Tunturisuden sivut
Valamon luostari
Enkelten musiikkia Valamon luostari Laatokalla

Valamon luostarin perusti 1100-luvulla Pyhittäjä Sergei. Perimätiedon mukaan hän oli kreikkalaissyntyinen munkki, joka oli matkannut Kiovan ja Novgorodin kautta aina pohjan perille. Hän asettui aseumaan Laatokan saarelle, missä hän kohtasi pakanallisen karjalaisen jumalnpalveluselämän. Yhdessä hänen kanssaan saarella kilvoitteli munkki Herman, Sergein työtoveri, jota pidetään toisena luostarin perustajista.

Sergein ja Hermanin ympärille syntyi 1100-luvun puolivälissä pieni luostariyhteisö. Alkuvaiheet olivat hyvin vaikeat. Ilmeisesti jo vuonna 1164 munkit joutuivat pakenemaan saarelta ruotsalaisten hyökkäystä. Aina 1300-luvulle asti koko Karjala oli Novgorodin ja Ruotsin välisen poliittisen ja uskonnollisen kilpailun kenttänä. (Isä Ambrosius: Luostarilaitos Suomessa)

Enkelten musiikkia Hurskasta köyhyyttä yltäkylläisessä vauraudessa

Luostarit Karjalassakin elivät köyhyyden ihannetta ylistäen, eikä munkeilla ollut henkilökohtaista omaisuutta. Silti oli suuri ero ihanteellisen tavoitteen ja käytännön välillä, kun ajatellaan luostareita kokonaisuutena. Luostarit omistivat 1500-luvulla enemmän maata, kuin mikään muu yhteiskuntaluokka. Sekä Solovetskin, Konevitsan että Valamon luostarit olivat todella suuria maanomistajia.

Valamon luostarilla oli omistuksina ja läänityksinä eri puolilla Karjalaa hallussaan yli 200 maatilaa, Konevitsalla lähes saman verran. Osa maa-alueista oli tullut lahjoituksina luostareille kristittyjen kiitollisuuden ilmauksena ja osa siksi, että luostari muistelisi poisnukkuneita kirkon jäseniä esirukouksin. Toinen tärkeä maanomistuksen lähde oli valtiovalta ja aateliset, jotka antoivat luostareille maata toiminnan turvaamiseksi.

Luostareiden vaurautta, aineellista hyvinvointia ja turvallisuutta lisäsivät olennaisesti ruhtinaiden antamat privilegiokirjat, joihin normaalisti sisältyi erilaisia verovapauksia ja mahdollisuus luostareiden omaan itsehallintoon ja oikeuden käyttöön.

Luostareilla oli myös monenlaista omaa tuotantoa, kuten suolankeittoteollisuutta, jonka myötä varallisuus yhä vain karttumistaan karttui. Luostarit harjoittivat runsaasti itsenäistä kaupankäyntiä ja tavaroiden rahtausta paikasta toiseen, sekä maitse että vesitse. (Isä Ambrosius: Luostarilaitos Suomessa)

Enkelten musiikkia Valamon luostari Heinävedellä

Sotien vuoksi Suomen ortodoksisen kirkon Valamon luostarin toiminta suomalaisin voimin Laatokalla loppui ja vuonna 1940 aloitti luostari toimintansa Heinävedellä Etelä-Savossa.

Enkelten musiikkia Veljestö uusiutuu

Vuonna 1957 seitsemän munkkia lähti Uudesta Valamosta Neuvostoliiton Pihkovan alueella sijainneeseen Petserin luostariin. Vanhoja munkkeja kuoli, ja jo 1960-luvulla suurin osa Heinävedelle tulleista munkeista makasi Papinniemen hautausmaalla.

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen luostari alkoi pikkuhiljaa kohentua, luostariin saapui uusia suomenkielisiä kilvoittelijoita, jotka vihkiytyivät munkeiksi ja veljestön määrä kasvoi hieman. Muun muassa nykyisin Lintulan luostarin rippi-isänä toimiva silloinen veli Olavi, nykyisin arkkimandriitta Herman, saapui luostariin nuorena poikana 1970-luvulla. (Wikipedia)

Enkelten musiikkia Uusi kirkko

Marraskuussa 1973 perustettu yhdistys Valamon Ystävät ryhtyi aktiivisesti keräämään varoja luostarin uuden kirkon rakentamiseen. Myös kirkkokunta tuki näitä toimia merkittävästi. Arkkitehti Ivan Kudrjavzev laati kirkon piirustukset Bysanttiin pohjautuvaan Venäläiseen kirkkoarkkitehtuurin tyyliin ja silloinen arkkipiispa Paavali siunasi tulevan kirkon paikan syksyllä 1975. Kirkko oli viimeistelyjä vaille valmis vuonna 1976 ja se pyhitettiin Kristuksen kirkastumiselle. Kirkon ikonit kunnostettiin pääasiassa Laatokan Valamosta mukaan otetuista ikoneista.

Uusi Kristuksen kirkastumisen kirkko vihittiin käyttöönsä juhlallisin menoin 5. kesäkuuta 1977 arkkipiispa Paavalin lukuisan ulkomaisen vierasjoukon ja kotimaisen papiston avustamana. Kirkkoon on kunniapaikalle laitettu Suomen historiallisesti merkittävin ikoni, Konevitsan Jumalanäiti, joka sodan melskeissä tuotiin vuonna 1940 Suomeen ja sijoitettiin luostariin vuonna 1956. (Wikipedia)

Valamossa on kahdeksan munkkia, yksi viitankantaja, yksi noviisi sekä nelisenkymmentä työntekijää palkollisina. Valamon luostarissa käy vuosittain noin 160 000 vierailijaa, ja ympäri vuoden pyörivät majoitus- ja kokouspalvelut sekä erilaiset kansanopiston kurssit. Isä Andreas rohkaisee luostariin tulevia vierailijoita kysymään rohkeasti nunnilta ja munkeilta mieltä askarruttavista asioista.

Luostarissa työskentelee kesäisin noin 50 henkilöä ja talvisin noin 35. Taloudellisesti Valamossa ei ole kai hirveän hyvin onnistuttu, sillä luostarin talous on ollut vuosittain noin 300 000 euroa tappiolla. Tämän johdosta luostari antoi potkut liiketoimintajohtajalleen alkuvuodesta 2013. (Yle Uutiset 22.2.2013: Valamon luostari antoi potkut liiketoimintajohtajalleen)

Luostarilinkit Wikipedia: Valamon luostari (Heinävesi)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Valamon luostarista - Copyright © Pavel Trebukov
*Vanhat mustavalkokuvat, Valamon luostari - Copyright © Swedish National Heritage Board's photostream


Venerius

Valamon luostarin venäläinen ortodoksipappi, isä Venerius. Kuva 1930-luvulta. Kuvaaja Einar Erici.

Valamon luostari Valamon luostari
Valamon luostari
Valamon luostari
Valamon luostari
Valamon luostari
*** tunturisusi.com linkit ***