Tunturisuden sivut
Luostariviini
Enkelten musiikkia Luostariviinit

Viini ja kristinusko ovat perinteisesti kuuluneet yhteen. Viini mainitaan lukuisia kertoja sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, ainakin kolmetoista kertaa. Tunnettujahan ovat erityisesti Jeesuksen vertaukset, joissa hän osoitti tuntevansa hyvin viininviljelyn käytännön.

Rooman valtakunnan tuhouduttua kirkko jatkoi viininviljelyn kehittämistä luostareissa. Jo vuosisatoja viininvalmistustaito on säilynyt ja siirtynyt eteenpäin luostarin muurien suojassa. Benedictus Nursialainen (480 - 550) edellytti luostarisäännössään, että viininviljelyn on oltava osa luostarin maanviljelystä. Tapansa mukaan munkit tekivät ahkerasti työtä, tutkivat, tekivät muistiinpanoja ja kehittivät viinin laatua. Keskiajan luostarien ja uuden ajan alun kaupunkivaltioiden mahti perustui pitkälti niiden harjoittamaan viinikauppaan. Viinikulttuuri edellytti myös korkeaa yleistä sivistystä.

Viini kuului myös jokapäiväiseen ruokapöytään luostareissa. Arvellaan munkkien kuluttaneen päivittäin noin puolitoista litraa viiniä.

Moni askel kehityksessä on myös tapahtunut vahingossa, kohtalon oikusta, kuten esimerkiksi jalohomeen tai ylikypsyneisyyden merkitys viinin laadulle. Vuonna 1775 Johannisbergin munkit eivät uskaltaneet ryhtyä normaaliin aikaan sadonkorjuuseen, sillä he eivät olleet saaneet odottamaansa poimintalupaa. Näin rypäleet kypsyivät yli aikansa viiniköynnöksissä. Kun sanansaattaja vihdoin saapui poimintaluvan kanssa, munkit olivat aivan epätoivoissaan sadon suhteen. Ei mennyt aikaakaan, kun he jo totesivat, että viini oli saanut aivan uuden maun ja syvyyden, että laatu olikin parempaa. Näin syntyi Spätlese, eli myöhemmin korjatuista rypäleistä tehty viini, nykyisin yksi predikaattiviinien laatuluokista.

Myös Valamo Heinävedellä on mukana luostareiden viinikulttuurissa ja siellä valmistetaan 16 erilaista marjaviiniä ja vahvempia liköörejä. Luostari on tuottanut viinejä ja liköörejä jo vuodesta 1997. Luostarin viinintuotannosta vastaava munkki Andreas harmittelee, etteivät suomalaiset osaa arvostaa marjaviinejä, Suosituimpia matkailijoiden hankintoja ovat makea jälkiruokaviini, kuiva valkoviini ja kuohuviini. Näyttävä erikoisuus on kultahippuja sisältävä kuohari.
- Vuoden kapasiteetti on 80 000 litraa, joka tehdään neljässä erässä. Teemme myös kirkkoviiniä, jonka osuus on 40 prosenttia kaikista kotimaassa käytettävistä kirkkoviineistä, kertoo isä Andreas.

Lähteet
Jaakko Heinimäki: Harrasta viiniä. Makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä
Simo Örmä: Viinin kulttuurihistoria
Saksan Viinitiedotus
Savon Sanomat 9.12.2012: Valamon luostari haluaa muutoksia alkoholilakiin
Viini- ja ruokalistan verkkolehti: Italian viineistä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kay Gaensler
*Kuvista oikealla ylempi - Copyright © Gabriella Opaz
*Kuvista oikealla alempi - Copyright © don j schulte
Luostariviini Luostariviini

Luostarit näkyvät lukemattomien viinipullojen etiketeissä, joissa vilisee luostareiden, luostariveljien, luostarisisarten ja pyhimysten nimiä. Sellaiset sanat etiketeissä, kuin kloster, hermitage, abbaye ja commanderie kertovat heti, että on kyse luostariviineistä. Yleisin kirkkohistoriallinen viittaus viinipullojen etiketeissä on pyhimystä tarkoittava Saint ja sen lyhenne St.
Luostariviinit
Viinivalikoimaa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alex Brown
*** tunturisusi.com linkit ***