin, josta maailmanympäripurjehdukselle päästiin lopulta joulukuussa eli 13.12.1577. Joku aluksista menetettiin heti alkumatkasta, Atlantin puolella ja muitakin vaikeuksia oli.

Kolme jäljellä olevaa alusta, Pelican, Marigold ja Elizabeth työntyivät kiertämään Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä, vaarallista ja kylmää Magalhaesinsalmen saari- ja kanaalilabyrinttia. Yli puoleen vuosisataan näillä vesillä ei ollut liikkunut ainuttakaan alusta. Vaarallisilta, korkeiden, harmaiden ja jyrkkien kallioiden reunustamilta vesiltä selvittyään Drake antoi alukselleen Pelicanille uuden nimen, Golden Hind.

Tyynenmeren puolella pieni laivasto entisestäänkin pieneni, niin pieneksi, kuin se vain voi pienentyä. Kuului vain merimiesten avunhuutoja, kun Marigold upposi myrskyssä merten syvyyksiin ja näin Tyynimeri oli vaatinut ensimmäiset, englantilaiset uhrinsa. Miehistöstä ei selviytynyt ainuttakaan. Myös Elizabethin matkanteko päättyi näille Kap Hornin lähivesille, laivan jäädessä ankkuroituna odottamaan suotuisampaa purjehdussäätä. Vain yksi alus, Draken Golden Hind, jatkoi maailmanympäripurjehdusta, kadoten kuin aavelaiva Tyynenmeren äärettömään ja äänettömään sineen. Drake jatkoi matkaansa edelleen Uuden maailman länsirannikkoa pitkin ja otti kurssin kohti länttä ja Jaavan saaristoa, kiersi Hyväntoivonniemen ja saapui takaisin Englantiin syyskuussa 1580.

Kiersikö Francis Drake Kap Hornin? Kap Horn on Etelä-Amerikan eteläisin kärki, joka sijaitsee Tulimaan edustalla Chilelle kuuluvalla Isla Hornos -nimisellä saarella. Täyttä varmuutta siitä, että kiersikö Francis Drake maailmanypäripurjehduksellaan Kap Hornin, vaiko ei - ei ole saatu.

Sellainen ajatus, että hän ei kiertänyt Kap Hornia, on kuitenkin todennäköisempi. Käsitys on, että Willem Cornelisz Schouten (1567 - 1625) löysi Kap Hornin, ja oli myös ensimmäinen, Euroopasta Tyynellemerelle purjehtiessaan, vuonna 1616 Kap Hornin kiertänyt. Willem Cornelisz Schoutenin kumppanina tällä maailmanympäripurjehduksella, myös Kap Hornin löytämisellä ja kiertämisellä, oli hollantilainen merenkulkija Jacob Le Maire (1585 - 1616).

Francis Drake ja Drakensalmi. Drakensalmi on merialue, joka erottaa Etelä-Amerikan eteläisimmän kärjen eli Kap Hornin Eteläisistä Shetlandsaarista ja Grahaminmaasta Antarktiksella. Se on siis salmi Kap Hornin eteläpuolella. Drakensalmi yhdistää Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren eteläisimmät osat toisiinsa.

Willem Cornelisz Schouten purjehti myös Drakensalmella ensimmäisenä, vuonna 1616. Nimensä salmi sai kuitenkin Sir Francis Draken mukaan. Draken purjehdittua Magalhãesinsalmen läpi syyskuussa 1578 hänen laivansa ajautui tuulen mukana avomerelle kauas etelään, mikä antoi ymmärtää, että Tyynenmeren ja Atlantin välillä on yhteys.

Francis Drake ja Jaava. Vasta Francis Drake selvitti sen, että Jaava ei ole osa mannerta, vaan se on saari.

Dumont d'Urville, Jules - Ranskalainen laivaston amiraali, luonnontieteilijä, kasvitieteilijä, kartografi (1790 - 1842)

Oseania, Australia, Uusi-Seelanti, Antarktis.

Koska Tyynimeri oli jo pääpiirteissään tunnettu, Jules Dumont d'Urville otti tehtäväkseen korjata ja täydentää aikaisempia havaintoja. Hän kartoitti tarkasti Tyynenmeren lounaisosan, useita miljoonia neliökilometrejä vaarallisia vesiä, joissa oli atolleja ja koralliriuttoja. Vaikka monet hänen omista löydöistään olivat vain pienenpieniä saaria ja vedenalaisia karikoita, niiden tarkka sijainnin määrittely hänen merikorteilleen on osoittautunut arvokkaaksi.

Toisella purjehduksellaan vuosina 1837 - 1840 Jules Dumont d'Urville kävi myös Antarktiksella, missä hän otti Adelierannikon Ranskan haltuun, antaen sille myös nimen. Hänen tällä matkallaan nimeämiinsä kohteisiin kuuluu myös saaristo Pointe Géologie. Useita paikkoja on nimetty d'Urvillen mukaan. Niiden joukossa ovat d'Urvillenmeri eteläisellä Tyynellämerellä ja d'Urvillensaari Uuden-Seelannin edustalla. Kasvitieteilijänä Jules Dumont d'Urville löysi, tutki ja nimesi lukuisia kasvilajeja.

Ensimmäiset eurooppalaiset Oseaniassa

Punaisella kirjoitetun karttanimen yhteydessä on mustalla kirjoitettuna todistettavasti ensimmäisinä paikoille saapuneiden eurooppalaisten nimet tapahtuman vuosilukuineen. Kysymysmerkki henkilön nimen perässä merkitsee sitä, että havainto ei ole täysin varma.

Ihan kartalle eivät mahtuneet eräät lähimerten saaret, joita ovat:

Joulusaari - William Mynors 1643
Pitcairn - Pedro Fernandez de Quiros 1606
Pääsiäissaari - Jakob Roggeveen 1722