Tunturisuden sivut
Therevada-buddhalaiset munkit
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kent MacElwee


Munkki Idän luostarit - buddhalaisuus ja hindulaisuus

Erakkona eläminen tunnetaan muinaisesta Intiasta, mutta varsinainen luostarilaitos alkoi siellä vasta 800 jaa. ja levisi kaikkialle hindulaisille alueille.

Buddhalaisuus sen sijaan oli alun alkaen olennaisesti munkkilaisuutta suosiva oppi; jälleensyntymisen kiertokulusta vapautuminen edellyttää sen mukaan luopumista maallisista siteistä.

Buddhalainen luostarijärjestelmä levisi Kiinaan, Japaniin ja Kaakkois-Aasiaan. Erityisen tärkeä merkitys luostarilaitoksella oli Tiibetin laamalaisuudessa.

Kiinassa luostarit on lakkautettu kommunistisen vallankumouksen jälkeen, mutta Japanissa ja eräissä Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa, ne ovat hyvin elinvoimaisia.

Buddhalaista meditointia

Buddhalaisessa luostarissa munkkien ajasta suuri osa kuluu meditointiin. Eräissä koulukunnissa tällaista valvottua ja ohjattua meditointia voi olla 14 tuntia päivässä. Meditoinnissa yritetään lähestyä nirvanaa eli valaistumista, joka on koko buddhalaisuuden päätavoite.

Buddhalaisen meditaation peruselementit ovat oikea ponnistus, oikea tarkkaavaisuus ja oikea keskittyminen. Oikea ponnistus on pyrkimystä taitavien mielentilojen edistämiseen ja taitamattomien välttämiseen. Oikeassa tarkkaavaisuudessa meditoija pyrkii saavuttamaan pysyvän ja jatkuvan tietoisuuden itsestään, omista teoistaan ja mielentiloistaan. Oikeassa keskittymisessä tavoitellaan kaikkein syvimpiä ja syvällisimpiä mielentiloja meditaation kautta.

Elämää buddhalaisessa luostarissa

Elämä luostareissa on hyvin kurinalaista ja mietiskelyyn keskittyvää. Aamulla herätys on noin klo neljä aamulla, jonka jälkeen munkit meditoivat ennen kuin lähtevät keräämään almukulhon kanssa ruokaa ja muita lahjoja alueen asukkailta. Ihmiset antavat ruokaa munkin kulhoon ja kiittävät (munkki ei kiitä saadessaan ruokaa). Maallikko kiittää siksi, että munkki antoi hänelle mahdollisuuden hankkia hyviä ansioita. Ainoa varsinainen ruokailu on puolen päivän aikaan, jonka jälkeen munkki ei enää syö mitään sinä päivänä. Tällaiseen rytmiin tottuminen vie aikansa, mutta säännöllinen elämä vapauttaa mukaan harjoittamaan meditaatiota vailla huolia toimeentulosta.

Munkiksi ryhtyminen on hyvin arvostettua, ja munkeilta kysytään monia arkiseen elämään liittyviä asioita. Munkki saa omistaa ainoastaan viitan, kerjuukulhon, partaveitsen, neulan, siivilän, rukousnahan, kepin ja hammastikun. Munkkilupauksessaan hän lupaa pidättäytyä omaisuuden hankkimisesta ja mm rahan käsittelystä. Munkki ei tervehdi ihmisiä, eikä nainen saa koskettaa munkkia, ei edes ojentaa esinettä suoraan munkille käteen.

Pojat munkkioppilaina

Buddhalaisessa maailmassa munkkioppilaina on suuret määrät poikia. Aiempina vuosisatoina lähes kaikki pojat liittyivät luostariin lyhyeksi ajaksi noin 13-vuotiaana, osa jäi luostariin pysyvästi munkiksi. Nykyisin tämä tapa on vähentynyt monissa maissa, mutta Thaimaassa (maailman buddhalaisin maa) luostareihin liittyminen joksikin aikaa on vielä yleistä. Tyypillinen luostarissa vietettävä jakso on heinäkuusta lokakuuhun. Tytöt eivät voi liittyä luostariin, vaan theravada-buddhalaisuudessa luostarit ovat miehiä varten.

Luostarilinkit Opinto.net: Buddhalaisuus: Temppelit ja pyhät ihmiset

Zen ja möllöttämisen taito

Ihmisellä on taipumus ajatella koko ajan, tavalla tai toisella, vaikka hän ei edes tunne omia ajatuksiaan. Myös Zen tietää olevansa ajattelua, mutta samalla se näyttää tavan ja paikan sekä ajattelun että itsensä ulkopuolelle. Buddhalaisuuden yksi muoto on Zen. Zeniä harjoitetaan mm. niin, että siinä möllötetään varsin suomalaiseen tapaan, ihan kuten useimmat suomalaiset ovat tottuneet jo ilman Zeniäkin möllöttämään. Möllöttäminen tarkoittaa sitä, että istutaan kiireettömästi ja rauhallisesti aloillaan ja annetaan ajatusten tulla ja mennä. Ei siis pyritä olemaan ajattelematta mitään, eikä pyritä myöskään ajattelemaan jotakin erityistä, vaan möllötetään vain ja ajatellaan sitä, mitä mieleen juolahtaa. Mitään ajatusta ei kuitenkaan aleta tietoisesti kehitellä pidemmälle, ei jäädä keskittyneeksi johonkin tiettyyn ajatukseen taikka asiaan vaan ajatellaan sitä, mitä mieleen kulloinkin sattuu tulemaan. Zenissä on kyse omintakeisesta tavasta olla takertumatta kärsimystä aiheuttaviin ajatusharhoihin keskittyneen möllöttämisen välityksellä.

Mitä tästä sitten hyödytään ja miten tällainen mölllötys näkyy ihmisessä ja ihmisen elämässä? Ihmisestä tulee sosiaalisempi, koska hän on avoimempi kaikille erilaisille ajatuksille ja käsityksille ja kykenee asettumaan toisen ja vielä kolmannenkin asemaan. Hänellä ei ole omia, tiukkoja ennakkokäsityksiään vaan tavallisessa arkielämässäkin hän on valmiimpi Zenin tapaan erilaisille ajatuksille ja käsityksille. (Lähde Zen-möllöttämiseen TV1:n Aamu-tv 21.3.2013 - siinä kaksi aiheesta kirjan julkaissutta Zen-tutkijaa, Aleksi Järvelä ja Miika Pölkki esittelivät tätä möllöttämistä.)
Bhutanin munkkipoika

Teeseremonioita Himalajalla

Intiassa, Himalajalla sijaitsevan buddhalaisen Thikse-luostarin munkki valmistelee vuorollaan suolateetä aamurukouksen osanottajille. 3 600 metrin korkeudella sijaitseva luostari on valtaisa, 12-kerroksinen rakennuskompleksi. Luostari on perustettu 1400-luvulla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Prabhu B Doss


Bhutanin munkkipojat

Pikkumunkki Sri Lankassa luostarin varjoissa

Buddhalaisuus on Sri Lankan useammista uskonsuunnista suurin. Buddhalaisia väestöstä on noin 70 %. Väestöön kuuluvat myös islamilaiset, hindulaiset ja kristityt.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Gwenael Piaser
Munkkinoviisit
Munkkinoviisikaverukset Vietnamissa

Idän munkkien asuna on yksinkertainen kaapu, joka mahdollisimman halpana tarjoaa riittävästi lämpöä ja suojaa. Munkit tekevät usein itsekin kaapunsa, mutta usein he saavat ne lahjoituksina.
Munkkinoviisit
Munkkina Sri Lankassa

Buddhalaiset eivät haikaile menneisyyttä, eivät haaveile tulevaisuudesta - vaan he keskittyvät tähän hetkeen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja oikealla - Copyright © Brett Davies
Munkkinoviisit
Munkkinoviisi
Munkkinoviisi

Tarkka kurkistus ja hieno hiusmuoti.
All rights reserved
*Kuva - Copyright © kipinseak
Photo used with permission.
Munkkinoviisi
Pikkumunkki Vietnamissa

Suurin osa Vietnamin väestöstä tunnustaa buddhalaista uskoa. Buddhalaisten munkkien kaapujen eli viittojen värejä eri puolilla Aasiaa ovat vaihtelevasti mm. kirkas keltainen, punainen, punaoranssi eli okra, sahramin oranssi, sahraminkeltainen, musta, ruskea, kastanjanruskea tai harmaa. Kuvan pikkumunkilla kaapu on sininen. Erityisesti kiinalaisilla ja korealaisilla munkeilla yksi kaavun perusväreistä on sininen. Kashmirissa kaikkein halvimpana värinä on pidetty tummanpunaista, ja siksi munkinkaapu on usein punainenkin. Halpana asuna kaavun on osoitettava kantajansa pyrkimystä mahdollisimman suureen nöyryyteen ja vaatimattomuuteen, ei suinkaan koreiluun.
*** tunturisusi.com linkit ***