Tunturisuden sivut
Isokauris eli saksanhirvi (Cervus elaphus)

Kuriit Katso ylin kuva kokonaisena.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Steve McLaren
*Kuva Juusjärven kalliomaalaus, Kirkkonummi, alla - Copyright © Hembo Pagi
Juusjärven kalliomaalaus
Kuvassa yllä Juusjärven kalliomaalaus. Tämä Kirkkonummella, Uudellamaalla sijaitseva kalliomaalaus on pronssikaudelta, ei siis kivikaudelta.
Pronssikauden kalliomaalaus Wikipedia: Juusjärven kalliomaalaus

Suomen kivikausi 8600 - 1500 eaa.

Mesoliittinen eli esikeraaminen kivikausi 8600 - 5000 eaa.

Neoliittinen eli keraaminen kivikausi 5000 - 1500 eaa.

Ensimmäiset kivikauden ihmiset saapuivat Suomen maaperälle jääkauden väistyessä n. 9000 eaa. Suomessa kivikausi sijoitetaan aikavälille 8600 eaa. - 1500 eaa. Alkuajankohta sijoittuu aikaan, jolloin täällä oli pysyvämpää asutusta - kivikausi loppui pronssikauden alkaessa. Lahden Ristola on Suomen vanhin tunnettu asuinpaikka. Varsinaista asutuskautta Suomessa on ollut erityisesti vuosituhat 7000 - 6000 eaa. Mistä nämä ensimmäiset ihmiset Suomeen tulivat, ei ole ihan selvää. Heitä tuli kuitenkin etelästä Baltian kautta ja kaakosta sekä myös kauempaa idästä. Vuoteen noin 4200 eaa. alkuun saakka asutus jatkoi vakiintumistaan.

Suomessa on voinut hyvinkin liikkua ihmisiä jo edellä mainittua varhemmin, eli paleoliittisella ajalla, ennen viimeisintä jääkautta. Ilmaston puolesta täällä on hyvinkin voinut liikkua ihmisiä. Eem-interglasiaalikaudella, noin 100 000 vuotta sitten, ilmastokin on ollut nykyistä suotuisampi, ja sitä seuranneen jäätiköitymisen keskeyttäneen lauhan Perä-Pohjolan interstadiaalinkin aikana ihmiset ovat hyvinkin voineet löytää täältä elintilaa.

Kuitenkin, ainoat mahdolliset merkit tuon ajan elämästä maaperällämme ovat peräisin Susiluolasta. Kristiinankaupungin alueelta Susiluolasta on löydetty kiistanalaisia jäänteitä ja merkkejä, joiden mukaan täällä olisi ollut neandertalinihmisiä (Homo neanderthalensis) jo 120 000 vuotta sitten. Tutkijat eivät kuitenkaan ole päässeet täyteen yhteisymmärrykseen siitä, että ovatko Susiluolasta tehdyt löydöt todellakin ihmisen tekemiä esineitä, vaiko pelkkiä luonnostaan lohkeilleita sirpaleita.

Vaikka Susiluolassa olisikin asunut ihmissuvun varhaisia edustajia, ei maamme myöhemmällä väestöllä kuitenkaan ole heihin mitään yhteyttä. Viimeinen jääkausi autioitti täydellisesti koko pohjoisen Euroopan kymmeniksituhansiksi vuosiksi. N. 10 000 vuotta sitten ihmiset siten saapuivat täysin autioon maahan ja asutus alkoi nollapisteestä. Ja on huomioitava, että nämä uudet asuttajat olivat ihan samaa lajia Homo sapiens, kuin mekin, nykyihmiset. (Matti Huurre: Kivikauden Suomi)
Kivikauden kulttuurit Suomessa

Ensimmäisinä maahamme saapuneet ihmiset metsästivät aluksi peuroja ja hylkeitä, myöhemmin hirviä ja hylkeitä, sekä muuta pienempää riistaa. Kivikausi oli osa esihistoriallista aikaa, johon kuuluivat myös pronssikausi ja rautakausi - ja tämä esihistoriallinen aikakausi päättyi keskiajan alkaessa n. 1150 jaa. Kivikauden eri kulttuureja rajataan eri lähteissä hieman eri vuosiluvuin.

Ensimmäiset Suomeen saapuneet ihmiset eivät vielä tunteneet saviastioita, ja siksi tätä alkuvaihetta, ensimmäisiä vuosituhansia Suomen kamaralla kutsutaan esikeraamiseksi ajaksi. Suomessa oltiin historiallisten aikakausien kehityksessä jäljessä muusta maailmasta, ja jäljessä oltiin kivikaudellakin. Kun Lähi-Idässä viljeltiin maata ja hoidettiin karjaa jo 8000 eaa. ei Suomessa vielä tiedetty vuosituhansiin moisista elinkeinoista yhtään mitään.

Mesoliittinen kulttuuri 8600 - 5000 eaa. Ihmisen seurassa on koira. Elinkeinoina metsästys, kalastus ja hylkeenpyynti.

Suomusjärven kulttuuri 6500 - 4200 eaa. Maamme kivikauden ensimmäinen, omaperäinen kulttuuri. Alkeellisia kirveitä, käyräselkäisiä kourutalttoja, liuskeesta tehtyjä keihäänkärkiä ja pyöreitä pallonuijia. Asutus oli keskittynyt pääasiassa merenrantaan.

Kampakeraaminen kulttuuri 4200 - 2000 eaa. Kampakeraamisella kaudella pyyntielinkeinot - metsästys, kalastus ja keräily - säilyttivät perinteisen asemansa elannon antajana. Asutuksen sijoittuminen pääasiallisesti silloiselle rannikolle ja veden äärelle on todistuksena siitä, että kalastus oli tärkein elämisen ehto. Eri paikoilta löytyneet jäännökset osoittavat, että verkkokalastus on ollut verrattain yleistä. Saaliseläimiin ovat kuuluneet hylkeet. Asukkaita Suomessa muutamasta tuhannesta runsaaseen kymmeneentuhanteen.

Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri 2500 eaa - 2000 eaa. Nuorakeraamista kulttuuria kutsutaan myös vasarakirveskulttuuriksi. Tämä nimitys tulee kulttuurin yhteydestä löydetyistä, uudenlaisista kirveistä, vasarakirveistä. Pyyntielinkeinojen ohella harjoitettiin ehkä maanviljelyä ja karjanhoitoa. Tämän kulttuurin mukanaan Suomeen toi noin 4500 vuotta sitten etelästä saapunut suurempi joukko aivan "erilaista väkeä". Useimmat heistä ylittivät meren veneellä. Joinakin talvina jään yli saattoi päästä koirien vetämällä reellä. Tulokkaat asettuivat asumaan maan etelä- ja lounaisosiin. Aseinaan heillä oli veneenmuotoisia vasarakirveitä. Heillä oli tänne tullessaan mukanaan ehkä myös vuohia ja lampaita.

Kiukaisten kulttuuri 2350 eaa - 1800 eaa. Lounais-Suomen kivikauden viimeinen jakso. Merenrannikolla Merenkurkusta Viipurinlahdelle. Kiukaisten kulttuurissa tunnettiin maanviljely.
Nuori metsästäjä
Nuori nykypäivän metsästäjä Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pixabay/Sergey Klimkin
Metsästys Kivikauden ihmisen pääelinkeinoina Suomessa metsästys, kalastus ja keräily

Ihminen on metsästänyt ja kalastanut aivan historiansa aamunkoitosta alkaen. Kivikaudella ravintoa saatiin myös keräilemällä. Jossakin vaiheessa kivikaudella keräilytalous jäi enemmän taka-alalle ja metsästyksestä tuli kalastuksen ohella pääasiallinen ravinnon hankintakeino.

Alkeellista maanviljelystä alettiin jossakin päin muualla maailmassa harjoittaa jo yli 10 000 vuotta sitten, ruista viljeltiin ehkä varhaisimmillaan 11 000 eaa. Suomessa kivikauden tärkeimmät elinkeinot olivat metsästys ja kalastus. Ne säilyttivät elinkeinoina tärkeän sijansa vielä kivikauden päättyessäkin, pronssi- ja rautakausilla, aina keskiajalle saakka. Sivuelinkeinoina uudelle ajalle, 1800 - 1900-luvuille saakka.

Koska vain harvoilla paikoilla saattoi hankkia riittävän ravinnon koko vuoden ajaksi, olivat kivikauden ihmiset liikekannalla, eikä asutus ollut kovinkaan kiinteää. Toki samoillekin paikoille palattiin aina vuodenkierron myötä. Joillain paikoilla, varsinkin Perämeren rannikolla, asutus oli jo kivikaudella ympärivuotista ja keskittyi suuriin kyliin, joissa saattoi olla jopa yli sata asukasta.

Jokaisella pyyntiryhmällä, perheellä ja suvulla, oli ilmeisesti ikioma, vakiintunut alueensa, jolla metsästettiin ja kalastettiin. Tällä alueella oli useampia asuinpaikkoja, joille sijoituttiin vuodenaikojen mukaan.

Ilman metsästyksen ja kalastuksen suomia mahdollisuuksia Pohjolan perillä olevaa maatamme ei olisi kyetty kivikaudella asuttamaan. Katajaisen kansamme esi-isät astuivat aikoinaan perääntyvän jään paljastamille karuille, merestä nousevan Suomen rannoille. Noista ajoista alkoi koko suomalaisen kansan kiehtova tarina: pureutuminen ankariin olosuhteisiin, taistelu jokapäiväisestä ruoasta, ensin veden viljan ja maan riistan perässä, sitten vähäisillä viljelyksillä. Kansamme perusluonteeseen ja ominaisuuksiin on varmasti jäänyt jotakin noiden alkuaikojen ihmisten kovasta elämäntaistelusta ja ehdottomasta periksi antamattomuudesta. Ehkä juuri se on sitä kuuluisaa suomalaista sisua.

Free Clip Art by Phillip Martin.
Kivikausi

Kivikauden mies KERÄILIJÄ - METSÄSTÄJÄ - VILJELIJÄ

Ihminen oli aluksi alkukantainen juurien, marjojen ja pikkueläinten keräilijä. Kiviaseiden kehittyessä hänestä tuli metsästäjä. Kivikauden loppupuolella hän jäi paikoilleen viljelemään maata ja hoitamaan karjaa.
Kivikauden hirvieläimet
Kivikauden hirvieläimet Pohjolassa

Kivikauden ihminen ei Suomessa olisi tullut toimeen pelkällä keräilytaloudella ja marjojen syömisellä. Pyyntielinkeinot, metsästys ja kalastus, olivat elinehto. Hyvin tärkeitä pyyntieläimiä olivat hirvieläimet. Peuroista Suomessa eli kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. On oletettu, että peurat olisivat tulleet maahamme sitä mukaa, kuin jäänreuna vetäytyi, ja ihmiset olisivat samaan aikaan seuranneet näitä yhä pohjoisemmaksi työntyviä peuroja.

Ilmasto lienee kuitenkin lämmennyt niin nopeasti, että ihan aluksi ei peuroille sopivaa tundramaastoa täällä esiintynyt. Pohjoisimmasta osasta maatamme tunturipeuran luita on löydetty samoilta ajoilta, kuin asutus on siirtynyt sinne, eli ajalta 6000 - 5000 eaa. Keski- ja Etelä-Suomesta metsäpeuran luita on tavattu vasta ajalta 5000 - 3000 eaa.

Hirvetkin tulivat Suomeen vasta niin pian, kuin täällä oli lajille sopivia metsiä. Viimeistään 6000 - 5000 eaa. Saksanhirviä ja metsäkauriitakin saattoi elää kivikauden Suomessa, mutta niiden esiintymisestä ja levinneisyydestä ei ole näyttöjä. Ruotsissa ja Baltiassa saksanhirviä on elänyt ja Suomenkin kivikautiset metsät olisivat olleet niille hyvin suotuisaa elinympäristöä.

Väkiluvun kehitys Suomessa

Aluksi, vuoden 9000 eaa. tienoilla täällä olivat ensimmäiset, yksittäiset muuttajat ja perhekunnat. Väkimäärä oli siten aluksi ja pian sen jälkeen muutamia kymmeniä ja muutamia satoja. Kampakeraamisella ajalla väkiluku maamme oli alueella jo vaihtelevasti muutamasta tuhannesta runsaaseen kymmeneen tuhanteen. Rautakauden päättyessä 1000-luvulla jaa. asukkaita oli maassamme jo noin 50 000. 1500-luvulle tultaessa asukkaita oli jo 250 000. Ensimmäinen miljoona meni rikki 1800-luvun alkupuolella, toinen vuonna 1879. Kolmen miljoonan raja ylittyi vuonna 1912. Nykyisin meitä on jo yli viisi miljoonaa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Photo: Craig McCaa - Copyright © Flickr/Bureau of Land Management


Viljaa kivikaudella varhemmin kuin on luultu

Vuonna 2009 ilmestyneen tutkimuksen mukaan viljatuotteet olivat tärkeä osa ihmisen ravintoa jo kivikaudella. Kanadalaistutkijoiden mukaan ihmiset söivät villinä kasvaneesta viljasta valmistettua ruokaa jo ainakin satatuhatta vuotta sitten. Aiemmin on oletettu, että kivikauden ihmiset pitivät villiviljan keräilyä merkityksettömänä ja keskittyivät sen sijaan juurien, hedelmien ja pähkinöiden hankintaan. (Yle Uutiset 17.12.2009: Ihminen söi viljatuotteita jo kivikaudella)

Lähteet
Museovirasto
Suomen historian pikkujättiläinen - WSOY
Suomi kautta aikojen - Valitut Palat
Internetix.opinnot: Kivikaudesta rautakauteen
Kansakunnan historia I - III - WSOY
Pielisen museo opetussivusto - Elinkeinot - Metsästys
Akuutti: Paluu kivikauden ruokavalioon
Kristiinankaupungin museot: Ajan jälkiä
Paula Purhonen, Tiina Miettinen: Elämää kivikauden Suomessa - Museovirasto
Matti Huurre: Kivikauden Suomi - Otava
Luontoon.fi
Lappeenranta.fi: Kivikausi
Suomen historia I - Weilin+Göös
Taimen
Taimen

Kivikaudella kalastettuja kaloja ovat Suomessa olleet mm. hauki, ahven, kuha, särki, lahna, lohi, made ja taimen. Kalastus on kohdistunut eri vuodenaikoina eri lajeihin. Haukia on pyydetty keväällä matalilta kutuvesiltä, lohia puolestaan niiden nousuaikana, kesäkuun puolivälistä kuukauden verran eteenpäin. Mateenpyyntiä on harjoitettu alkuvuodesta, ehkäpä avannosta käsin. Lahna on voinut olla alku- ja keskikesän tärkeimpiä saaliita.
Jääkausi

Jääkausi
Jääkausi kivikausien ajallisena rajakohtana

Paleoliittisen ja mesoliittisen kivikauden rajakohtana pidetään viimeisimmän jääkauden loppua, noin 12 000 vuotta sitten. Paleoliittinen kivikausi päättyi tuohon ajankohtaan ja mesoliittinen kivikausi alkoi. Mesoliittisen kivikauden jälkeen seurasi vielä neoliittinen kivikausi, joka alkoi maanviljelyksen omaksumisen aikaan ja päättyi pronssikauteen.
Tyttö kuvissa on Tartossa, Virossa sijaitsevassa, jääkautta esittelevässä museokeskuksessa. Koko perheen teemapuistossa esitellään mm. jääkausia, maan ilmasto-oloja, ihmisen kehitystä sekä esihistoriallista luontoa eläimineen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Visit Estonia
Jääkausi

Jääkausi
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***