Menu
Tunturisuden sivut
Lumivuohi (Oreamnos americanus) - (de Blainville, 1816)

Vuohieläimiin, eli vuohien ja lampaiden monilajiseen ryhmään kuuluva lumivuohi on läheistä sukua gemssille. Lumivuohet elävät Pohjois-Amerikan karuimmilla seuduilla, Kalliovuorten korkeilla rinteillä, Yhdysvaltain pohjoisimmissa osissa, Alaskassa ja Kanadassa. Alaskasta asuinalue ulottuu etelässä Washingtoniin, Idahoon ja Montanaan.

Etelä-Dakotan Black Hills-vuorilla elää pieni, erillinen kanta, joka istutettiin sinne jo vuonna 1924.

Lumivuohi on yksinomaan alpiinisten taikka subalpiinisten vuoristojen asukas, ja se oleilee yleensä puurajan yläpuolella 1 000 - 5 000 metrin korkeudessa.

Lumivuohen ominaisuuksia

Vaikka lumivuohi voi vaikuttaa kulmikkaalta ja kömpelöltä, se liikkuu kuitenkin vaivattomasti jyrkillä ja kivisillä rinteillä.

Lumivuohessa erityisesti kiintyy huomio sen pitkäkarvaisen turkin vitivalkoisuuteen. Talvisessa maisemassa eläin onkin lähes näkymätön. Se on muutenkin erinomaisesti sopeutunut niihin ankariin ilmasto-oloihin, joissa se erityisesti talvisin ja suurimman osan vuodesta elää.

Lumivuohi on raskastekoinen, tukevarakenteinen ja voimakasraajainen ja se muistuttaa eräitä muita vuohieläimiä, joita ovat: japanilainen serovi (Capricornis crispus), myös Euroopasta tavattava gemssi (Rupicapra rupicapra) ja Bhutanin ja Himalajan härkägemssi eli takini (Budorcas taxicolor).

Täysikasvuinen lumivuohi painaa 75 - 140 kg. Lumivuohen ruumiin pituus on 140 - 155 senttiä ja säkäkorkeus noin 80 - 90 senttiä.

Lumivuohen pitkänomainen pää ei ole suuri. Sen silmät ja luomet ovat mustat. Sarvet ovat terävät, hieman taaksepäin kaartuvat ja ne kasvavat harvoin 25 cm:ä pidemmiksi. Kutulla (naaras) on lyhyemmät sarvet kuin pukilla (uros). Keskisuuret korvat ovat suippokärkiset. Leukaparta on kummallakin sukupuolella.

Karvapeite on kaksinkertainen. Päällyskarva on pitkää ja karkeaa. Sen alla on hyvin tiheä, pitkä pohjavilla, joka suojaa talven tuiskuilta ja pakkasilta. Lumivuohen niskassa on pieni pehmeä, karvojen muodostama kyttyrä.

Vuoristokiipeilijät

Lumivuohia näkee sellaisilla kalliojyrkänteillä, että ensiksi tulee mieleen, että miten ne ovat sinne päässeet - ja seuraavaksi, miten ne pääsevät sieltä pois.

Lumivuohi on taitava vuoristokiipeilijä, joka pystyy seikkailemaan sellaisilla jyrkillä kallionkielekkeillä, joille millään muilla sorkkaeläimillä ei ole asiaa.

Lumivuohen sorkat ovat rakentuneet erikoisen muotoisiksi. Ne ovat lyhyet ja neliömäiset, ja kunkin varpaan kynsi pystyy mukautumaan epätasaisille pinnoille. Varpaiden väliset nivelet ovat hyvin höllät, mikä sekin helpottaa sorkkien levittämistä ja hyvän pidon saamista kiven pinnasta.

Kiipeillessään lumivuohi etenee harkiten ja rauhallisesti. Sen hypähtely kallioilla on hyvin vaivattoman näköistä, niinkuin on eteneminen paksussa lumessakin.

On kuitenkin pakko mainita, että vaarallisessa ympäristössä elävät lumivuohet joskus tipahtavat. Erityisen suuressa vaarassa ovat nuoret lumivuohet, jotka eivät vielä täysin hallitse kiipeilyn kaikkia saloja ja leikeissään ryntäävät sinne, mistä ei enää ole paluuta. Jo videot lumivuohien kiipeilyistä korkeimmilla jyrkänteillä voivat olla ahdistavaa katsottavaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla alla - Copyright © Wingchi
Lumivuohi Lumivuohi
Lumivuohi
Lumivuohi Lumivuohi
Elintavat

Lumivuohet elävät yleensä pieninä ryhminä, mutta joskus on tavattu jopa yli sadankin yksilön suurlaumoja. Laumoissa on yleensä koiraita, naaraita ja jälkikasvua mutta muunkinlaisia yhdistelmiä tavataan.

Niiden elämä kuluu ruoan etsimisessä ja syömisessä. Ne vaeltelevat ja kuljeskelevat jyrkillä ja kivisillä rinteillä, niiden lomissa olevilla vuoristoniityillä ja hakeutuvat välillä suojaan kallionkielekkeiden alle.

Erityisen aktiivisia lumivuohet ovat aamuvarhain ja illan koittaessa, mutta joskus ne laiduntavat yli yön.

Lumivuohien asuinmailla erottuu selviä polkuja, joita syntyy, kun lumivuohet siirtyilevät säännöllisesti paikasta toiseen. Polkuja syntyy siksikin, että lumivuohet ovat paikkauskollisia ja viihtyvät samoilla alueilla pitkiäkin aikoja.

Laumaa johtaa kiima-aikana pukki, muu osa vuodesta mennään naaraan eli kutun komennossa.

Jos ei oteta huomioon hurjien pukkien kiimatappeluita, niin lumivuohet ovat yleensä varsin lauhkealuontoisia. Ne liikuskelevat maillaan rauhallisesti, pysähtyvät välillä pitkiksi toveiksi ja ryntäävät juoksuun vain pelästyessään. Silloinkin lumivuohi jaksaa pyrähtää vain muutamia kymmeniä metrejä, jonka jälkeen se jo taas heti rauhoittuu tavalliseen elämänmenoonsa.

Ravinto

Lumivuohet ovat kasvinsyöjiä, eivätkä nirsoile siinä, mitä syövät, vaan niille kelpaavat käytännöllisesti katsoen kaikki kasvit, joita kasvaa niiden karuilla, muiden kasvinsyöjien hyljeksimillä seuduilla.

Perusravintoa ovat heinät, sammalet, jäkälät, ruohot ja puuvartiset kasvit. Mieluisaa naposteltavaa lumivuohille löytyy marunapöheiköistä. Talvisin lumivuohet laskeutuvat vuorilta alemmaksi laaksoihin, joissa ravintona ovat havupuiden vesat.

Erityisenä ravintona lumivuohilla on suola, jota ne etsivät avoimilta suolaesiintymien paikoilta.

Osa lumivuohien ravintokasveista on muille kasvinsyöjille, kuten kotieläimille myrkyllisiä.

Lisääntyminen - kuttu, pukki ja kilit

Lumivuohet ovat yksiavioisia. Lumivuohiperheen muodostavat lumivuohinaaras eli -kuttu, lumivuohiuros eli -pukki ja jälkeläiset, joita kutsutaan kileiksi.

Pukit käyvät kutuista kiivaitakin kamppailuja. Otellessaan ne seisovat vierekkäin ja iskevät toisiaan kylkiin. Joskus ne onnistuvat iskemään vastustajansa kylkeen syviäkin haavoja, paksun taljan tarjoamasta taljasta huolimatta. Mistään leikittelystä ei ole kyse, sillä joskus toinen ottelija jopa kuolee saamiinsa vammoihin. Kuitenkin, todelliset kamppailut ovat harvinaisempia ja yleensä pukit tyytyvät uhittelemaan, mikä sekin on varsin vaikuttavaa.

Kantoaika on 150 - 180 vrk ja kilejä syntyy huhti-kesäkuussa 1 -3. Vastasyntyneiden syntymäpaino on kolmisen kiloa. Synnytyspaikan kuttu valitsee jyrkästä rinteestä, johon petojen on vaikea päästä. Kilit kykenevät kävelemään jo kymmenen minuutin kuluttua synnytyksestä. Puoli tuntia myöhemmin ne jo harjoittelevat ensimmäisiä hyppyjään.

Metsästys

Lumivuohi ei ole uhanalainen laji ja siksi se kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Lumivuohet näkyvät kaukaa ja ovat metsästäjille melko helppoja kohteita. Metsästäjät kiipeävät lumivuohien yläpuolelle, sillä siltä suunnalta lumivuohet eivät osaa odottaa vaaraa, jota ne tarkkailevat alhaalta, valmiina pakenemaan ylöspäin.

Esimerkiksi Alaskassa metsästetään vuodessa noin 500 lumivuohta. Niistä paikalliset metsästäjät ampuvat 150 eli noin 30 % ja loput jäävät muualta tuleville metsästäjille. Muualta tuleva metsästäjä ei saa mennä ominpäin Alaskassa lumivuohijahtiin, vaan hänellä on aina oltava joku paikallinen asukas opastamassa ja valvomassa. Ihan vaaratontakaan ei metsästys korkeilla rinteillä jyrkänteiden läheisyydessä ole.

Halukkaat lumivuohenmetsästäjät esittävät halukkuutensa, ja heistä arvotaan ne, jotka pääsevät metsästämään. Kaikki eivät pääse, koska tulijoita olisi paljon enemmän kuin on mahdollisuuksia. Eri riistalajeille on Alaskassa, kuten koko Amerikassa, omat ja tarkat lupamaksunsa. Lumivuohen kaatolupa maksaa Alaskan ulkopuolelta tulevalle 300 dollaria ja sen lisäksi täytyy luonnollisesti olla maksettuna perusmetsästyslupa. Lumivuohien metsästys on erittäin tarkasti valvottua.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla - lumivuohikilit Copyright © Charles Knowles


Lähteet
Kodin suuri eläinkirja - Weilin + Göös
IUCN
ADW Animal Diversity Web
Alaska Deparment of Fish and Game: Goat Hunting in Alaska
Lumivuohi
Lumivuohen uhat

Suuret petoeläimet, kuten karhut ja sudet saalistavat lumivuohia. Pahimpia uhkia ovat puumat ja kotkat, jotka väijyvät varomattomasti telmiviä kilejä. Lumivuohi voi joskus käyttäytyä aggressiivisesti ihmistä kohtaan. Yksi ihminen on saanut surmansa lumivuohen hyökkäyksessä.
Tunturisuden sivut
Lumivuohia karvanlähdön aikaan

Glacierin kansallispuisto, Montana, Yhdysvallat kesäkuu 2015.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Andre Gonsalves
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***