Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © Bullion Vault


Mansa Musa (1280 - 1337) - Maailman rikkain ihminen, Malin kuningaskunnan kuningas

Afrikassa, Malin kuningaskunnan kuninkaana vuosina 1312 - 1337 hallinnut Mansa Musa (Musa I of Mali) on ollut kaikkien aikojen rikkain ihminen. Mansan hän sai nimeensä kruunajaisten yhteydessä, ja se merkitsee kuningasta. Hänen varallisuutensa arvo on ollut nykyrahassa yli 400 miljardia euroa tai dollaria. Luonnollisestikin arvio on pyöreänlainen, koska mitään tarkkaa tietoa kuninkaan varallisuudesta ei ole olemassa. Tiedot Mansa Musasta ovat peräisin arabikronikoitsijoilta, jotka kuvailivat häntä kaikista Länsi-Afrikan johtajista voimakkaimmaksi, rikkaimmaksi, vihollisten joukossa pelätyimmäksi ja pystyvimmäksi tekemään hyvää läheisilleen. Käsitys siitä, että Mansa Musa on ollut maailman rikkain ihminen, perustuu puolestaan nykypäivän tutkijoiden ihan viime vuosina antamiin selvityksiin.

Mansa Musan jättiomaisuus perustui siihen, että noina aikoina puolet koko maailman suolasta, ja myös puolet koko maailman kullasta, saatiin Musan hallitsemilta länsiafrikan mailta. Malin kuningaskunta oli hyvin laaja ja se ulottui Atlantin rannikolta Nigerjoen suistosta Timbuktuun asti. Muinaiseen Maliin kuuluivat kokonaisuudessaan nykyisistä valtioista Mauritania, Senegal, Gambia, Guinea, Burkina Faso, Mali, Niger, Nigeria ja Tsad.

Materiaaliselta olomuodoltaan Munsan varallisuus oli nimenomaan kultaa, jota oli määrättömästi. Eurooppalaisessa kartassa vuodelta 1375 Malia symboloi kuningas, joka pitelee toisessa kädessään valtikkaa ja toisessa suurta kultakimpaletta.

Hallitsijakautensa aikana Mansa Musa käännytti kansansa islamin uskoon.

Mekan kullankylvömatka - kaikkien aikojen anteliaimmat almujen jaot - kullan kylvöä

Mansa Musa tunnusti islamin uskoa ja siksi hän teki vuosina 1324 - 1325 pyhiinvaellusmatkan Mekkaan, Medinaan ja Kairoon. Mennen ja tullen, matkalle tuli pituutta yhteensä yli 6 000 km. Tällä matkallaan hän liitti alueisiinsa uusia maita ja kaupunkeja, kuten Timbuktun. Syrjäisestä Timbuktusta tuli Mansa Musan ansiosta vilkas kaupan keskus ja hyvin kuuluisa kaupunki, jonka koko maailma tunsi.

Mansa Musan matkaseurue ylellisesti puettuine palvelijoineen oli valtava, se oli kuin liikkuva kaupunki. Karavaani kameleineen ja hevosineen ulottui silmänkantamattomiin. Orjien, palvelijoiden ja sotilaiden määrä oli kymmeniätuhansia. Karavaanin keulilla kulki 500 silkkiin ja kultaan sonnustautunutta, kultaisen kuninkaan vaakunan kantajaa.

Eräs arvio kertoo, että seurueen koko oli 60 000 miestä, kullakin kantamuksenaan pari kiloa kultaa. Kultaa harkkoina ja kolikoina olisi näin laskien ollut karavaanilla 120 000 kg. On esitetty kuitenkin huomattavasti suurempiakin arvioita, sillä kameleiden ja hevosten kantamuksinahan saattoi olla tonnikaupalla kultaa. Kun kulta nykyisin maksaa noin 35 000 euroa kilo, niin kultaa karavaanilla oli mukanaan ehkä 4 - 10 miljardin euron edestä. Se oli tarkoitettu sekä lahjoituksiin, että kuninkaan henkilökohtaisiin matkamuisto-ostoksiin eli pikkushoppailuun Kairon torilla.

Matkallaan Mansa Musa suorastaan kylväen lahjoitteli kultaa kohtaamilleen, kuten kaduilla kerjääville, köyhille ihmisille. Kairon sulttaani kutsui Musan luokseen vierailulle. Musan olisi pitänyt etiketin mukaisesti langeta nöyränä polvilleen maahan sulttaanin edessä, mutta kuninkaana hän ei suinkaan suostunut tekemään näin. Sen sijaan hän lahjoitteli Kairossakin kultaansa, sulttaanillekin 40 000 kultakolikkoa, mikä varmaankin oli omiaan vaikuttamaan siihen, että maahan lankeamisia ei enää kovin kiihkeästi vaadittukaan ja etiketistä oltiin valmiita joustamaan. Sen sijaan kairolaiset saivat kyllä kykkiä pölypilvissä, maassa polvillaan kiihkeinä keräilemässä kuninkaan ympärilleen sinkoamia kultakolikoita.

Kullan kylväminen oli Mansa Musan anteliaan ja hyvää haluavan luonteen vuoksi äärimmäisen tuhlailevaa. Ainoan kerran maailman historiassa kävi niin, että kullan arvo joksikin aikaa pysyvästi, huomattavasti laski rajatulla alueella kullan ylenpalttisen määrän vuoksi. Mansa Musa hallitsi lyhyen ajan kullan hintaa koko Välimeren alueella.

Pyhiinvaellusmatkaltaan Maliin palatessaan, Mansa Musa toi mukanaan arabialaisia oppineita ja rakentajia, joidenka avulla hän kohotti huomattavasti sekä omaansa, että koko Malin sivistystasoa ja rakennutti kauniita rakennuksia. Näitä olivat moskeijat, madrasat eli islamilaiset koulut, kirjastot ja palatsit. On sanottu, että Mansa Musa laittoi alulle uuden moskeijan rakentamisen jokaisena perjantaina.

Pyhiinvaellusmatkalla oli myös sellainen seuraamus, että eurooppalaiset oppivat tuntemaan Malin ja sen legendaarisen kuninkaan. Seuraavissa kartoissakin Mali kuninkaineen sai erityisen huomion osakseen.

Kaikki on katoavaista

Maallinen rikkauskin on katoavaista. Itse kultahan ei katoa mihinkään, mutta sen omistajat vaihtuvat. Vain muutama vuosikymmen Mansa Musan kuoleman jälkeen, koko hänen jättiomaisuutensa oli kadonnut taivaan tuuliin. Siitä osansa olivat sotien pyörteillessä vieneet kaikenlaiset rikkauden ja vallan tavoittelijat sekä suoranaiset varkaat ja ryöstäjät.

Muistoina Malin kultaisesta ajasta ja sen rikkaasta kuninkaasta ovat vielä nykyisinkin pystyssä olevat, aikaa uhmanneet moskeijat, mausoleumit ja muut rakennukset.

Kymmenen maailman rikkainta

Mansa Musan jälkeen kymmenen maailman rikkaimman ihmisen listalla ovat järjestyksessä: Rooman keisari Augustus, Kiinan keisari Shenzong, Intian hallitsija Akbar Suuri, neuvostojohtaja Josif Stalin, amerikkalainen liikemies Andrew Carnegie, amerikkalainen liikemies John D. Rockefeller, englantilainen lordi Alan Rufus, Microsoftin perustaja Bill Gates sekä mongolivalloittaja Tsingis Khan.

Lähteet
The Huffington Post: Mansa Musa
Jessica Smith: Mansa Musa, one of the wealthiest people who ever lived
HS: Time listasi kaikkien aikojen rikkaimmat ihmiset - vain yksi heistä on enää elossa
Mansa Musa

Mansa Musa, Malin rikas kuningas.

Mansa Musan moskeija

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © KaTeznik


Timbuktu - tiedemaailman keskus

Kuvassa yllä Mansa Musan Timbuktuun vuonna 1327 rakennuttama moskeija, joka on edelleen pystyssä tänä päivänäkin. Rakennuksen suunnitellut Abu Es Haq es Saheli sai suunnittelutyöstään palkkiona 200 kg kultaa. Suunnittelijan osuus rakennuksen toteutuksessa on sittemmin asetettu kyseenalaiseksi, sillä hänellä ei uskota olleen niitä arkkitehtuurin perustietoja, joita moskeijan suunnittelu on vaatinut. Kahden minareetin moskeijan rakennusmateriaaleina on käytetty maaperän hiekkaa ja kiviä, sekä orgaanisia aineita, kuten puuta, olkia ja muita kuituja.

Rakennus pitää sisällään myös madrassan, eli islamilaisen koulun ja se on osa Timbuktun yliopistoa. Mansa Musan aikana Timbuktun yliopisto kukoisti ja sinne virtasi opiskelijoita islamilaisista maista.
*** tunturisusi.com linkit ***