Joseph Banks - engl. Joshua Reynolds (1723 - 1792). Maalaus vuodelta 1773, jolloin Banks oli 30-vuotias
ja Endeavourin matkasta oli kulunut jo pari vuotta.
Joseph Banks - Brittiläinen luonnontutkija ja kasvitieteilijä (13.2.1743 - 19.6.1820)
Royal Societyn johdossa Joseph Banksilla oli merkittävä vaikutus brittiläisen tieteenteon kehitykseen aina 1800-luvun alkupuolelle.
Tiedemiesten retkikuntaa Endeavourin matkalla johtanut, matkan alkaessa 25-vuotias kasvitieteilijä Joseph Banks oli syntynyt kultalusikka suussa, sillä hänen isänsä
oli rikas suurtilallinen. Joseph Banks, joka oli yksi Britannian rikkaimmista miehistä, osallistui Cookin ensimmäiselle matkalle omalla kustannuksellaan.
Hän kustansi mukaansa myös ryhmän tiedemiehiä, taiteilijoita ja palvelijoita.
Endeavourin miehistöluettelossa Banksin ryhmään on merkitty 14 henkeä.
Tiedettä edustivat Daniel Solander ja Herman Spöring - taidetta Alexander Buchan
ja
Sydney Parkinson. Banksin palvelijoiden lukumäärä Endeavourin miehistöluettelossa on viisi.
Kaksi heistä, Thomas Richmond ja George Dorlton, olivat mustia palvelijoita Banksin omalta tilalta. Palvelijat toimivat myös kenttätutkimuksessa avustajina, eli ehkä
olivat mukana keräämässä ja kuljettamassa näytteitä jne.
Vain neljä edellä luetelluista selvisi matkalta hengissä - Banks itse, Solander ja kaksi palvelijaa.
Banksin seurueeseen kuului myöskin
Oseanian meret ja saaret hyvin tarkasti tuntenut, tahitilainen merenkulkija Tupaia palvelijoineen.
Hän tuli mukaan laivalle vasta heinäkuussa 1769 Seurasaarilla ja kuoli jo seuraavan vuoden joulukuussa Batawiassa, samaan sairauteen (punatauti tai malaria) muutama viikko myöhemmin kuolleen Spöringin lailla.
Tupaia oli myös taiteilija.
Katso Tupaian maalaus vaihtokaupasta. Tupaia oli myös muistinero.
Katso Tupaian muistinvaraisesti piirtämä kartta Tahitin ympäriltä.
Lisäksi Banksin seurueeseen kuului kaksi vinttikoiraa. Toisen niistä nimi oli Lady, toisen nimi ei ole tiedossa.
Banksin ryhmään miehistöluettelossa liitettyihin tiedemiehiin lukeutui myös astronomi Charles Green, mutta hänet ja hänen palvelijansa palkkasi mukaan Royal Society. Tiedemiehiin lukeutui matkalla myös itse James Cook,
jolla oli Royal Societyn palkkaamana asema laivan toisena, virallisena astronominakin - Greenin rinnalla ja retkikunnan johtajan toimen ohella.
Maksamalla matkasta 10 000 puntaa, Banks ryhmineen sai käyttöönsä
aluksen suurimmat ja parhaat tilat, kuten kapteenin suuren kabinetin. Upseereilta hän sai haltuunsa kaikki näiden hytit ja upseerit joutuivat
siirtymään pienempiin hytteihin.
Banksin ryhmä oli hyvin tärkeässä asemassa matkalla. He kokosivat ensimmäisen suuren, Australian kasvistoa esittelevän herbaarion eli kokoelman, jonka
joukossa oli monia tieteelle uusia lajeja.
Tuomisina tutkimusmatkalta Banksin ryhmä toi eurooppalaisille entuudestaan tuntemattomia lajikkeita, kuten eukalyptuksen, akasian ja mimosan.
Herman Sporing - vakava ja pohdiskeleva mies
Vuosina 1768 - 1771 James Cook teki ensimmäisen maailmanympärimatkansa, aluksena tuolloin oli
parkkilaiva HMS Endeavour. Laivan tiedemiehiin kuului Daniel Solander,
ja hänellä oli apulaisenaan eli sihteerinään, kukapas muu kuin suomalainen Herman Spöring nuorempi.
Joseph Banks on kuvannut Spöringiä sanoin: "A grave thinking man". - Spöring oli siten hänen mukaansa luonteeltaan vakava ja pohdiskeleva.
Spöring ei Banksin mukaan ollut vain ympäristöään jäljentävä ja kopioiva ihminen, vaan hän teki havaintojaan ajatuksella ja kriittisesti.
Laivan miehistöluettelossa, jossa on 95 nimeä, nimi on kirjoitettu muotoon Herman Sporing, koska ö-kirjain ei kuulu englannin aakkosiin.
Matkalla Spöring avusti Solanderia luonnontieteellisten havaintojen teossa ja ylöskirjaamisessa.
Kun kameraa ei vielä ollut, niin kaikesta, kuten kasveistakin, tehtiin hyvin tarkkoja piirustuksia.
Piirtämisessä Spöring olikin mestari ja hän teki äärettömän hienoja piirroksia. Hänen tärkeytensä piirtäjänä vain korostui,
kun laivan varsinaisista piirtäjistä toinen, skottilainen maisemamaalari Alexander Buchan sai epilepsiakohtauksen ja kuoli Matavaissa 17.4.1769.
Hänet haudattiin mereen.
Matkalla Spöringin tehtäviin kuuluivat myös sihteerin ja kirjurin toimet ja tutkimusvälineistön huolto.
Kvadrantin kanssahan hän pääsikin näyttämään taitonsa, kuten alta Tahitin tapauksesta ilmenee.
Varastelevat tahitilaiset
Myös Spöringin kellosepän taitoja tarvittiin matkan aikana. Hän mm. korjasi tahitilaisten hajoittaman kvadrantin,
jolla mitattiin Venuksen liikkeitä, maan ja auringon etäisyyden laskemiseksi planeetan kulkiessa auringon editse 3. heinäkuuta 1769.
Tahitilaiset pääsivät hajottamaan kvadrantin siksi, että Oseaniassa yleisen tavan mukaan he varastivat
retkikuntalaisilta kaiken, mihin suinkin pääsivät kiinni. Näin he onnistuivat varastamaan kvadrantinkin.
Ilmeisesti he ovat käännelleet ja väännelleet tuota välinettä hyvin ihmeissään käsissään ja kummastelleeet, että
mikä häkkyrä tämä on. Tuossa äimistelyssä kvadrantti oli saatu rikki.
Täydellinen kopio Cookin ensimmäisen matkan aluksesta. Lue tarkemmin sivulta alempaa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Bernard Spragg. NZ
James Cookin ensimmäinen matka 1768 - 1771
Loppukesällä vuonna 1768 parkkilaiva HMS Endeavour oli valmiina Cookin ensimmäiselle maailmanympäripurjehdukselle.
Endeavour oli juuri sellainen alus, missä Britannian kuninkaallisen laivaston luutnantti ja kartografi Cook tunsi olevansa kuin kotonaan: paksu, ruma, kömpelö 368-tonninen hiililaiva, jolla
oli purjehdittu neljä vuotta Pohjanlahden hiilireiteillä. Alus oli melko pieni, sillä oli pituutta 32 m ja leveyttä 8,92 m. Ruokaa lastattiin vuoden tarpeiksi ja laivaan asennettiin 22 tykkiäkin
mahdollisten vihollisten varalta. Tieteellistä kirjallisuuttakin oli mukana kirjaston verran ja mukaan oli pakattu kojeita luonnontieteellisiä mittauksia ja kasvi- ja eläinnäytteiden keruuta ja konservointia varten.
Laivan miehistön lisäksi matkaan lähti nimekäs tiedemies-, luonnontieteilijä- ja taiteilijajoukko.
40-vuotias Cook antoi lähtökäskyn ja perjantaina 26. elokuuta 1768 Endeavourin lyhyt ja tylppä keula suuntautui Plymouthinsalmen poikki ulos
Englannin kanaaliin ja Atlantin valtamerelle. Madeiralla, 12.9.1768 aluksen tiedemiehet pääsivät ensimmäisen kerran tositoimiin.
Siellä tutustutiin viiden päivän ajan paikalliseen luontoon ja kerättiin kasveja ja hyönteisiä - isompia eläimiä tarkkailtiin ja piirrettiin.
Madeiralta alus purjehti pian rauhallisesti etelään Etelä-Amerikkaa,
Kap Hornia, Tyyntämerta ja Tahitia kohti. Tahitille retkikunta saapui huhtikuussa 1769.
Matkan alkuvaiheen ajoilta löytyy varmennus sille, että myös Spöring oli mukana, sillä Solander lähetti Rio de Janeirosta
Linnélle kirjeen, jossa hän kirjoitti:
"Turun edesmenneen professorin Spöringin poika on täällä kanssani, kirjurina; hänen nimensä on Herman Dietrich, hän on lähtenyt merille
Ruotsista 1755 ja ollut 11 vuotta Lontoossa kelloseppänä. Viime vuosina minä olen teettänyt hänellä kirjallisia töitä."