Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © James West
*Kuva oikealla keskellä - Copyright © Yasuki Ichishima
*Kuva oikealla ylimpänä ja alimpana - Copyright © Donald Ogg


Merikotka - (Haliaeetus albicilla) (Linnaeus, 1758)

"Valkohohtoinen merituulen lintu"

"Sillä on siivissään ulapan aaltojen raskas myllerrys ja myrskytuulen raju tuiverrus - Juhlava kokemus on nähdä merikotka, kun se ajelehtivan pilven lailla leijailee ilmavirroissa, korkealla taivaan sinessä, tai saalistaa kaukana myrskyn piiskaamalla ulapalla. Silloin se on suurenmoinen, saavuttamaton, ylevä! Silloin se on isojen lintujen ruhtinas, merenkuningas, vesiaavan ja ilmojen hallitsija. - Näin kuvaa merikotkaa Thor Högdahl kirjassaan Gammel-Ante.

Levinneisyys ja määrä Suomessa

Merikotkan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa ja Aasia. Suomessa merikotkia pesii lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla, Merenkurkussa ja Lapissa. Suomen pesimäkanta on noin 350 paria. Vuonna 2011 Suomessa oli WWF:n tiedon mukaan 1 500 merikotkayksilöä nuoret pesimättömät linnut mukaan lukien. Vuonna 2013 kuoriutui 420 poikasta, mikä oli suurin määrä 2000-luvulla.

Ominaisuuksia ja tuntomerkkejä

Merikotka on suurin petolintumme ja naaras on koirasta kookkaampi. Kun parin näkee yhdessä, huomaa kokoeron selvästi. Merikotka on varsin helppo tunnistaa valtavasta koukkunokastaan, eteentyöntyvästä päästään, leveistä, suorakaiteen muotoisista siivistään ja lyhyestä, kiilamaisesta pyrstöstään. Vanha lintu on harmaanruskea. Vanhan linnun kaula ja pää ovat kellanruskeat. Nokka on yksivärisen keltainen. Pituutta on 70 - 90 cm, siipiväli on 200 - 240 cm. Paino 4 - 7,5 kg.

Ruumiin höyhenet ovat ruskeat ja siivet tummat vaaleanruskein peitinhöyhenin. Pyrstö tulee valkoiseksi vasta noin 5-vuotiaalla linnulla.

Vaihtopuvut vaihtelevat, mutta usein lintu on tummanruskean ja valkean kirjava.

Nuoruuspuvussaan merikotka on huomattavan tumma. Nokka on melkein musta ja vahanahka kullankeltainen. Nuoren linnun rinta on luonteenomaisesti pitkittäisjuovikas. Koivet ovat keltaiset ja kokonaan höyhenettömät.

Lento

Lennossa merikotka näyttää raskastekoiselta, lento on voimakasta laajoin, mutta hieman kuin veltoin siivenliikkein. Lennossa pää ja kaula ovat pidemmät, kuin maakotkalla ja siivet ovat vaakatasossa, tai hieman alaspäin taipuneet. Siivet ovat kärjistään voimakkaasti harittavat. Siiveniskut ovat hitaat ja kaartelu on runsasta. Merikotka on erittäin hyvä lentäjä, mutta kehno saalistaja.

Ääni

Merikotka on yleensä äänetön. Pesäpaikalla se voi olla varsin äänekäs. Sieltä kaikaa ja raikaa haukkuva jef jef jef, sekä puiden latvoista että lennosta. Naaraan ääni on koiraan ääntä matalampi. Vaaranpaikassa pesän lähellä kaikuu varoituksena voimakkaasti ja palokärkimäisesti koiraan huuto kli-kli-kli. Naaraalla ääni on matalampi ra-rak-rak-rak.

Pesinnöt ja poikaset

Ensimmäinen pesintä merikotkalla tapahtuu 6 - 7 vuoden iässä. Valtava risupesä sijaitsee vesistön lähellä, tavallisesti tukevan petäjän oksanhangassa. Se voi sijaita myös kallionkielekkeellä. Pesäänsä merikotka kohentelee vuosittain ja sama pesä voi olla käytössä vuosikymmeniä. Pesä on korkeudeltaan ja laajuudeltaan pari metriä, rakennettu oksista ja risuista sekä vuorattu ruoholla ja turpeella.

Munia naaras pyöräyttää, tavallisimmin maaliskuussa, 1 - 3 ja ne ovat yleensä valkeita. Haudonta, johon molemmat vanhemmat tavallisesti osallistuvat, kestää 34 - 42 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä aikaisintaan 80 vrk:n eli noin 3 kuukauden ikäisinä, mutta emot ruokkivat niitä vielä syyskuun loppuun asti. Ruokinnan loppuessa myös perhesiteet katkeavat ja poikaset lähtevät omilleen, kylmään maailmaan.

Muutto ja talvehtiminen

Useimmat vanhat merikotkat ovat paikkalintuja, jotka oleskelevat myös talven pesimäpaikkansa lähistöllä. Kuitenkin Lapista ja Venäjän puolelta saapuu Etelä-Suomeen talvehtimaan myös vanhoja merikotkia. Jos pohjoisessa pesivät kannat liikkuvat talviajaksi etelämmäksi, ne palaavat takaisin pesimäsijoilleen maalis-huhtikuussa. Nuoret linnut ovat liikkuvampia. Ne muuttavat syys-marraskuussa Skandinavian eteläosiin tai Länsi-Eurooppaan.

Ravinto ja saalistusympäristöt

Elin- ja saalistusympäristöä ovat meren rannikot, suuret järvet ja joet. Merikotka metsästää etupäässä varhain aamulla, lentäen matalalla veden, ruovikkojen ja luotojen yllä. Sen perässä seuraa lokkeja ja tiiroja kirkuvana häntänä.

Ravintona on eniten kalaa, kuten haukia, lahnoja ja särkiä, mutta merikotka pyydystää myös vesilintuja - nokikanoja, sorsia, hanhia ja uikkuja - ja pienempiä nisäkkäitä. Talvisin sekin turvautuu maakotkan lailla myös haaskoihin. Myös kalanperkeet ja muut kalastajilta jäille jäävät jätteet maistuvat.

Jo suuri lintumaalari ja -tutkija Wilhelm von Wright totesi aikoinaan, että merikotkan saaliina on sukeltajasorsia, sillä puolisukeltajat selviävät sen kynsistä, lähtemällä lentoon.

Uhat ja uhanalaisuus

Maailman Luonnonsäätiö (WWF) määrittelee merikotkan uhanalaiseksi. Lintudirektiivissä sen uhanalaisuusluokitus on VU. IUCN:n Punaisella listalla sen uhanalaisuusluokitus on poistettu, ja se on määritelty vuonna 2006 elinvoimaiseksi. Merikotkan pahin uhka Suomessa häirintä pesintäalueilla ja pesäpuiden puute. Vainoa on jonkin verran, mutta ympäristömyrkkyjen vaikutus on ainakin Suomessa vähentynyt. Saaristomeren kansallispuistossa on erityisesti panostettu merikotkan suojeluun. (Wikipedia)

Wrightin veljesten merikotkahavaintoja

Wrightin lintumaalari- ja lintututkijaveljekset tekivät aikoinaan myös paljon havaintoja merikotkista, kirjasivat tietoja niistä sekä päiväkirjoihinsa että kirjoihinsa, ja maalasivat niitä.

1840-luvulla ei vielä tiedetty, että merikotka näyttää nuoruuspuvussaan varsin erilaiselta, kuin aikuispuvussaan. Magnus von Wright julkaisi vuonna 1848 kirjoituksensa Helsingin seudun linnustosta, ja siinä hän esitteli ajan käsityksen mukaisesti kaksi Pohjolassa esiintyvää merikotkalajia.

Toinen Pohjolan merikotkista oli iso merikotka (Falco ossifragus), ja toinen laji oli merikotka (Falco albicilla). Wilhelm von Wrightin julkaistua havaintonsa merikotkan puvuista, kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Falco ossifragus oli itse asiassa nuori merikotka. Näihin päätelmiinsä Wilhelm oli tullut, tehtyään havaintoja merikotkista Ruotsissa kahdeksan vuoden ajan. Joten hän joutui tässäkin selvittelyssään tekemään todella paljon työtä. Lisäksi hänellä oli esitettävänään tiedot 12 yksilöstä, jotka hän ja hänen appensa olivat ampuneet. Tuolloinhan veljesten yksi tutkimusmenetelmä oli se, että he ampuivat lintuja, olivat ne mitä lajia hyvänsä.

Kun sitten Magnus von Wright vuonna 1859 julkaisi ensimmäisen osan kirjastaan "Finlands Foglar", siinä esiintyi enää vain yksi merikotkalaji, jonka tunnemme nykyisellä tieteellisellä nimellään (Haliaeetus albicilla) - sananmukaisesti "valkohohtoinen merituulen lintu".

Kaikkien aikojen menestystarina: Merikotka pelastui sukupuutolta

Satojen vapaaehtoisten lintuharrastajien 40 vuotta kestäneen työn tuloksena merikotkan sukupuutto maassamme on estetty ja merikotkakanta voi varsin hyvin. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten merikotkiamme uhkasi alueellinen sukupuutto, mutta vuoden 2016 aikoina poikasia syntyy vuosittain 400 - 470. Tämä on sata kertaa enemmän, kuin vuonna 1975, jolloin voitiin todeta 4 syntynyttä poikasta. Merikotka on maassamme levittäytymässä myös sisämaahan.

WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin vuonna 1972, jolloin maamme suurimman petolinnun tilanne oli surkea. Kanta oli pienentynyt jatkuvasti 1900-luvun alusta lähtien. "Merikotkien puolesta - WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival" -raportti julkaistiin tammikuussa vuonna 2017. Julkaisussa kerrotaan yksityiskohtaisesti, kuinka merikotka onnistuttiin pelastamaan sukupuuton partaalta. (WWF Suomi)

Lähteet
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Colin Harrison ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Nicolai/Singer Wothe: Linnut - Tammi
*Suomen lintuatlas: Maakotka (Aquila chrysaetos)
*Metsähallitus: Maakotka (Aquila chrysaetos)
Merikotka
Merikotka

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/James West
Merikotka
Merikotka

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Toshihiro Gamo
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***