|
|
SUSIUUTISIA - MAALISKUU 2007
Viimeisimpiä susiuutisia
lehdistä, teeveestä ja radiosta.
Tuorein uutinen on heti ensin - tällä sivulla uutiset helmikuulta vuodelta 2007. Huom!
Uutiset ovat tarkkoja lainauksia otsikoineen mediasta - ja siten niiden
sanamuodot, ilmaisut ja joskus henkikin on julkaisijan, ei Tunturisuden.
Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2006 susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2001 susiuutiset täällä.
Riistanhoitopiiri hälventää susipelkoa (31.3.2007)
Susia Suomessa nyt 230 - 250 (31.3.2007)
Ruotsi on laajentamassa oikeutta ampua petoeläimiä (22.3.2007)
Susi käväisi koulun pihassa Muuramessa (20.3.2007)
Korkeaoja vaatii suden suojelusäännösten höllentämistä (15.3.2007)
Sudet livistivät eläintarhasta Norrköpingissä (14.3.2007)
Tampereella ei vaeltele susilaumaa (11.3.2007)
Tampereella epäillään liikkuvan susia (10.3.2007)
Susi liikkui Ahlaisissa (10.3.2007)
Susi jolkuttelee Kankaanpäässä (10.3.2007)
Loukkaantunut susi kaadettiin Kestilässä (10.3.2007)
Susilähettiläät taas kouluihin (9.3.2007)
Petoeläinkanta kasvaa Satakunnassa (8.3.2007)
Kuhmon susilaskenta onnistui sunnuntaina (7.3.2007)
Korvakorususi vaelsi ennätysmatkan (7.3.2007)
Oulun läänissä syvää susivihaa (7.3.2007)
MT:n tutkimus: Häirikkösusista halutaan eroon (7.3.2007)
Neljää miestä epäillään luvattomasta susijahdista (6.3.2007)
Kainuussa epäily kahdesta susirikoksesta (6.3.2007)
Poliisi tutkii kahta eläintappoa (5.3.2007)
Susi jolkotteli Halikossa (4.3.2007)
Nuoria susia vaeltaa Salon seudulla (4.3.2007)
Pedot nostavat tunteet pintaan (3.3.2007)
Kainuun susien tuleva laskenta (2.3.2007)
Mynämäessä hingutaan monen suden jahtiin (1.3.2007)
Mynämäessä hingutaan monen suden jahtiin
Mynämäessä herätellään väkeä todelliseen susijahtiin. Kuukausi sitten poliisi langetti tappotuomion Laajoen kylässä vierailleelle sudelle, mutta se ei enää asukkaiden mukaan riitä. Nyt tappolupa halutaan useammalle sudelle. Hiljalleen viriää myös turhautuneisuus siihen, ettei häirikkösutta ei ole saatu ammuttua. Apuun kutsuttiin Tohmajärveltä Pekka Kunnas ja Jukka Kolehmainen. Kaksikko on ollut mukana 50 suden ja 64 karhun onnistuneessa jahdissa.
- Teillä tulee jatkossa olemaan susia aina. Teillä on pysyvä populaatio ja sillä riistaa, Kolehmainen tähdensi.
Rinnakkainelon ehdoksi kaksikko nimesi susien opettamisen. Kunnaksen mukaan susi on opetettava, ettei pihapiirissä ole mitään, mitä se halajaisi.
Koirille on rakennettava kestävät aitaukset ja pihat pidettävä siisteinä. Kun ihminen lähtee liikkeelle, hänen pitää huudella kovaan ääneen tekemisiään, jotta mahdollisesti lähistöllä oleva susi pakenee paikalta.
- Mutta siihen ei Suomessa pidä mennä, että ihmiset ovat aitauksessa ja sudet juoksevat vapaana, Kunnas sanoi.
Venäjän malli leviää länteen
Tohmajärveläiskaksikko on levittämässä Varsinais-Suomessa samaa sanomaa, mitä venäläiset yrittivät levittää Itä-Suomeen.
- Siellä susi tuli kolmikerroksisen kerrostalon rappusille, ennen kuin se opetettiin pysymään poissa, Kunnas muisteli. Hän painotti liki 300 ihmisen kuulijakunnalle, että susi on viisas eläin, jota voi opettaa. Se voidaan opettaa pysymään poissa omasta pihapiiristä ja omasta kylästä, mutta pois sitä ei koko alueelta saa.
Mynämäen korpeen saapui kantanaaras kolme vuotta sitten. Se on 2-vuotiaiden naaraspentujensa kanssa kiimassa, ja pentueita arvellaan syntyvän alueelle useampia. Itä-Suomessa 380 neliökilometrin alueella on vahvimmillaan tavattu kolme pentuetta.
- Se tilanne teilläkin on edessä, Kunnas sanoi.
Susikannan vahvistumisen myötä sudet joutuvat etsimään uusia elinpaikkoja. Silloin niiden odotetaan levittäytyvän laajemminkin Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan.
Alueella elää ainakin 15 sutta
Illan isännän Heikki Mäkisalon mukaan alueella Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajamailla olevalla korpialueella liikkuu ainakin 15 sutta.
Tarkka luku saatanee tulevana viikonvaihteena, kun riistanhoitopiirit laskevat alueella olevat suurpedot sekä hirvieläimet.
Mäkisalon arvion mukaan seudulla vallitsee vahva yhteisymmärrys siitä, että susista on päästävä. Niistä on tullut entistä rohkeampia, ja ne tulevat asutuksen lähelle.
Illan aikana puhe kääntyikin useampaan kertaan siihen, mitä tapahtuu, jos suden ampuu ilman lupaa. Kunnas painotti, että jokaisella pitää olla laintuntemusta sen verran selkärangassaan, että osaa toimia oikein. Yksi laintuntemuksen piirre on oikeus suojata itseään ja omaisuuttaan.
Mäkisalo kuitenkin korosti, että susi on vaikea ampua. Se edellyttää pitkäjänteistä seurantaa, kymmenien metsästäjien yhteistyötä sekä hyväksi koettuja keinoja.
Niitä Kunnas ja Kolehmainen esittelivät mynämäkeläisille aina suden kammoamasta anisöljystä lähtien.
(Turun Sanomat/Erja Hyytiäinen 1.3.2007)
Kainuun susien tuleva laskenta
Petolaskennassa käytetään ruotsalaisten kehittämää maastolaskentaa. Siinä suden jälkeä
seurataan tulosuuntaan niin pitkälle, että vastaan tulee vanha lumen peittämä jälki.
Menetelmä voi vaatia jälkien seuraamista kymmenienkin kilometrien matkalta. Uutta laskentamallia
kokeillaan Kainuussa, koska susien määrästä on niin eriäviä käsityksiä, toteaa Ilpo Kojola.
(Kaleva 2.3.3007)
Pedot nostavat tunteet pintaan
Keski-Suomen kansanedustajaehdokkaiden suhtautuminen suurpetojen, kuten karhujen ja susien, määrään vaihtelee selvästi puolueittain. Kaikkien keskustan ehdokkaiden mielestä maakunnassa on liikaa suurpetoja. Myös lähes kaikki Keskisuomalaisen vaalikoneeseen vastanneet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat samoilla linjoilla. Suurpetokannan kasvun ja "häirikköpetojen" nähdään uhkaavan kotieläinten ja ihmistenkin turvallisuutta.
Vastaavasti vihreiden ja kommunistien ehdokkaat ovat asiasta joko täysin tai muutoin eri mieltä. He muun muassa pitävät petohysterian lietsomista tuomittavana.
Koko vihreä ehdokaskaarti on vakuuttunut siitä, ettei suurpetoja ole maakunnassa liikaa. Silti vihreissäkin ymmärtämystä oli myös sille, että petokannan kasvaessa liian lähelle asutusta tulevia petoja varten pitää myöntää kaatolupia.
Vasemmalla
ymmärrystä
Vastaavia näkemyksiä on monen muunkin puolueen ehdokkailla, joista muutamien mielestä suurpetojen kaatoluvista pitäisi voida päättää Suomessa.
Petojen aiheuttamien vahinkojen korvaukset pitäisi joidenkin ehdokkaiden mielestä maksaa kokonaan valtion varoista.
Muiden puolueiden ehdokkaiden suurpetonäkemyksissä on jo selvästi hajontaa.
Vaaraa aiheuttavat
pedot voitava kaataa
Kokoomuksen ehdokkaista valtaosa eli 11 arvioi, että suurpetoja on maakunnassa liikaa, mutta kolme on toista mieltä.
Vasemmistoliiton ehdokkaista valtaosa eli kymmenen arvioi, ettei suurpetoja ole liikaa.
Kaikkein eniten suurpetoasia jakaa sosialidemokraattien ehdokkaiden näkemyksiä.
Demareista kuusi arvioi suurpetokannan kasvaneen jo liian isoksi, mutta päinvastaisella kannalla on saman verran eli kuusi ehdokasta.
Kaksi demaria ei ota kantaa asiaan.
Selvää on, että pihapiireissä pyörivät ja häiriköivät villieläimet voivat olla vaaraksi ja siksi asiaan on suhtauduttava vakavasti. Luonto joutuu kuitenkin väistymään ihmisten tieltä niin usein, että myös luontoarvoja on yritettävä suojella, ministeri Susanna Huovinen (sd.) arvioi.
Keskustan Lauri Oinonen on sitä mieltä, että vain petojen harventaminen metsästyksellä voi korjata yhä pahenevan peto-ongelman.
Kokoomuksen Elise Tarvaisen mielestä kaikilla on toistaiseksi riittänyt tilaa, mutta petokannan kehitykseen on puututtava oikeilla toimilla. Ihmisen arkea uhkaavien häirikköpetojen kohdalla yksikin on liikaa, hän toteaa.
Kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemen mielestä sudet ja karhut kuuluvat erämaihin. Järjettömät EU-direktiivit tulee Kankaanniemen mielestä muuttaa ja päätösvalta palauttaa asiassa kotimaahan.
Vasemmistoliiton ehdokas Marju Rönkkö muistuttaa, että eläimillä on oikeus elää. Mutta jos petoeläin häiriköi, voidaan se kaataa.
Vihreä Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Tuomas Viskari sen sijaan on vakuuttunut, että suurpedoille on tilaa Keski-Suomen metsissä. Ennakkoluuloja asiassa voisi hänen mielestään hälventää poistamalla esimerkiksi omavastuun suurpetovahingoista.
(Keski-Suomalainen/Esko Parkkila 3.3.2007)
Nuoria susia vaeltaa Salon seudulla
Riistapäällikkö uskoo susien lisääntyvänkin lähiaikoina.
Nuoria susia vaeltaa Salon seudulla, jossa havaintoja on tehty jo
pitkään lähes kaikista kunnista, myös Marttilan ja Kemiönsaaren
seuduilta. Tuorein havainto on Halikosta noin viikko sitten.
Lisäksi löyhä, kahdesta kolmeen suden lauma liikkuu aivan Uudenmaan ja
Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien raja-alueella, lähinnä Tammisaaren
seudulla. Tämä porukka on ajoittain yhdessä ja ajoittain erillään.
Riistanhoitopiirin päällikkö Heikki Uotila kuvailee yksittäisiä susia
tunnustelijoiksi, jotka saattavat sopivan kumppanin löydettyään
lyöttäytyä yhteen. Myöskin Uudenmaan puolella lähellä Salon seutua
oleilevat sudet saattavat lisääntyä lähiaikoina.
-Jos ei tänä vuonna ilmesty poikuetta, niin ensi vuonna, hän ennustaa
ja lisää, ettei susien mahdollisesta lisääntymisestä voi kukaan sanoa
aivan varmasti.
Susia pääsee levittäytymään Salon seudulle myös Tammelan ja Nummi-
Pusulan suunnasta, mistä kertovat yksittäiset havainnot Someron,
Kiikalan ja Suomusjärven alueilta.
Vaeltajat käyttävät monia eri väyliä
Tunnettu susien esiintymisalue sijaitsee Varsinais-Suomen ja
Satakunnan raja-aluella, jossa oleilee kymmenkunta sutta. Tästä
porukasta on myös todennäköisesti lähtenyt nuoria, alle vuoden ikäisiä
pentuja vaeltamaan.
Uotilan mukaan näin käy, kun lauman johtajanaaras tulee kiimaan.
Silloin nuoret karkotetaan. Nousiaisen, Mynämäen, Pöytyän, Oripään,
Yläneen seudulla oleilevasta susilaumasta saattaa myös vaeltaa susia
Salon seudulle. Koska sudet vaeltavat pitkiä matkoja, on yksittäisten
susien alkuperää vaikea veikkailla.
Uotila sanoo, että sudet voivat liikkua erilaisia teitä ja ajouria,
latuja sekä etenkin järvien ja jokien jäätä myöten.
Susien ahkerasta vaeltelusta kertoo sekin, että susihavaintoja on
tullut riistanhoitopiiriin viikoittain.
Susille riittää ravintoa
Susia vetää Varsinais-Suomeen hyvä ravintotilanne. Hirvieläimiä on
runsaasti, etenkin valkohäntäpeuroja.
-Valkohäntäpeura on sudelle huomattavasti helpompi saalis kuin hirvi,
Uotila sanoo.
Nuoret sudet löytävät myös kauriita ravinnoksi. Kissat ja koiratkin
kelpaavat, mutta Varsinais-Suomesta ei Uotilan mukaan ole dokumentoitu
susien tappamista koirista.
Sudet eivät myöskään ole lyöttäytyneet talojen pihapiireihin, joskin
ovat käyneet nuuskimassa ja merkaamassa paikkoja. Uotila tyynnyttelee
ihmisiä petohysterialta ja muistuttaa, että jos luonnossa kohtaa oudon
pelottomasti käyttäytyvän eläimen, olkoon se sitten supikoira tai mikä
tahansa, eläintä on syytä väistää. Se voi nimittäin olla sairas.
Tällaisen eläimen kohdattuaan voi ottaa yhteyttä metsästäjiin.
(SSS-Elina Lahtinen 4.3.2007)
Susi jolkotteli Halikossa
Halikossa noin viikko sitten havaittu suurehko susi oli liikkeellä
iltapäivällä kahden maissa.
-Meitä oli viisi silmäparia näkemässä, kuvailee Seppo Suomi.
Hän on harrastanut metsästystä koko ikänsä, mutta ei ole koskaan
aikaisemmin luonossa liikkuessaan havainnut sutta. Ilveksiä hän sen
sijaan on havainnut. nyt susi havaittiin autosta Kanamäen kylän
peltoaukealla lähellä Sauvon rajaa.
Suomi sanoo suden edenneen peuranpolkua kohti Sauvoa. Susi pysähtyi
vajaan sadan metrin päähän autosta. Se kääntyi hetken päästä takaisin.
Olimme aika hämmästyneitä, Suomi kertaa tapahtunutta.
Autossa sattuivat olemaan kiikaritkin mukana, joten Suomi sai
seurattua sutta tarkemminkin.
(Salon Seudun Sanomat 4.3.2007)
Poliisi tutkii kahta eläintappoa
Poliisi tutkii kahta eläintappoa Kainuussa.
Suomussalmen kihlakunnan poliisipäällikkö Antti Karjalainen vahvistaa, että tutkinnassa
on susiin kohdistuva laiton metsästystapaus. Tutkinnallista syistä johtuen jutusta ei
kerrota vielä enempää.
Myös Kuhmossa poliisi tutkii Ala-Vieksin suunnalla paljastunutta epäselvää eläintappoa,
jossa voi olla kyse sudesta. Raatoa ei ole, mutta maastosta on löytynyt verijälkiä ja karvoja.
RKTL varmistaa eläimen dna-tutkimuksella.
(YLE 5.3.2007)
Kainuussa epäily kahdesta susirikoksesta
Suomussalmen poliisipiirissä tutkitaan todennäköisten syiden perusteella susiin kohdistuvaa laitonta metsästystä. Kihlakunnan poliisipäällikön Antti Karjalaisen mukaan asiasta ei kerrota tutkinnallisista syistä vielä tarkemmin.
Viime viikolla Kuhmon Ala-Vieksissä ilmi tullut eläimen tappo ei ole vielä selvinnyt. Jälkien perusteella pääteltiin, että moottorikelkasta on ammuttu haulikolla jokin eläin. Suden kaatoakin epäillään.
Paikalta löydetyistä karvoista selvitetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, mikä eläin paikalle on tapettu. Vielä maanantaina Kuhmon poliisi ei ollut saanut tietoa dna-kokeiden tuloksista.
Poliisipäällikkö Antti Karjalainen toteaa, että poliisi ehtii valvomaan metsästystä vain hyvin vähän. Metsästysrikoksia tulee ilmi lähinnä sattuman kautta. Eräänä arviona on esitetty, että salakaadoista tulee ilmi korkeintaan joka kymmenes.
"Tapauksia kyllä tulee tutkintaan vuosittain. Metsästysrikoshan voi olla muutakin kuin salakaato, esimerkiksi eläimen takaa-ajaminen. Vähän sellainen mentaliteetti ihmisillä tuntuu olevan, että näistä asioista ei paljon huudella", Karjalainen toteaa.
Hyrynsalmella tapettiin laillisessa susijahdissa marraskuun lopulla viisi sutta. Alueella liikkunut lauma oli tehnyt porokarjoissa suurta tuhoa.
Syksyllä 2004 Kajaanin käräjäoikeus jätti tuomitsematta kaksi sutta tappaneen ja kolmatta haavoittaneen sotkamolaismiehen. Oikeus katsoi, että miehellä oli oikeus suojella koiriaan susilta.
Kainuussa on kiistelty viime vuosina kovasti susien todellisesta määrästä. Arviot vaihtelevat tutkijoiden 70:stä metsästäjien useaan sataan.
Viime sunnuntaina toteutetun Kainuun suurpetolaskennan tulokset julkistetaan maaliskuun viimeisenä päivänä. Vilkkaimmalla petoalueella Kuhmossa laskentaa oli tekemässä 50 seurasta viitisensataa metsästäjää.
(Kaleva/Petri Hakkarainen 6.3.2007)
Neljää miestä epäillään luvattomasta susijahdista
Neljä miestä on ollut pidätettyinä epäiltyinä metsästysrikoksesta Puolangalla ja Hyrynsalmella. Lisäksi poliisi epäilee miesten syyllistyneen ampuma-aserikoksiin ja maastoliikennerikkomuksiin. Poliisi on takavarikoinut tutkinnan yhteydessä ampuma-aseita ja kolme moottorikelkkaa.
Epäilty teko tuli ilmi, kun poliisi sai 3. maaliskuuta iltapäivällä ilmoituksen, että Hyrynsalmella tiellä 891 Lylykylän ja Kytömäen välillä oli susi juossut uupuneena pitkin tietä ja loikannut tien pohjoispuolelle maastoon. Pian paikalle oli tullut kaksi miestä moottorikelkoilla, jotka olivat seuranneet suden jälkiä.
Poliisi otti maastosta kiinni kolme moottorikelkoilla liikkunutta miestä sekä yhden jalkaisin ja autolla liikkeellä olleen miehen. Kolme miehistä on kotoisin Puolangalta ja yksi Hyrynsalmelta. Poliisi otti miehet kiinni syyllisiksi epäiltyinä metsästysrikokseen.
Poliisin tutkimuksissa selvisi, että Hyrynsalmelta kotoisin oleva mies oli kyseisenä lauantaina soittanut aamulla Puolangalla asuvalle tutulle kaverilleen ja pyytänyt häntä kaverikseen susijahtiin. Mies oli löytänyt kahden suden jäljet Kytömäen länsipuolella olevasta maastosta.
Puolangalta kotoisin oleva mies otti mukaansa vielä kaksi kaveriaan ja lähtivät yhdessä pyydettyyn susijahtiin. Varusteina miehillä oli kaksi moottorikelkkaa sekä ampuma-aseita, joista yksi oli katkaistu luvaton yhdistelmäase. Mukana miehillä oli lisäksi metsästysaseita ja yksi isopistooli sekä aseisiin sopivia patruunoita.
Poliisin mukaan miehet eivät saaneet susia tapettua, vaikka he olivat ajaneet useita tunteja eläimiä takaa maastossa sekä auratuilla teillä.
(KalevaPlus 6.3.2007)
MT:n tutkimus: Häirikkösusista halutaan eroon
Kolme neljästä äänestysikäisestä suomalaisesta sallii jonkinasteisen susien karsinnan.
Etenkin härikkösusien ampuminen saa enemmistön kannatuksen. Sen sijaan susien määrän yleistä
vähentämistä kannattaa ainoastaan 15 prosenttia vastaajista.
Maaseudun Tulevaisuuden tilaaman tutkimuksen mukaan susiviha on yleisintä maaseudulla ja
Itä-Suomessa, suopeimpia susille ovat nuoret ja koulutetut. Puoluekantakin vaikuttaa
asenteisiin jonkin verran: todennäköiset keskustan äänestäjät karsastavat susia, kun taas
vihreiden kannattajat haluaisivat pitää susikannan vähintään ennallaan.
Maaseudun Tulevaisuus tilasi tutkimuksen TNS Gallupilta.
(YLE 7.3.2007)
Oulun läänissä syvää susivihaa
Susiviha on syvintä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa. Maaseudun tulevaisuuden kyselyssä etenkin
häirikkösusien ampuminen saa enemmistön kannatuksen.
Susien hävittämistä kokonaan kannatettiin eniten Oulun ja Itä-Suomen lääneissä. Koko
maassa susien määrän yleistä vähentämistä kannattaa sen sijaan ainoastaan 15 prosenttia
vastaajista. Suopeimpia susille ovat nuoret ja koulutetut.
Puoluekantakin vaikuttaa asenteisiin jonkin verran: keskustaa äänestävät karsastavat susia,
kun taas vihreiden kannattajat haluaisivat pitää susikannan vähintään ennallaan.
(YLE 7.3.2007)
Korvakorususi vaelsi ennätysmatkan
uhmossa noin vuosi sitten pannoitettu susi kaadettiin Inarissa tällä viikolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan lähes 500 kilometrin vaellusmatka on pantasusien Suomen ennätys.
Pannoitettavaksi valitaan yleensä nuoria yksilöitä, jotka normaalisti valtaavat itselleen reviirin alle 200 kilometrin etäisyydeltä synnyinpaikastaan.
Maa- ja metsätalousministeriön poikkeusluvalla kaadettu urossusi sai lähettimen kaulaansa noin kymmenen kuukauden ikäisenä. Viimeinen paikannus sudesta saatiin elokuussa Kuusamon korkeudelta Venäjän puolelta.
Elämänsä susi päätti Rajajoosepin raja-aseman lähistöllä, jossa se kulki poroaitauksessa saalistamassa. Pantaa eläimellä ei enää ollut.
Noin 470 kilometrin etenemä pannoituspaikalta kaatoalueelle löi niukasti Nurmeksen suden, joka pannoitettiin vuonna 2003. Se jolkutteli 445 kilometriä Pohjanmaan rannikolle.
Tutkimuslaitoksen tilastoissa huikeaa maailmanennätystä pitää Etelä-Norjassa pannoitettu naarassusi, joka törmäsi noin 1 100 kilometrin vaelluksen jälkeen luotiin kaksi vuotta sitten Itä-Lapissa.
Suomessa on lähettimen saanut yhteensä 83 sutta vuosina 1998-2006. Pannoituksen avulla kerätään tietoa muun muassa susien liikkuvuudesta ja elintavoista.
Korvakoru
tunnisteena
- Rajajoosepissa ammuttu pannaton susi voitiin tunnistaa korvamerkistä, jossa on numerokoodi, susitutkija Ilpo Kojola kertoi.
Hänen mukaansa susipannoissa on automaattinen poistomekanismi. Yleensä se laukeaa parin vuoden kuluttua pannoituksesta.
- Tämän suden kaulakäädyn poistolaite oli ilmeisesti lauennut aivan liian aikaisin.
(STT 7.3.2007)
Kuhmon susilaskenta onnistui sunnuntaina
Kuhmon metsissä kävi vilske sunnuntaina, kun Riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien metsästysseurojen jäsenet suorittivat koko kaupungin alueella suurpetojen laskentaa. Mukavassa, aurinkoisessa ja kirkkaassa säässä toteutettuun laskentaan osallistui satoja miehiä.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan tuloksia ei vielä voida vetää yhteen. Siihen menee kolme viikkoa.
– Laskentapäivä Kuhmossa ja muualla Kainuussa oli kuitenkin erinomainen. Mukana oli miehiä todella paljon ja tunnelma oli myönteinen, kiitteli hän toimintaa. Laskentapäivää hän luonnehtii lyhyesti tarpeelliseksi, hyväksi ja hyödylliseksi.
Kainuussa sunnuntaina toteutettu suurpetojen laskenta oli ainutlaatuinen. Nykyinen virallinen arvio maakunnan susien määrästä liikkuu 30 ja 50 yksilön välillä. Koko maassa RKTL arvioi susia olevan 276–330. Kainuussa susikannasta pyrittiin sunnuntaisella laskennalla saamaan tarkempi arvio.
Kuhmolaiset metsästäjät eivät halua itse enää arvioida paikallisen susikannan suuruutta. Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Ismo Karppisen mielestä RKTL on se taho, jonka on arvioitava susien määrä luotettavasti.
Juttuan Jahtimiesten susikannan laskennan yhdysmies Niilo Malinen odotteli sunnuntaiaamuna erikoistutkija Ilpo Kojolaa seuran kodalla.
Ensimmäisenä kohteena oli Malisen kodin pihapiirissä liikkuneen suden jälkien arviointi. Yksittäisen suden ja 4–5 suden lauman liikkumista pihapiirissä Kojolakin piti Malisten elämää hankaloittavana.
Seuraavien jälkien miehet totesivat tarkastelun jälkeen kuuluvan ilvekselle. Ilvekset ja ahmat ilmestyvät Kojolan mukaan susien liikkuma-alueelle.
Kolmas kohde löytyi metsäautoteiden risteyksestä. Siellä viiden suden lauma oli jolkutellut lauantaiaamuna.
Susien määrän arvioinnin Niilo Malinen ja Ilpo Kojola totesivat hankalaksi, sillä sudet
liikkuvat nopeasti yli 30 kilometrin taipaleita. (Martti Huusko 7.3.2007)
Petoeläinkanta kasvaa Satakunnassa
Satakunnassa varmistettujen ilveshavaintojen määrä on lähes nelinkertaistunut muutaman viime
vuoden aikana. Viime vuonna Satakunnan riistanhoitopiirissä varmistettiin yli 900 ilveshavaintoa.
Riistapäällikkö Mauri Krusbergin mukaan myös susikanta on kasvussa. Satakunnassa on tällä
hetkellä ainakin kolme susiparia, noin kymmenen suden lauma sekä joitain yksittäisiä susia.
Karhuhavaintojen määrässä ei sen sijaan ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta.
Satakunnassa varmistettiin viime vuonna 39 karhuhavaintoa.
(YLE 8.3.2007)
Susilähettiläät taas kouluihin
Koulutettujen susilähettiläiden vierailut laajenevat tänä vuonna myös koulujen ala-asteille.
Tähän mennessä susien elintavoista ja suhteesta ihmisiin on käyty kertomassa lähinnä yläkouluissa ja lukioissa. Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä neljä susilähettilästä ja lisää aiotaan kouluttaa ensi syksynä.
Luonto-Liiton susiryhmän työntekijän Anu Salmisen mukaan sekä opettajat että oppilaat ovat pitäneet tietopakettia hyödyllisenä ja kiinnostavana. Susilähettiläät lähtevät alakouluihin kevään aikana.
(YLE 9.3.2007)
Loukkaantunut susi kaadettiin Kestilässä
Pahoin loukkaantunut susi kaadettiin Kestilässä lauantaina. Poliisin valtuuttamana Piippolan riistanhoitoyhdistys yhytti suden jahdin päätteeksi Pihkalan kartanon lähimaastossa.
Suden oikea etujalka oli pahoin vahingoittunut.
Paikalliset asukkaat olivat tehneet sudesta ilmoituksen, jonka jälkeen poliisi kävi tarkastamassa jäljet. Jäljet nähtyään poliisi päätyi pyytämään asiantuntija-arviota Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestarilta Seppo Ronkaiselta. Ronkainen tarkisti suden jäljet perjantaina ja totesi suden olevan niin pahoin loukkaantunut, että se olisi syytä pyydystää pois metsästä. Poliisi määräsi suden lopetettavaksi.
Kaadettu susi toimitetaan RKTL:n Taivalkosken tutkimusasemalle tutkittavaksi.
(Kaleva 10.3.2007)
Susi jolkuttelee Kankaanpäässä
Suurikokoinen susi liikuskelee Hapualla Kankaanpäässä. Paikalliset asukkaat
törmäsivät torstai-iltana suden jälkiin vanhan junanradan kohdalla Hapuan koulun
lähistöllä. Susi oli kulkenut rataa pitkin Kankaanpäästä kohti Pomarkkua. Jäljet
olivat painuneet lumeen ihan selvästi. Pedon tassun jälki oli pituudeltaan 11 senttimetriä.
Edelliset havainnot sudesta tehtiin hyvin samoilla seuduilla pari viikkoa aikaisemmin.
(Satakunnan Uutiset 9.3.2007)
Susi liikkui Ahlaisissa
Ahlaisten Kristiskerissa havaittiin suden jäljet. Luodon asukkaan rantapolun varrella
selvinä näkyvät jäljet kävi varmistamassa Satakunnan riistanhoitopiirin suurpetoyhdysmies.
Jäljet johtivat lounaaseen Haarakarin suuntaan. Havainto oli ensimmäinen tämän talven
varmistettu havainto Ahlaisissa. Jäälle susia houkuttavat muun muassa kalat.
(Satakunnan Uutiset 10.3.2007)
Tampereella epäillään liikkuvan susia
Tampereen lähiöissä epäillään liikkuvan jopa useita susia. Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Tamminen arvelee, että kyseessä olisivat Jämsässä kolmisen viikkoa sitten kaadetun pantasusi Ursan jälkeläiset.
Tammiselle on viime päivinä kerrottu useista susihavainnoista ja suden jäljiksi epäillyistä jäljistä. Asiantuntijavoimin on kuitenkin tarkastettu vain yksi jälki, joka löytyi perjantaina omakotitalon pihalta Lielahden kaupunginosasta.
-- Se oli 90 prosentin varmuudella suden jälki, sanoo Tamminen.
Tammisen mukaan vaikuttaa siltä, että Tampereen keskustan länsi- ja itäpuolella on viime aikoina kuljeksinut yksi tai kaksi susiparia ja mahdollisesti kaksi yksin liikkuvaa sutta.
Maa- ja metsätalousministeriö myönsi helmikuussa luvan ampua yhden Jämsän ja Kuhmoisten seudulla liikkuneen lauman susista. Lupaa haettiin 6-7 suden kaatamiseen. Ammuttu Ursa oli lauman johtajanaaras, jonka jälkeläiset on Tammisen mukaan todennäköisesti häädetty laumasta.
(STT 11.3.2007)
Tampereella ei vaeltele susilaumaa
Lielahdessa perjantaina nähty susi on todennäköisesti sairas tai erittäin vanha. Tampereen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilkka Tamminen varoittaa, että tällaisen suden käytöstä on hankala ennakoida.
Viimeisen kuukauden aikana susista on tehty tiuhaan havaintoja Tampereella. Tamminen arvelee, että keskustan länsi- ja itäpuolella on kulkenut muutamia lähiösusia, mutta ei kokonaista laumaa.
- Lielahdessa susi nähtiin perjantaina iltapäivällä, ja noin 90 prosentin varmuudella kyseessä on oikea susihavainto. 100-prosenttiseksi tiedon voin vahvistaa vasta sitten kun itse näen eläimen, Tamminen selvittää.
Tampereella kuljeskelevat sudet saattavat olla Jämsässä kolme viikkoa sitten kaadetun pantasusi Ursan jälkeläisiä, jotka on häädetty laumasta.
Ei pikkulapsia yksin metsänreunaan
Tammisen mukaan on varsin harvinaista, että susi uskaltaa ihmisen lähelle ja vielä valoisaan aikaan. Tavallisesti sudet liikkuvat iltahämärissä.
Lielahdessa suden jälki löydettiin rivitalon takapihalta, metrin päästä takaovesta.
Tamminen uskoo, että tämä susi on joko ikäloppu tai kapinen, eli sairas yksilö.
- Sen käyttäytyminen on siis ennakoimatonta. Ei kenenkään tarvitse lukkiutua kotiinsa, mutta en jättäisi 2-3-vuotiaita lapsia leikkimään yksin pihaan, joka on metsän reunassa.
Virallisia arvioita useampia susia
Tamminen uskoo, että Suomessa elää susia enemmän kuin on arvioitu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan koko maassa susia on noin 200.
- Kun laitetaan lähtöpisteeksi (Tampereen) Keskustori ja mitataan 50 kilometrin sektori, alueelta löytyy 20-25 sutta, Tamminen pamauttaa.
Jos tämä arvio pitää paikkansa, Pirkanmaan alueella olisi 10 prosenttia Suomen susista.
- Juupajoen takamaisemissa on 10 sutta ja meillä täällä Tampereen ympäristökunnissa yli 10. Oikeasti susia on Suomessa paljon enemmän kuin 200, Tamminen hymähtää.
(Aamulehti/Armi Niemelä 11.3.2007)
Sudet livistivät eläintarhasta Norrköpingissä
Kolmårdenin eläintarha Norrköpingissä etsi eilen kahta tiensä vapauteen kaivanutta sutta helikopterin avulla. Pako Kolmårdenista -draaman pääosaa näyttelee kaksi nuorta susiurosta. Ne kaivoivat tiensä suojastaan ulos ja pakenivat ripeästi Norrköpingin metsiin keskiviikon vastaisena yönä.
Eläintenhoitaja huomasi paon vasta aamulla. Karkureita etsittiin eilen tuloksetta niin neljän auton kuin helikopterinkin avulla.
- Ne näyttävät kaivaneen tiensä ulos, mikä on hämmästyttävää, koska niiden aitaus on rakennettu kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, Kolmårdenin eläinpäällikkö Magnus Nilsson sanoi Svenska Dagbladet-lehdelle.
Eläintarhan nuoret susiurokset eivät Nilssonin mukaan ole vaaraksi ihmisille.
(Iltasanomat 14.3.2007)
Korkeaoja vaatii suden suojelusäännösten höllentämistä
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vaatii EU:lta nykyistä joustavampaa susipolitiikkaa.
Korkeaoja vaatii EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimakselle lähettämässään kirjeessä, että suurpedot tulee Suomen osalta siirtää mahdollisimman pikaisesti luontodirektiivin liitteestä IV direktiivin liitteeseen V.
Muutos ei poistaisi kansallista vastuuta suurpetokantojen suojelusta ja hoitamisesta, mutta jättäisi keinojen valinnan avoimeksi.
Korkeaoja sanoo, että Suomen luokitus luontodirektiivissä perustuu 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin Suomessa oli alle 100 sutta. Nyt susia on noin 250 yksilöä. Susikanta on levittäytynyt uusille alueille, ja Suomen susikanta on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana voimakkaasti verrattuna muihin EU:n jäsenmaihin, joissa oli susikanta 1990-luvulla. Tästä huolimatta Suomi on ainoa maa, joka on joutunut EY:n tuomioistuimeen suden suojelusta, Korkeaoja huomauttaa.
Susikannan kasvu ja levittäytyminen uusille alueille ovat aiheuttaneet Suomessa sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia paikallistasolla. Korkeaoja kirjoittaa suden suojelun aiheuttaman ristiriidan olevan syvempi kuin koskaan aiemmin.
(YLE Uutiset 15.3.2007)
Susi käväisi koulun pihassa Muuramessa
Muuramen Niittyahon koulun pihassa jolkotti eilisaamuna (16.3)
susi.Sellaiseksi eläimen tunnistivat sekä lukuisat näkijät että
eläinten jälkiin perehtyneet metsästäjät.
Eläin oli koulun pihassa aamu seitsemältä.Näkijöinä oli useita
koululaisiakin.Vähän myöhemmin sama eläin nähtiin Härköpohjan tien
tuntumassa.Katselijoina olivat bussipysäkillä kyytiä odottaneet.
Vanhan-Korpilahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi
Kaipainen kertoo,että eläimen näkijöiden havainnot viittasivat selvästi
suteen. -Kertoivat,että otus oli laiha ja piti häntäänsä alhaalla,lähes
jalkojen välissä.Jäljet löytyivät viidentoista metrin päästä koulun
päädystä.Siitä ne jatkuivat Härköpohjan tien tuntumaan,mutta tielle
saakka eläin ei noussut.
Jälkiä kävi katsomassa myös paikallinen petoyhdysmies Simo
Kilpioja.Hänkin piti hyvin todennäköisenä,että kyseessä oli susi.
-Jälkiä seurattiin sen verran ,että eläimen käyttäytyminen kaiketi
olisi paljastunut,jos kyseessä olisi ollut koira,Kaipainen sanoo.
Myös Keski-Suomen riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Olli Kursula
kallistui kuulemansa perusteella sille kannalle,että sudesta
todennäköisesti oli kyse. -Outoa tässä on se,että eläin päästiin
näkemään ja vielä kahdessa paikassa.Kyllähän sudet välillä vierailevat
asutuillakin alueella,mutta yleensä öisin.Itse eläin siis nähdään
harvoin,jälkiä paljon useammin,Kursula sanoo.
Niittyahon koulu on asuntoalueella Muuramen teollisuuskylän
tuntumassa.
(Keskisuomalainen 17.3.2007)
Ruotsi on laajentamassa oikeutta ampua petoeläimiä
Ruotsi aikoo sallia kotieläimiä ahdistelevien petoeläimien ampumisen entistä laajemmalla alueella. Ruotsin hallituksen on määrä tehdä asiasta päätös vielä tänään.
Aiemmin pedot on saanut ampua vasta, kun ne ovat hyökkäämässä aitauksessa olevien eläinten kimppuun. Nyt ampuminen sallitaan, vaikka hyökkäys tapahtuisi kaukana aitauksesta.
Lainmuutos koskee sutta, karhua, ahmaa ja ilvestä. (STT 22.3.2007)
Susia Suomessa nyt 230 - 250
Kainuussa on 4. maaliskuuta suoritetun petolaskennan mukaan 55-62 sutta. Petolaskenta onnistui nappiin: lunta ei
satanut ja jäljet erottuivat hyvin, eikä katvealueita jäänyt, sillä jälkiä etsi
arviolta yli tuhat metsästäjää Kainuun noin 300 metsästysseurasta. Myös poromiehet
ja Rajavartiolaitos osallistuivat RKTL:n ja Kainuun riistapiirin järjestämään
laskentaan.
Kanta keskittyy Kuhmoon, missä elää 32 yksilöä. Sotkamossa
susista elää vähintään 11. Kajaanin alueella elää yhdeksän sutta.
Laskennan tulos on linjassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiempien arvioiden kanssa.
Suomessa elelee tällä hetkellä 230-250 sutta. Lukumäärä on kaksinkertainen 90-luvun lopussa
tehtyyn arvioon verrattuna. Kanta keskittyy Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.
Kainuun riistanhoitopiiri harventaisi susikantaa 20 yksilöön. Susien paljous
haittaa jo esimerkiksi Kainuun metsästysmatkailua. Riistapäällikkö Jukka Keräsen
mukaan muualta tulevat metsästäjät jättävät nyt Kainuun väliin, koska
metsästyskoiria ei uskalleta päästää metsälle.
Suden pyyntilupia on Kainuun poronhoitoalueen ulkopuolisille
osille myönnetty seitsemän ja poronhoitoalueella on erityisluvin
pyydetty kuusi ja sutta. MMM:ssä on parhaillaan vetämässä
kainuulaisten lupahakemuksia. (Kaleva 31.3.2007)
Riistanhoitopiiri hälventää susipelkoa
Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri pyrkii hälventämään susipelkoa jakamalla tietoa susista sunnuntaina Turussa.
Lounais-Suomessa havaitut sudet ovat aiheuttaneet melkoista kohua.
Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin mukaan Nousiaisista Euraan ulottuvalla erämaa-alueella elelee kaksi susilaumaa.
Pienemmässä laumassa on neljä sutta ja isomman lauman muodostaa kahdeksan sutta.
Turun asemessujen näyttelyyn on lainattu näkyväksi malliksi suden koosta St. Olofskolanista täytetty susi.
Se on ammuttu Turun seudulla 1800-luvulla.
Esillä on myös monenlaista kirjallista aineistoa.
Lisäksi susihavainnoitsijat kertovat kokemuksistaan sekä kirjaavat yleisön susihavaintoja,
kertoo riistapäällikkö Heikki Uotila Varsinais-Suomen riistanhoitopiiristä.
(|YLE| Turun Radio 31.03.2007)
|
|
|