Marsu MARSU (Cavia porcellus)

Harvapa tietäisi juuri mitään marsuista, joita luonnossa tavataan vain Etelä-Amerikassa - jollei niistä olisi tullut ihmisen seuralaisia ja lemmikkejä. Alkuperäisillä asuinseuduillaan marsut elävät pieninä yhteisöinä, asuinpaikkanaan maanalaiset käytävät ja kolot. Retkilleen ja ruuan hakuun ne lähtevät hämärän tullessa.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoRodentiajyrsijät
AlalahkoHystricognathipiikkisikamaiset
HeimoCaviidaemarsut
AlaheimoCaviinaemarsut
SukuCaviamarsut
Lajiporcellusmarsu


Lähteet - klikkaa, saat halutessasi enemmän tietoa marsuista
Nicehouse.fi : Lemmikit
Suomen marsuyhdistys ry
Marsut.net

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright bigvern
*Kuva oikealla Copyright JoshuaDavisPhotograp hy / Joshua Davis
Marsu
Marsu
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright bigvern / Keith
Marsu Ominaisuuksia

Laumaeläiminä marsut eivät viihdy yksin ja siksi niitä lemmikkeinäkin pitäisi aina olla vähintään kaksi. Omistajan pitää myös tarkkailla marsuja ja pitää huoli siitä, että samassa häkissä asuvat marsut viihtyvät keskenään. Riitapukareita ei tule pitää yhdessä. Joskus etenkin urosmarsut, jos ne tutustuvat toisiinsa vasta aikuisina, voivat olla hanakoita tappelemaan keskenään. Marsut ovat kilttejä eläimiä ja purevat ihmistä äärimmäisen harvoin. Hyvässä hoidossa marsut elävät 4-7 vuotta, joskus yli 10 vuotta. Maailman vanhin marsu eli 14-vuotiaaksi.

Ääntely ja elekieli

Marsuilla on keskinäiseen kommunikointiinsa käytettävissään suuri valikoima erilaisia ääniä. Marsut ovatkin äänessä liki kaiken aikaa. Ihminenkin voi oppia ymmärtämään marsujen kieltä. Erilaisten ääntensä lomaan marsut voivat myös aivastella. Ääniensä ohessa marsuilla on käytettävissään vielä valikoima erilaisia eleitä, kunkin tarpeen ja tilanteen mukaan. Esimerkiksi urokset yrittävät näyttää kosiskellessaan mahdollisimman mahtavilta ja komeilta.

Marsurodut

Marsuissa on suuri määrä eri rotuja, joita jaotellaan turkin karvan mukaan. Näin näitä roturyhmiä ovat pitkä-, karkea- ja sileäkarvaiset. Oman ryhmänsä muodostavat karvattomat marsut, sekä risteytykset. Risteytykset eivät edusta omaa rotuaan, vaan ne ovat kahden eri rodun jälkeläisinä syntyneitä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright WOAW - the world of animal welfare / RSPCA WOAW
Marsu
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Lauren Keith
Levinneisyys

Luonnonvaraisia marsulajeja elää Etelä-Amerikassa. Lemmikkieläimenä marsu on sittemmin valloittanut koko maailman ja marsuja tavataan kaikkialta sieltä, missä elää marsuja rakastavia ihmisiä.

Lemmikkimarsun hoitoa ja aktiviteetteja

Lemmikkinä marsun tulisi päästä joka päivä jaloittelemaan häkin ulkopuolelle, koska se tarvitsee paljon liikuntaa. Marsun kanssa pitää touhuta rauhallisesti, eikä sitä saa koskaan esimerkiksi jahdata, koska se silloin voi saada pahimmillaan jopa sydänkohtauksen.

Marsun turkki pitää harjata säännöllisesti. Likaisen marsuturkin pesuun käy hyvin vaikkapa koirashampoo. Pesun jälkeen shampoo on huuhdeltava huolellisesti pois. Liian usein ei turkkia saa pestä. Marsun kynnet on leikattava kerran kuussa.

Tärkeää on myös pitää marsun häkki hyvin puhdistettuna, sekä myös juomapullo ja ruoka-astiat on säännöllisesti pestävä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright


Ravinto

Marsut ovat kasvissyöjiä ja niiden perusravintoa on hyvä heinä ja sen kera juomaksi raikasta vettä. Lisäksi marsujen tulee saada siemensekoitusta noin ½-1dl päivässä. Lemmikkeinä marsut nauttivat esimerkiksi niitä varten valmistettuja, erityisiä pellettejä. Marsujen pitää saada päivittäin myös riittävästi C-vitamiinia, koska ne eivät pysty sitä itse tuottamaan.

Kasvaville hampaille pureskeltavaa

Marsunhampaat kasvavat jatkuvasti ja ne kuluvat vain jyrsimällä. Siksi marsujen pitää saada sopivaa jyrsittävää: puun oksia, kuivatettua ruisleipää taikka näkkileipää.

Tuoretta popsittavaa

Marsujen pitää saada joka päivä myös jotakin tuoretta ja makoisaa naposteltavaa. Tällaista marsulle maistuvaa terveellistä ruokaa ovat omena, porkkana, nauris, lanttu, mansikat, kurkku, voikukan lehdet - ja tuoreheinä.

Lisääntyminen

Marsut saavat kerralla yleensä kolme tai neljä poikasta, joilla on jo syntyessään turkki.

Nostellaan kuin kania

Marsu nostetaan samalla tavalla kuin kanikin. Toisella kädellä pidetään eläintä rintakehän alta, kainaloiden takaa ja toisella kädellä tuetaan nostoa takapäästä. On varottava, ettei marsu pääse rimpuilemaan otteesta vapaaksi ja satuta itseään.
Marsu
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Jason Mooy
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Keisaripingviini
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kuningaspingviini
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Palokärki
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

  • Amazoniankoira
  • Andienkettu
  • Atamarankettu
  • Bengalinkettu
  • Brasiliankettu
  • Darwininkettu
  • Dingo
  • Eteläafrikankettu
  • Etiopiansusi
  • F - K

  • Falklandinkoira
  • Fennekki (aavikkokettu)
  • Harjasusi
  • Harmaakettu
  • Hiekkakettu
  • Isoandienkettu
  • Juovasakaali
  • Kaliforniankettu
  • Kettu
  • Kit fox
  • Kojootti
  • Korsakki
  • Korvakoira
  • Kultasakaali
  • L - P

  • Laulava uudenguineankoira
  • Mustatäpläkettu
  • Naali
  • Pampakettu
  • Preeriakettu
  • Punasusi
  • R - V

  • Ravustajakoira
  • Sahelinkettu
  • Savannikoira (hyeenakoira)
  • Suokoira (pensaskoira)
  • Supikoira
  • Susi
  • Tiibetinkettu
  • Vaippasakaali
  • Viidakkosusi (vuorisusi)
  • KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

  • Aasiankultakissa
  • Aasianmetsäkissa (leopardikissa)
  • Afrikankultakissa
  • Andienkissa
  • Borneonkissa
  • Borneonpuuleopardi
  • Gepardi
  • - Gepardin lisääntyminen ja alalajit
  • Hietakissa
  • Iberianilves (espanjanilves)
  • Ilves
  • Iriomotenkissa
  • Jaguaari
  • - Musta jaguaari
  • Jaguarundi
  • K - L

  • Kalastajakissa
  • Kanadanilves
  • Karakali (aavikkoilves)
  • Kiinanaavikkokissa
  • Kodkod (yökissa)
  • Kolokolo (pampakissa)
  • Kotikissa
  • Leijona
  • - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
  • Leopardi
  • - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
  • Litteäpääkissa
  • Lumileopardi
  • M - P

  • Manuli (arokissa)
  • - Manulikuvia
  • Margai (pitkähäntäkissa)
  • Marmorikissa
  • Mustajalkakissa
  • Onsilla (tiikerikissa)
  • Oselotti
  • Pampasinkissa
  • Pantanalinkissa
  • Punailves
  • Punankissa (vuorikissa)
  • Puuleopardi
  • Puuma
  • R - V

  • Ruostetäpläkissa
  • Servaali
  • - Servaalikuvia
    - Savannah
  • Suokissa
  • Tiikeri
  • - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
  • Villikissa
  • *** tunturisusi.com linkit ***