Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Jim Forest

Siinai

Egyptissä sijaitseva Siinain niemimaa on suurimmaksi osaksi autiota vuoristomaata. Se ulottuu Välimeren rannalta, kärjellään olevan kolmion muotoisena, Suezin kanavan ja Israelin rajan välissä Punaiseenmereen. Se on siis Punaisenmeren pohjoisosassa olevien Suezinlahden ja Akapanlahden välissä. Siinai yhdistää Afrikan ja Aasian mantereita ja jo faaraoiden ajoista lähtien sitä ovat käyttäneet sekä kauppiaat että sotilaat. Israel miehitti Siinain niemimaan vuonna 1967 Kuuden päivän sodassa, mutta palautti alueen Egyptille vuonna 1982.

Siinain luostari

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Derek Winterburn

Pyhän Katariinan luostari eli Siinain luostari - Siinai, Egypti

Pyhän Katariinan ortodoksinen luostari eli Siinain luostari sijaitsee Siinailla luoksepääsemättömän rotkon suulla, Gebel Musan eli Siinain vuoren juurella. Siinain vuori (2 295 m) on se paikka, jossa Mooses kohtasi Jumalan.

Luostari on rakennettu vuosina 548 - 565 ja se on siten yksi maailman vanhimmista luostareista. Luostarilla on kirjastossaan hyvin vanhoja ja arvokkaita teoksia, koodekseja ja käsikirjoituksia. Kirjalliset aarteet on nykyisin talletettu myös muualle digitaaliseen muotoon niin, että ne eivät missään myllerryksessä sisältönsä puolesta voi kadota. Luostarissa on myös hyvin arvokasta taidetta: mosaiikkeja, kreikkalaisia ja venäläisiä ikoneita, vahamaalauksia, pappien koriste-esineitä ja pyhäinjäännöslippaita. Näissä kokoelmissa on myös maailman vanhimpia ikoneja.

Pyhän Katariinan luostari
Pyhän Katariinan luostari

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvista ylempi - Copyright © Michael Lusk
*Kuvista alempi - Copyright © Benjamin


Munkeilla on luostarin kupeessa oma viihtyisä asuinalueensa. Munkkeja luostarissa on noin 25. Luostarin lähelle on syntynyt beduiinien kylä. Beduiinit ovat valmiita puolustamaan luostaria vaikka asein, kuten he varautuivat tekemään arabikevään aikana, kun Egyptissäkin kuohui.

Pyhän Katariinan luostari
Pyhän Katariinan luostari

Turistit ja beduiinit Siinaivuoren juurella ruokakaupassa, heinäkuussa 2009.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Del-Uks

Katariinan luostari

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jim Forest


Pyhän Katariinan luostari on kreikkalais-ortodoksinen luostari. Luostari muodostaa samalla oman, maailman pienimmän kirkkokuntansa. Krisillisen luostarin säilymistä muslimialueella halki vuosituhanten voi pitää ihmeenä. Merkkinä paikallisten muslimien ja luostarin hyvistä väleistä, luostarissa on myös moskeija, joka sekin on yksi maailman vanhimmista moskeijoista. Moskeijan valkoinen minareetti näkyy kuvassa yllä luostarin sisäpihalla valkoisena ja pyöreähuippuisena. Minareetin vasemmalla puolella on kirkon kellotorni.

Pyhän Katariinan luostari

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © globetrotter_rodrigo

Luostarin "hissikoju"

Muinoin ainut pääsy luostariin sisälle ja sieltä ulos on ollut tällainen kojusysteemi. National Geographicin dokumenttisarjassa televisiossa esitellään toinen siinailainen luostari, jossa on juuri samanlainen kulkuväline. Siinä kopista lasketaan köysi, jonka alaosaan luostariin tulija kiinnittää itsensä ja sitten, ihmiset nostetaan yksi kerrallaan ylös. Kopissa on varmaankin jonkinlainen kelauskoneisto, jonka avulla nosto ja lasku voidaan toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti.

Pyhän Katariinan luostari

Luostarin muuria.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Benjamin


Pyhän Katariinan luostari

Nykypäivän beduiini soittaa vaimolleen ja pyytää laittamaan teen valmistumaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Dominik "Dome"


Katariinan luostari

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Marc!D


Autiomaassa oleva luostari joutui jo alkutaipaleillaan vihamielisten paimentolaisheimojen vainoamaksi, ja niinpä keisari Justinianus I (483 - 565) rakennutti luostarin suojaksi valtavat muurit. Muurien paksuus on 2,5 metriä ja korkeus 11 metriä. 1900-luvulle saakka sisään luostariin pääsi vain köysisysteemillä, korkealle muurin sivuun rakennetun kojun kautta. Koju näkyy kuvassa yllä muurin kyljessä oikealla. Sen alla on nykyinen kulkuväylä, pieni portti. Isompi kuva "hissikojusta" sivulla alempana. Luostari saa vetensä maan alla virtaavasta pohjavedestä.

Luostari munkkeineen toimii aktiivisesti tänäkin päivänä. Turistien pääsy luostariin on kuitenkin ollut ajoittain täysinkin estynyt, Egyptin poliittisen tilanteen vuoksi. Turistien kaikkoaminen on ollut katastrofi luostaria ympäröivän kaupungin beduiiniväestölle, joka on ansainnut toimeentulonsa turismista.

Pyhiinvaeltajat

Luostari on ollut menneinä vuosisatoina pyhiinvaeltajien suosima kohde. Jo 1400-luvulla tuhannet pyhiinvaeltajat saapuivat vuosittain luostariin. Matka kamelikaravaanilla Kairosta kesti 8 päivää. Välillä pyhiinvaeltajien määrä maailmanpoliittisten syiden vuoksi väheni niin, että esimerkiksi 1950-luvulla pyhiinvaeltajien määrä oli korkeintaan muutama sata vuodessa. Nykyteiden ja bussiyhteyksien myötä luostarissa voi käydä satoja vierailijoita yhdessä päivässä.

Pyhän Katariinan luostari

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © ccarlstead

Munkki esittelee luostaria turisteille

Munkeilla on usein pitkä parta. Hänellä näyttäisi olevan pitkät hiuksetkin. Kaiken kruunaa hieno munkinlakki. - Munkeilla on aina hillittyä ja sivistynyttä karismaa, kuten on nunnillakin - sitä jotakin, joka erottaa heidät tavallisista kuolevaisista.

Suomalaisia rauhanturvaajia Siinailla

Siinailla on erityisasema suomalaisten, YK:n rauhanturvajoukkojen historiassa. Egypti ja Israel olivat 1950-luvulla sotaisissa tunnelmissa Siinain niemimaalla ja YK perusti operaation lopettaakseen nämä vihollisuudet. Presidentti Urho Kekkosen päätöksellä myös Suomi osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliseen operaatioon. Niinpä Suomi lähetti Suezille rauhanturvaajien komppanian, jossa vuosina 1956 - 1957 palveli yhteensä lähes 450 miestä.