Tunturisuden sivut
Nana

Nana Katso ylin kuva kokonaisena.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Hannu Alatalo
Kivikauden metsästäjä
Suomenpystykorva

All rights reserved
*Kuva Copyright © Sandra Öhlén
Photo used with permission.


Metsästäjän uskollinen apulainen koira - peni

Ihmisen ensimmäinen kotieläin oli koira, joka on ollut ihmisen kumppanina ainakin noin ajalta 15 000 eaa., mutta ehkä huomattavasti varhemminkin. Koiran villi kantalaji on susi. Kun koira oli kesytetty, niin sitä seurasivat varhaisimpina kotieläiminä vuohi (kesytetty kantalaji on bezoarvuohi), lammas (aasialainen mufloni), sika (villisika) ja nauta (alkuhärkä). Kaikki nämä eläimet domestikoitiin eli otettiin ja sopeutettiin ihmisen kotieläimiksi 8 000 - 11 000 vuotta sitten.

Yrittämättäkään mennä tässä yhteydessä siihen vaikeaan aiheeseen, että miten ja missä koira kesytettiin, niin se oli tapahtunut kuitenkin jo tuhansia vuosia ennen, kuin ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomeen noin 9 000 eaa. Niinpä ihan ensimmäisinä maamme alueelle saapuneilla ihmisillä oli mukanaan tuomisina ja metsästyskumppanina jo koira. Koiran avulla tuolloin metsästettiin kaikenlaista riistaa, karhuista ja majavista hylkeisiin. Koira oli samalla aina kivikauden lopulle saakka Suomessa ainoa kotieläin.

Koiria ei käytetty vain metsästyskoirina, vaan niitä käytettiin myös talvisin vetokoirina reen edessä. Lukuisista jalaslöydöistä päätellen talviliikenne on ollut vilkasta ja ulottunut pitkälle.

Koirissa on jo kivikaudella ollut useampia rotuja. Metsästyskoirat ovat muistuttaneet pystykorvia tai karjalankarhukoiria. Vetoeläinten on pitänyt olla suurempia ja voimakkaampia. Ne ovat mitä ilmeisimmin olleet arktisia, siperianhuskyn kaltaisia rekikoiria.

Laatokan seutujen asuinpaikoilla on ollut erityisen vankkarakenteisia laatokansuokoiria (Canis familiaris palustris lagodensis).

Laatokan rannoilla on elänyt myös toinen koira, iso, sudenkaltainen inostranzewinkoira (Canis familiaris innostranzewi). Sitä pidetään kookkaampien arktisten pystykorvien, kuten karhu- ja hirvikoirien, vetokoirien ja laikojen kantamuotona.

Laatokansuokoiraa on verrattu muualta Euroopasta löydettyyn suokoiraan (Canis familiaris palustris). Suomesta löydetyt luut muistuttavat tätä koiraa. Suokoirat ovat olleet kooltaan keskikokoisia, niillä on ollut kapea kuono ja pystyt korvat. Ensimmäiset ihmisen kesyttämät koirat ovat olleet pystykorvatyyppisiä ja suokoira on kaikista näistä pystykorvatyyppisistä vanhin tunnettu koira. Kivikaudella eläneisiin koiriin kuului myös voimakas dingon kaltainen Canis pontiatini.

Pystykorvaiset koirat ovat olleet alueellamme hallitseva koiratyyppi kivikaudelta lähtien. Arktiset pystykorvat ovat säilyneet hyvin saman tyyppisinä tuhansia vuosia. Suomen alueen pystykorvaiset koirat polveutuvat todennäköisesti kaikista edellä mainituista muinaispystykorvista.

On mahdollista, että kivikauden ihmiset ovat joskus myös paistaneet koiria ja syöneet niitä suihinsa silloin, kun äärimmäisessä nälässä muuta ei ole ollut. Näin on päätelty siitä, että kivikautisilta asuinpaikoilta on löydetty palaneita koiranluita.

Toisenlaisesta suhtautumisesta koiriin kertoo se, että koiriakin on varsin huolekkaasti haudattukin, ikäänkuin perheenjäseniä.

Vanhin koirasta käytetty suomalais-ugrilainen nimitys on ollut peni. Penin jälkeläiset ovat olleet pentuja tai penikoita. Tästä sana on laajentunut merkitsemään kaikkien eläinten pentuja, ja myös ihmisten lapsia, penskoja.

Emme silti laisinkaan tiedä sitä, miten Suomen niemelle ensimmäisinä saapuneet kivikauden ihmiset koiriaan nimittivät. Emmehän tiedä alkuajoilta edes heidän kieltään. Suomalais-ugrilainen kieli levisi kuitenkin Suomeen Keski-Venäjältä viimeistään tyypillisen kampakeramiikan mukana. Siihen kieleen sekaantui balttilainen kieli, ja tästä yhdistelmästä alkoi muotoutua kantasuomi.
Karhu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat karhuista - Copyright © Flickr/Eric Gorski
*Kuva kivikauden metsästäjästä koirineen yllä - Copyright © Flickr/scsmith4
*Kuva siperianhuskysta alla - Copyright © Flickr/Judy Howle


Karhujahdissa

Suomeen saapuvat ihmiset kohtasivat saloilla ja erämailla maamme suurimman petoeläimen, metsän kuninkaan, karhun. Tästä alkoi ihmisen ja karhun välinen taistelu metsän kuninkuudesta.

Kalliopiirroksissa on kuvattu myös karhujahteja. Metsästäjät ovat kilvan kuurona syytäneet kohti karhua sekä keihäitä että nuolia, ja apunaan heillä tässä vaarallisessa tilanteessa on ollut koira. Rohkea karhukoira on varmaan ollut suuresti avuksi, kun se on haukullaan ja ärhentelyllään kiinnittänyt ja sitonut karhun huomion itseensä, pois metsästäjistä.

Siperianhusky
Karhunpennut
Kivikauden riistan käyttöä

Lihan lisäksi riistaeläimistä saatiin nahkoja ja turkiksia, joita käytettiin vaatteiksi ja kodan katteeksi. Metsästyksen saaliista hyödynnettiin lihan lisäksi myös muu käyttökelpoinen materiaali, eli käytännössä lähes kaikki. Nahka ja turkikset olivat kivikaudella vaatteiden pääasiallista materiaalia, mutta lisäksi niitä voitiin hyödyntää asumuksen katteina sekä nauhoina ja köysinä. Eläinten luista ja sarvista voitiin tehdä työkalujen teriä ja kahvoja, jotka voitiin kiinnittää toisiinsa jännettä apuna käyttäen. Hylkeistä saatiin turkiksen ja luiden lisäksi runsaasti rasvaa, traania. Lintujen ontoista luista voitiin tehdä koruja ja vaatteiden koristeita, samoin kuin höyhenistäkin. Joitain eläimiä lienee metsästetty nimenomaan niiden turkiksen vuoksi.

Kivikaudella metsästettiin, kalastettiin ja kerättiin ruokaa luonnosta. Aterialla nautittiin lihaa, kalaa, hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja pähkinöitä. Nykyajan ruuanvalmistustavat ovat olleet käytössä jo kivikaudella. Ruokaa on keitetty puukulhoissa ja paistettu kuumilla kivillä. Ruoka-aineita on myös kuivattu talteen pahan päivän varalle ja matkamuonaksi.
Lähteet
Museovirasto
Suomen historian pikkujättiläinen - WSOY
Suomi kautta aikojen - Valitut Palat
Internetix.opinnot: Kivikaudesta rautakauteen
Kansakunnan historia I - III - WSOY
Pielisen museo opetussivusto - Elinkeinot - Metsästys
Akuutti: Paluu kivikauden ruokavalioon
Kristiinankaupungin museot: Ajan jälkiä
Paula Purhonen, Tiina Miettinen: Elämää kivikauden Suomessa - Museovirasto
Matti Huurre: Kivikauden Suomi - Otava
Luontoon.fi
Lappeenranta.fi: Kivikausi
Suomen historia I - Weilin+Göös
Juha Rosenqvist: Hyljekoiran historia
Nordgen: Kotieläinten historia
Koiravaljakko
Kivikauden ja nykypäivän koiravaljakot

Tavattoman monet kivikauden kulttuuriin kuuluneet asiat jatkuvat täysissä voimissaan tänäkin päivänä. Siinä, missä kivikaudella metsästettiin ja kiidettiin koiravaljakoilla, tehdään samaa nykyisinkin. Vaikka toimintojen luonne onkin muuttunut, olihan alussa kyse puhtaasti elinkeinoista, niin harrastuksinakin molemmilla on siten tavattoman pitkät perinteet.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Flickr/C Slack
*Kuva oikealla - Copyright © Flickr/Marie and Alistair Knock
Koiravaljakko
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***