Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © Theophilos Papadopoulos


Löytöretket Katso ylin kuva kokonaisena.

Herman Dietrich Spöring

Herman Spöringin elinvuodet syntymästä 1733 kuolemaan 1771.

Spöring, Herman Dietrich nuorempi - Suomalainen kasvitieteilijä, kelloseppä, piirtäjä, taiteilija ja tutkimusmatkailija (1733 - 24.1.1771)

Näki ensimmäisenä suomalaisena Kap Hornin ja kävi ensimmäisenä suomalaisena mm. Uudessa-Seelannissa ja Australiassa - (Oseania).

Turku 1733 - 1753

Brittiläisen tutkimusmatkailijan, James Cookin (1728 - 1779) ensimmäisellä tutkimusmatkalla laivan henkilöstössä oli mukana yksi suomalainenkin, Turussa syntynyt Herman Dietrich Spöring eli Herman Dietrich Spöring nuorempi. Hänen isänsä oli Herman Spöring vanhempi, joka toimi Turun akatemiassa lääketieteen professorina. Hänen äitinsä oli Hedvig Ulrika Meurman. Nimen kirjoitusasu vaihtelee eri lähteissä ja nimi saattoi olla myös Hedvik Ulrik Meurmann. Isä kuoli vuonna 1747, ja puoliorvoksi tuolloin jäänyt Herman nuorempi oli 14 vuoden ikäinen. Isän kuollessa perheen alun alkaen kahdeksasta lapsesta oli elossa enää kaksi, Herman ja hänen sisarensa Hedvig Ulrika, jolla oli siis äitinsä nimi.

Perhetausta huomioiden oletetaan, että nuorempi Spöring myös sai hyvän koulutuksen, vaikkakin hänen nuoruudestaan ja ylipäänsä elämästään tiedetään hyvin vähän. Hänet kirjattiin Turun akatemiaan vuonna 1744 lääketieteen opiskelijaksi, siis vähän yli 10 vuoden ikäisenä. Hänen tiedetään opiskelleen Turussa valmistavan koulutuksen jälkeen lääketiedettä ainakin vuosina 1745 ja 1746.

Uppsala 1753 - 1755

Turun opintojensa jälkeen Spöring siirtyi vuonna 1753 Uppsalaan. Päätöksen taustoja ei tiedetä. Hän eli kuitenkin aikana, jolloin valistusaatteet herättivät suurta kiinnostusta kaikkea uutta ja tutkimatonta kohtaan. Uppsalassa Spöring tapasi taksonomian perusteet kehittäneen, ruotsalaisen luonnontutkijan, Carl von Linnén (1707 - 1778). Tosin, mitään kirjallista todistetta tästä tapaamisesta ei ole.

Merillä 1755 - 1757

Noin vuonna 1755 Herman Spöring nuorempi lähti ilmeisestikin merille. Mitä hän näinä vuosina - eli seuraavien vuoden taikka parin aikana - laivoissa teki, siitä ei ole selvyyttä. Millä laivoilla hän purjehti ja mikä hänen tehtävänsä niillä oli, on täydellinen arvoitus.

Tavalla tai toisella hän lienee ollut tekemisissä hollantilaisten kanssa - näin voi päätellä Cookin Jaavan-merkinnöistä, joiden mukaan Spöring ymmärsi hollantia. Hän on saattanut käydä Kaukoidässä; hänen äitinsä suvulla oli yhteyksiä Ruotsin Itä-Intian kauppakomppaniaan ja hän näyttää oppineen komppanian käyttökieltä hollantia.

Lontoo 1757 - 1768

Vuoden taikka parin merillä seilattuaan Herman Spöring asettui Lontooseen, jossa hän kouluttautui kellosepäksi. Tunturisusi Tutustu Spöringin kauniiseen pöytäkelloon.

Lontoossa hän tapasi ruotsalaisen ikätoverinsa, kasvitieteilijä Daniel Carlsson Solanderin, joka oli ollut Ruotsin akatemian kuulun kasvitieteilijän Carl von Linnén oppilas. Spöring ja Solander olivat ehkä tutustuneet toisiinsa jo Ruotsissa. Herman Spöring nuorempi työskenteli sitten ehkä yhdentoista vuoden ajan Lontoossa kelloseppänä, ja sen jälkeen kahden vuoden ajan Daniel Solanderin sihteerinä.

Daniel Solander

Daniel Solander - Ruotsalainen luonnontieteilijä ja kasvitieteilijä (19.2.1733 - 13.5.1782).

Ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut ihminen Australian maaperällä, ensimmäinen maailman ympäri kiertänyt ruotsalainen - (Oseania, valtameret).

Daniel Solander oli se mies, joka mahdollisti sen, että suomalainenkin pääsi mukaan Cookin retkille. Daniel Solander puolestaan pääsi mukaan Cookin laivalle siksi, että hän tunsi laivalla tieteellistä ryhmää johtaneen Joseph Banksin (1743 - 1820).

Daniel Solander on jäänyt kasvitieteen parissa varsin vähälle huomiolle siksi, että hänen esittelyjään yli 700 kasvista, jotka hän oli kuvin valmistellut, ei koskaan painettu kirjan muotoon. Kirjan kustantaminen olisi ehkä kuulunut Joseph Banksille. Joseph Banks oli kuitenkin enemmänkin kiinnostunut kohottamaan omaa mainettaan ja hän suhtautui sekä Solanderiin että Spöringiin, kuin nämä olisivat olleet hänen palvelijoitaan.

Itse asiassa Solander oli kuitenkin suorittanut luonnontieteissä loppututkinnon yliopistossa, mikä Banksilta oli jäänyt tekemättä. Eräissä lähteissä Banksin arvona onkin "harrastajakasvitieteilijä".

Solanderin kunniaksi on nimetty lukuisia kasveja, Solanderin saaret Uudessa-Seelannissa, yksi saari Kanadassa ja puutarhakin Lontoossa.

HMS Endeavour

HMS Endeavour, Cookin ensimmäisen matkan alus taidekuvassa, joka aikoinaan on suunnattu koululaisille.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Archives New Zealand


James Cook

James Cook.

Hapankaalia ja raippoja keripukin hoitoon

James Cook piti huolta miestensä terveydestä ja varmisti sen, että miehistö söi hapankaalia ja muita terveellisiä tuotteita, kuten sitrushedelmiä ja vihanneksia aina merillä uhkaavan keripukin ehkäisyyn.

Erään kerran pari merimiestä jätti hapankaalit syömättä ja silloin Cook määräsi heille raipparangaistuksen. Sen jälkeen kaikki söivät hapankaalia.

James Cookin aikana ei vielä tiedetty sitä, että pelätty keripukki aiheutui C-vitamiinin puutoksesta. Cook oli kuitenkin tietoinen tutkimuksesta, jonka mukaan sitrushedelmät ehkäisivät ja paransivat tämän sairauden. Niinpä Cookin matkoilla, aina kun tultiin maihin, laivaan lastattiin sitrushedelmiä, vihanneksia ja kaalia. Tulokset olivat hämmästyttävät, sillä Cookin kolmella purjehduksella yksikään mukana olleista ei kuollut keripukkiin.

Royal Navy ja Royal Society

Tällä Cookin ensimmäisellä maailmanympäripurjehduksella laivaväki oli jakaantunut kahteen pääryhmään. Nämä olivat Royal Navy eli Kuninkaallinen laivasto, jota edusti James Cook miehistöineen - ja Royal Society (Royal Society of London for the Improvement of Natural Knowledge - Lontoon kuninkaallinen seura luonnontieteiden edistämiseksi eli Englannin kuninkaallinen luonnontieteiden akatemia), jota edusti Joseph Banks tiedemiehineen.

Löytöretkeilijä ja tutkimusmatkailija

Löytöretkeilijä on sellainen henkilö, joka etsii ja löytää entuudestaan tuntemattomia alueita.

Tutkimusmatkailija on sellainen henkilö, jolla on jonkin erityisalan korkeatasoinen koulutus ja joka kulkee löytöretkeilijän mukana. Aina, kun löytöretkeilijä on löytänyt uuden alueen, tutkimusmatkailija on astunut maihin ja alkanut tutkia - kasveja, eläimiä, esineitä, ihmisiä - ihan mitä tahansa eteen on tullutkaan.

James Cookinkin ensimmäisellä matkalla mukana oli erillinen tutkijoiden eli tiedemiesten retkikunta. Silti, suuret löytöretkeilijät itsekin olivat useimmiten myös tutkijoita ja tutkimusmatkailijoita. Niinpä, vaikka James Cookinkin päätavoite olikin löytää ja kartoittaa, teki hän aina matkoillaan myös tutkimustyötä mitä erilaisimmilla aloilla. Hän oli esimerkiksi kiinnostunut löytämiensä alueiden ihmisistä ja teki monenlaisia antropologisia havaintoja.

Itse asiassa James Cook tarkkaili ja tutki ihan kaikkea ympärillään. Hän jopa antoi nimityksen, Aurora australis eteläisille revontulillekin. Kun hänen aluksensa Endeavour 16. syyskuuta 1770 oli Timorin saaren rannikolla, laivalta tehtiin havaintoja ilmiöstä, eteläntulesta, joka suuresti muistutti Aurora borealista eli revontulia pohjoisella pallonpuoliskolla. Samasta ilmiöstähän tässä olikin kyse.

Tiedemies ja tutkijahan James Cook oli myös merenkulkijana ja kartoittajana. Molemmissa hän käytti viimeisimpiä ja parhaimpia tietoja ja taitoja, joita hän edelleen kehitti.
Joseph Banks

Joseph Banks - engl. Joshua Reynolds (1723 - 1792). Maalaus vuodelta 1773, jolloin Banks oli 30-vuotias ja Endeavourin matkasta oli kulunut jo pari vuotta.

Joseph Banks - Brittiläinen luonnontutkija ja kasvitieteilijä (13.2.1743 - 19.6.1820)

Royal Societyn johdossa Joseph Banksilla oli merkittävä vaikutus brittiläisen tieteenteon kehitykseen aina 1800-luvun alkupuolelle.

Tiedemiesten retkikuntaa Endeavourin matkalla johtanut, matkan alkaessa 25-vuotias kasvitieteilijä Joseph Banks oli syntynyt kultalusikka suussa, sillä hänen isänsä oli rikas suurtilallinen. Joseph Banks, joka oli yksi Britannian rikkaimmista miehistä, osallistui Cookin ensimmäiselle matkalle omalla kustannuksellaan.

Hän kustansi mukaansa myös ryhmän tiedemiehiä, taiteilijoita ja palvelijoita. Endeavourin miehistöluettelossa Banksin ryhmään on merkitty 14 henkeä. Tiedettä edustivat Daniel Solander ja Herman Spöring - taidetta Alexander Buchan ja Tunturisusi Sydney Parkinson. Banksin palvelijoiden lukumäärä Endeavourin miehistöluettelossa on viisi. Kaksi heistä, Thomas Richmond ja George Dorlton, olivat mustia palvelijoita Banksin omalta tilalta. Palvelijat toimivat myös kenttätutkimuksessa avustajina, eli ehkä olivat mukana keräämässä ja kuljettamassa näytteitä jne.

Vain neljä edellä luetelluista selvisi matkalta hengissä - Banks itse, Solander ja kaksi palvelijaa. Banksin seurueeseen kuului myöskin Oseanian meret ja saaret hyvin tarkasti tuntenut, tahitilainen merenkulkija Tupaia palvelijoineen. Hän tuli mukaan laivalle vasta heinäkuussa 1769 Seurasaarilla ja kuoli jo seuraavan vuoden joulukuussa Batawiassa, samaan sairauteen (punatauti tai malaria) muutama viikko myöhemmin kuolleen Spöringin lailla. Tupaia oli myös taiteilija. Tunturisusi Katso Tupaian maalaus vaihtokaupasta. Tupaia oli myös muistinero. Tunturisusi Katso Tupaian muistinvaraisesti piirtämä kartta Tahitin ympäriltä.

Lisäksi Banksin seurueeseen kuului kaksi vinttikoiraa. Toisen niistä nimi oli Lady, toisen nimi ei ole tiedossa.

Banksin ryhmään miehistöluettelossa liitettyihin tiedemiehiin lukeutui myös astronomi Charles Green, mutta hänet ja hänen palvelijansa palkkasi mukaan Royal Society. Tiedemiehiin lukeutui matkalla myös itse James Cook, jolla oli Royal Societyn palkkaamana asema laivan toisena, virallisena astronominakin - Greenin rinnalla ja retkikunnan johtajan toimen ohella.

Maksamalla matkasta 10 000 puntaa, Banks ryhmineen sai käyttöönsä aluksen suurimmat ja parhaat tilat, kuten kapteenin suuren kabinetin. Upseereilta hän sai haltuunsa kaikki näiden hytit ja upseerit joutuivat siirtymään pienempiin hytteihin.

Banksin ryhmä oli hyvin tärkeässä asemassa matkalla. He kokosivat ensimmäisen suuren, Australian kasvistoa esittelevän herbaarion eli kokoelman, jonka joukossa oli monia tieteelle uusia lajeja. Tuomisina tutkimusmatkalta Banksin ryhmä toi eurooppalaisille entuudestaan tuntemattomia lajikkeita, kuten eukalyptuksen, akasian ja mimosan.

Herman Sporing - vakava ja pohdiskeleva mies

Vuosina 1768 - 1771 James Cook teki ensimmäisen maailmanympärimatkansa, aluksena tuolloin oli parkkilaiva HMS Endeavour. Laivan tiedemiehiin kuului Daniel Solander, ja hänellä oli apulaisenaan eli sihteerinään, kukapas muu kuin suomalainen Herman Spöring nuorempi.

Joseph Banks on kuvannut Spöringiä sanoin: "A grave thinking man". - Spöring oli siten hänen mukaansa luonteeltaan vakava ja pohdiskeleva. Spöring ei Banksin mukaan ollut vain ympäristöään jäljentävä ja kopioiva ihminen, vaan hän teki havaintojaan ajatuksella ja kriittisesti.

Laivan miehistöluettelossa, jossa on 95 nimeä, nimi on kirjoitettu muotoon Herman Sporing, koska ö-kirjain ei kuulu englannin aakkosiin.

Tunturisusi Katso täydellinen listaus kaikista matkalla mukana olleista.

Matkalla Spöring avusti Solanderia luonnontieteellisten havaintojen teossa ja ylöskirjaamisessa. Kun kameraa ei vielä ollut, niin kaikesta, kuten kasveistakin, tehtiin hyvin tarkkoja piirustuksia. Piirtämisessä Spöring olikin mestari ja hän teki äärettömän hienoja piirroksia. Hänen tärkeytensä piirtäjänä vain korostui, kun laivan varsinaisista piirtäjistä toinen, skottilainen maisemamaalari Alexander Buchan sai epilepsiakohtauksen ja kuoli Matavaissa 17.4.1769. Hänet haudattiin mereen.

Matkalla Spöringin tehtäviin kuuluivat myös sihteerin ja kirjurin toimet ja tutkimusvälineistön huolto. Kvadrantin kanssahan hän pääsikin näyttämään taitonsa, kuten alta Tahitin tapauksesta ilmenee.

Varastelevat tahitilaiset

Myös Spöringin kellosepän taitoja tarvittiin matkan aikana. Hän mm. korjasi tahitilaisten hajoittaman kvadrantin, jolla mitattiin Venuksen liikkeitä, maan ja auringon etäisyyden laskemiseksi planeetan kulkiessa auringon editse 3. heinäkuuta 1769.

Tahitilaiset pääsivät hajottamaan kvadrantin siksi, että Oseaniassa yleisen tavan mukaan he varastivat retkikuntalaisilta kaiken, mihin suinkin pääsivät kiinni. Näin he onnistuivat varastamaan kvadrantinkin. Ilmeisesti he ovat käännelleet ja väännelleet tuota välinettä hyvin ihmeissään käsissään ja kummastelleeet, että mikä häkkyrä tämä on. Tuossa äimistelyssä kvadrantti oli saatu rikki.

HMS Endeavour

Täydellinen kopio Cookin ensimmäisen matkan aluksesta. Lue tarkemmin sivulta alempaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Bernard Spragg. NZ


James Cookin ensimmäinen matka 1768 - 1771

Loppukesällä vuonna 1768 parkkilaiva HMS Endeavour oli valmiina Cookin ensimmäiselle maailmanympäripurjehdukselle. Endeavour oli juuri sellainen alus, missä Britannian kuninkaallisen laivaston luutnantti ja kartografi Cook tunsi olevansa kuin kotonaan: paksu, ruma, kömpelö 368-tonninen hiililaiva, jolla oli purjehdittu neljä vuotta Pohjanlahden hiilireiteillä. Alus oli melko pieni, sillä oli pituutta 32 m ja leveyttä 8,92 m. Ruokaa lastattiin vuoden tarpeiksi ja laivaan asennettiin 22 tykkiäkin mahdollisten vihollisten varalta. Tieteellistä kirjallisuuttakin oli mukana kirjaston verran ja mukaan oli pakattu kojeita luonnontieteellisiä mittauksia ja kasvi- ja eläinnäytteiden keruuta ja konservointia varten.

Laivan miehistön lisäksi matkaan lähti nimekäs tiedemies-, luonnontieteilijä- ja taiteilijajoukko.

40-vuotias Cook antoi lähtökäskyn ja perjantaina 26. elokuuta 1768 Endeavourin lyhyt ja tylppä keula suuntautui Plymouthinsalmen poikki ulos Englannin kanaaliin ja Atlantin valtamerelle. Madeiralla, 12.9.1768 aluksen tiedemiehet pääsivät ensimmäisen kerran tositoimiin. Siellä tutustutiin viiden päivän ajan paikalliseen luontoon ja kerättiin kasveja ja hyönteisiä - isompia eläimiä tarkkailtiin ja piirrettiin. Madeiralta alus purjehti pian rauhallisesti etelään Etelä-Amerikkaa, Kap Hornia, Tyyntämerta ja Tahitia kohti. Tahitille retkikunta saapui huhtikuussa 1769.

Matkan alkuvaiheen ajoilta löytyy varmennus sille, että myös Spöring oli mukana, sillä Solander lähetti Rio de Janeirosta Linnélle kirjeen, jossa hän kirjoitti:

"Turun edesmenneen professorin Spöringin poika on täällä kanssani, kirjurina; hänen nimensä on Herman Dietrich, hän on lähtenyt merille Ruotsista 1755 ja ollut 11 vuotta Lontoossa kelloseppänä. Viime vuosina minä olen teettänyt hänellä kirjallisia töitä."

Cookin ensimmäiseltä matkalta poimittua

Cookin ensimmäisellä matkalla oli kaksi tavoitetta. Hänen oli määrä tehdä Royal Societyn toimeksiannosta tähtitieteellisiä mittauksia Tahitilla. Tähtitiedettä tarvittiin laivojen navigoinnissa, joten matkan virallinen tarkoitus, Venuksen tarkkailu Tahitilla sen ohittaessa auringon 3.7.1769, oli jo sinänsä tärkeä. Näiden laskelmien avulla oli mahdollista saada myös lasketuksi Kuun ja Maan välinen tarkka etäisyys. Toiseksi hänen piti kartoittaa eteläistä Tyyntämerta.

Erityisen kiinnostuneita oltiin siitä, löytyisikö etelästä entuudestaan tuntematon, suuri manner Terra Australis Incognita. Sen olemassaolo oli päätelty, mutta mitään varmuutta siitä ei ollut. Yksi matkan tavoitteista, josta ei niin suurta ääntä pidetty, oli löytää maustesaaria.

Tuntemattoman, suuren mantereen etsiminen oli itse asiassa retkikunnan salainen tehtävä, josta ei lähdettäessä puhuttu mitään. Perillä Oseaniassa kapteeni Cook avasi sinetöidyt määräykset, ja niiden mukaan alkoi mantereen etsintä. Ensin purjehdittiin etelään ja sitten mutkitellen länteen. Niinpä Cook purjehti kauemmas etelään kuin kukaan muu ennen häntä, kunnes jäät pysäyttivät matkanteon. Terra Australis Incognitaa ei kuitenkaan löytynyt.

Huonoksi onnekseen Cook purjehti kohti etelää siinä kohdassa, jossa Etelämantereen reuna on kauimpana etelässä. Jos hän olisi purjehtinut missä hyvänsä muussa kohdassa kohti etelää, olisi hän löytänyt Etelämantereen. Lopulta, harhailtuaan kuukausia merellä Endeavour saapui lokakuussa 1769 Uuteen-Seelantiin.

Uusi-Seelanti ja Australia

Uusi-Seelanti tunnettiin hyvin jo aiemmilta matkoilta, mutta Cook halusi olla ensimmäinen, joka kartoittaisi kunnolla sen rannikot. Hän käyttikin tähän aikaa puolisen vuotta ja sen kuluessa huomattiin mm. se, että Uusi-Seelanti koostui kahdesta pääsaaresta. Spöringillä ja toisella piirtäjällä, kasvimaalaukseen erikoistuneella Sydney Parkinsonilla, riitti töitä maisemien, kasvien, eläimien ja paikallisen kulttuurin jäljentämisessä.

Australian tutkiminen ei kuulunut Cookin retkikunnan tehtäviin. Endeavour ajautui kuitenkin Isolla valliriutalla vaarallisesti karille, ja kun se saatiin siellä irrotetuksi, oli se vietävä maihin korjausta varten. Korjaustyö kesti lähes kaksi kuukautta. Australian oudoissa kasveissa ja eläimissä riittikin ihmettelemistä. Spöring ja Parkinson kuvasivat ensimmäisinä eurooppalaisina sellaisia merkillisiä eläimiä kuin kenguru ja pussihukka.

Kaiken kaikkiaan Cookin matkat, myös tämä ensimmäinen, olivat kuitenkin monin tavoin suuria menestyksiä. Cookin kyky löytää ja kartoittaa saaria ja saariryhmiä suunnattoman suurelta valtamereltä avarsi mullistavasti sen aikaista käsitystä siitä, millainen meitä ympäröivä maailmamme on.

Herman Spöringin kuolema - merkitys jälkipolville ja tieteelle

Matkan loppupuolella, vuoden 1770 lopulla Herman Spöring nuorempi sairastui kuumassa ja kosteassa ilmastossa, Bataviassa (nyk. Jakarta) punatautiin. Bataviaan oli asetuttu siksi, että siellä piti hollantilaisten siirtokunnassa tehdä Endeavourille perusteellinen korjaus.

Bataviasta joulukuussa 1770 lähdettäessä seitsemän miehistön jäsentä oli jo kuollut. Paluumatkalla Jaavasta Eurooppaan, tammikuussa 1771 Spöring oli sairastuneiden joukossa, ja Intian valtamerta ylitettäessä hän, Parkinson ja 20 muuta kuolivat malariaan ja punatautiin. Spöringin kuolemasta on Banksin päiväkirjassa lyhyt merkintä 24.1.1771: "In the Eve Mr Sporing died." Spöring haudattiin merenkulkijoiden tapaan Intian valtamereen 300 kilometrin päähän Joulusaaresta, kohtaan noin 10 astetta eteläistä leveyttä ja 103 astetta itäistä pituutta. James Cook on kirjoittanut tuolloin laivan lokikirjaan:

Departed this Life Mr Sporing a Gentleman belonging to Mr Bank's retinue. - Elämästä erkani hra Sporing, hra Banksin seurueeseen kuulunut herrasmies.

Kuolemansa jälkeen Herman Spöring katosi historian syvyyksiin noin 200 vuoden ajaksi. Kun retkikunta palasi Englantiin, ja Endeavourin ankkuri laskettiin Lontoossa 12.7.1771 lähes kolme vuotta kestäneen matkan jälkeen, Cook, Banks ja Solander saivat vastaanottaa suurta huomiota ja kunniaa. Cook myös ylennettiin matkansa jälkeen kapteeniksi - mutta kukaan ei enää juurikaan muistanut Spöringiä. Häneltä ei ole säilynyt henkilökohtaisia muistiinpanoja, ja hänen piirroksensakin päätyivät nimettöminä muiden joukkoon British Libraryn kokoelmiin.

Kunnes joku alkoi tutkia tarkemmin Cookin matkalla tehtyjä piirustuksia ja havaitsi, että suurin osa niistä oli Herman Spöringin tekemiä. Näiden piirrosten myötä Spöringin tekemän työn osuutta Cookin retkellä on arvioitu uudemman kerran ja se on todettu hyvin merkittäväksi. Vaikka Herman Spöring nuorempi ei tehnytkään tiedettä vaan oli avustaja, on hänen avustajan roolinsa osoittautunut mittaamattoman arvokkaaksi, sanoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Spöringin hyvin tarkat piirrokset ja havainnot, yhdessä muiden retkikunnan tekemien selvitysten kanssa, vaikuttivat myös evoluutiotutkimuksen kehitykseen.

Tolaga Bay

All Rights Reserved
*Kuva - Reference: B-098-024 - Copyright © Alexander Turnbull Library, Wellington, New Zealand
*Photo used with permission.


Kuva - Arched rock, Tolaga Bay: 1769 - Herman Spöringin maisemakuvitusta. Värillinen kaiverrustyö alkuperäisestä piirustuksesta on painettu vuonna 1784. Paikka on Cook's Cove eli Cookin poukama. Täällä Cook miehineen vietti maissa jonkin aikaa. Kalliomuodostelman aukosta näkyy takana Tolaganlahti, jonka suulla ovat Spöringin saaret.

Spöringin Cookin retkellä tekemiä piirroksia säilytetään British Libraryn tiloissa. British Museumin kokoelmissa on myös hänen tekemikseen tunnistettuja luonnoksia sekä Solanderin nimiin merkittyjä, mutta ilmeisimmin Spöringin laatimia käsikirjoitustekstejä. Aineisto koostuu eläimiä ja kasveja kuvaavista piirroksista, etnograafisista esineistä koko matkan ajalta sekä Tahitin ja Uuden-Seelannin rannikkoa esittävistä piirroksista. Monet näistä piirroksista ovat hyvin kauniita ja taidokkaita.

James Cook osoitti kunnioitustaan Herman Spöringille, ja nimesi hänen mukaansa pienet saaret, jotka sijaitsevat Uuden Seelannin Pohjoissaaren itärannalla, Tolaganlahden suussa. Nimeksi tuli Sporing Isles eli Spöringin saaret. Näiden saarten nykyinen maorinkielinen nimi on Pourewa. Tämä oli ensimmäinen Cookin tekemä paikan nimeäminen jonkun mukana olleen nimen mukaisesti. Ehkäpä Cook tällä tavalla osoitti kunnioitustaan miehelle, joka korjasi kvadrantin ja näin mahdollisti tähtitieteelliset mittaukset.

Olihan Spöring moninaisine taitoineen muutenkin tärkeä jäsen aluksen tutkijakunnassa. Wellingtonin Yliopiston Cook-esittelyssä Spöringin monitaitoisuudesta todetaan: "Tämän luonnontieteistä kiinnostuneen miehen kellosepän sormet olivat potentiaalisesti hyvin käyttökelpoiset, samalla kun hänen silmänsä ja sormensa yhdistyneenä vakavaan ajatteluun tekivät hänestä hyödyllisen piirtäjän."

Botany Bay

"Kapteeni Cookin rantautuminen Botany Bayssa" - austr. Emanuel Phillips Fox (1865 - 1915).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © State Library of Victoria


Spöringin mukaan on nimetty kaksi katuakin Australiassa. Toinen niistä on pääkaupungissa Canberrassa ja toinen Townsvillessä. Australiassa se lahti, jonne Cookin laiva 29. huhtikuuta 1770 saapui, sai nimekseen Botanist Bay, mukana olleiden kasvitieteilijöiden kunniaksi. Nimi on sittemmin lyhentynyt muotoon Botany Bay.

Spöringin muistomerkki Turussa

Turussa sijaitsee museo Aboa Vetus & Ars Nova Turku, joka on kahdesta erillisestä osiosta koostuva museo, esitellen sekä keskiaikaista Turkua että nykytaidetta. Museorakennuksen julkisivusta löytyy turkulaiselle Herman Spöringille omistettu muistovitriini. Vitriinissä, tähtikaton alla lepää graniittikivipedillä suuri, vaalea luonnonkivi, joka on tuotu kaukaa Herman Spöringin nimikkosaarilta. Muistomerkki, jonka on luonut taiteilija Martin Ahlström, paljastettiin vuonna 1990. Kun painaa nenän kiinni lasiin ja katsoo oikein tarkkaan Rettigin palatsin seinään upotettua muistomerkkiä, voi nähdä myös linnunsulan, karttapiirrokset purjehdusreitistä ja Spöringistä kertovan tekstin tähtitaivaskaton alla.

Spöringin muistokiven tuonti kaukaiselta saarelta Turkuun pitää sisällään oman tarinansa. Siirtolaisuusinstituutin ja Suomen tasavallan puolesta kiveä vuonna 1988 hakemassa ollut professori Olavi Koivukangas kertoo, että kiven haku paikallisen maanviljelijän veneellä ja parin poliisin avustuksella oli melkoinen operaatio ja elämys. Spöringin saari on maoriväestön pyhää maata, ja siksi paikallinen maoripappi siunasi kiven, vapauttaakseen sen pahoista hengistä, ennen kuin se matkasi kaukaiseen Pohjolaan.

Spöring, Herman Dietrich nuorempi

Kuva, pronssinen pääveistos, Herman Dietrich Spöring nuorempi. Copyright Siirtolaisuusinstituutti - Kuva/Photo: Jouni Korkiasaari.

Spöringin pronssinen pääpatsas

Helmikuun 15. päivänä 2007 paljastettiin Spöringin pääpatsas Uudessa-Seelannissa, Aucklandin yliopistossa. Sen on tehnyt uusiseelantilainen kuvanveistäjä Joanne Sullivan-Gessler. Siirtolaisuusinstituutissa Turussa tämä veistos paljastettiin 21.3.2007 ja se on nyt sijoitettu 1700-luvulta peräisin olevan Spöringin suvulle kuuluneen arkun yläpuolelle.

Tulkoon vielä mainituksi, että kun Herman Spöring nuoremmasta ei ole olemassa ainuttakaan kuvaa, niin kuvanveistäjälle lähetettiin malliksi isän, Herman Spöring vanhemman kuva.

Lähteet
*Victorian suomenkielinen radio, Pirkko Kiansten
*Captain Cook Society
*Sir Joseph Banks Society
*The Encyclopedia of New Zealand: Page 1. 1642-1870: first arrivals - Explorers and wayfarers
*Arno Forsius: Spöring, Herman Diedrich (1701-1747) - lääketieteen professori ja luonnontieteilijä
*Wikipedia: Herman Spöring nuorempi
*Tiede: Sihteeri Spöring teki puoli kierrosta pallon ympäri
*Yle, Suomalaisia tutkimusmatkailijoita: Suomalainen Spöring pääsee James Cookin matkaan
*Turun Sanomat: Minna Haution mielestä luonnonkivi on hieno muistomerkki Herman Spöringille
*Simo Tuomola: Herman Spöring
*Kansallisbiografia, Risto Marjomaa: Spöring, Herman Dietrich (noin 1733 - 1771)
*Olavi Koivukangas: Herman Dietrich Spöringin pronssisen pääpatsaan tarina
*Historia.net: Sitrushedelmillä keripukkia vastaan
*Australia National Maritime Museum: HMB Endeavour - A short history of the ship
*Banks's Journal - Banksin päiväkirja
*Victoria University of Wellington: The Life of Captain James Cook
*Yle Areena, Markku Löytönen: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita - Herman Dietrich Spöring nuorempi
*Encyclopedia of Australian Science: Spöring, Herman Diedrich (c. 1733 - 1771)
HMS Endeavour
HMS Endeavour
HMS Endeavour

HMS Endeavour - täydellinen kaksoiskappale, valmistettu Australiassa. Aluksesta on käytetty myös nimitystä HMB Endeavour eli HM Bark Endeavour. Alus on yksi maailman tarkimmista kopioista alkuperäisistä laivoista. Aluksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1988 ja vuonna 1994 alus oli valmis. Sen jälkeen laiva on kiertänyt pitkin maailman meriä ja käynyt kymmenissä eri maissa ja kymmenillä Oseanian saarilla. Sadattuhannet ihmiset ovat satamissa vierailleet laivalla, nähdäkseen, kuinka Cook ja hänen miehensä laivalla asuivat ja elivät. - Sydney, Australia.
Parkkilaivan kannelle astuva hätkähtää aitoa tunnelmaa. On, kuin James Cook miehineen olisi juuri hieman aikaisemmin vain hetkeksi poistunut alukselta. Pöytä on katettuna, vaatteita roikkuu naulassa ja laivakissakin kehräilee makuupaikallaan. Katsojan nähtävänä on lähes 30 kilometriä purjeköysistöä. Purjeiden, joita on yhteensä 28, pinta-ala levitettynä on 930 neliömetriä. Aluksen pituus 33,3 m, vesirajassa 30,92, pituus keulapuomin kärjestä perään 43,7 m, leveys 8,89 m, syväys 3,6 m, päämaston korkeus 39,0 m, kaksi muuta mastoa 33,5 m ja 24 m.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Bernard Spragg. NZ
Oseania
Ensimmäiset eurooppalaiset Oseaniassa

Punaisella kirjoitetun karttanimen yhteydessä on mustalla kirjoitettuna todistettavasti ensimmäisinä paikoille saapuneiden eurooppalaisten nimet tapahtuman vuosilukuineen. Kysymysmerkki henkilön nimen perässä merkitsee sitä, että havainto ei ole täysin varma.
Muita kohteita lähellä

Ihan kartalle eivät mahtuneet eräät lähimerten saaret, joita ovat:

Joulusaari - William Mynors 1643
Pitcairn - Pedro Fernandez de Quiros 1606
Pääsiäissaari - Jakob Roggeveen 1722
Oseania
*** tunturisusi.com linkit ***