Tunturisuden sivut
SUOMEN AIKAKAUSIA

Pronssikausi ja rautakausi 1500 eaa. - 1150 jaa.

Pronssikausi 1500 - 500 eaa. Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Pronssikaudellakin riistanpyynti ja kalastus olivat tärkeässä asemassa, mutta viljelyn merkitys lisääntyi. Niinpä viljanviljely tuotti jo tärkeän osan vuotuisesta ravinnosta. Pronssi saapui Pohjolaan vuonna 1500 eaa., mutta Suomen pronssikauden katsotaan alkaneen ehkä hieman myöhemmin, 1300 eaa.

Pronssi mullisti kivikauden maailman. Noin 3500 vuotta sitten Suomessakin alettiin myydä uudesta raaka-aineesta, pronssista tehtyjä esineitä. Pronssi oli metalliseos, jossa oli kuparia ja tinaa. Metallia voitiin valaa, se oli kiveä kestävämpää ja siihen saatiin ohut terä. Pronssiaseet ja -korut olivat Suomessa aluksi kalliita tuontiesineitä, joita saattoivat hankkia vain kaikkein varakkaimmat. Pronssiaseet tekivät omistajistaan ylivoimaisia kiviaseita käyttäviin nähden.

Rautakausi Länsi-Suomessa 500 eaa. - 1150 jaa. Itä-Suomessa 1300 jaa. asti. Myös rautakaudella eränkäynti, metsästys ja kalastus, oli edelleen hyvin tärkeää, vaikka viljelyn merkitys entisestäänkin kasvoi.

Rautakausi on esihistorian ajanjakso, jolloin rautaa alettiin käyttää työkalujen ja aseiden raaka-aineena. Suomessa esiintyy rautapitoista suo- ja järvimalmia, josta täälläkin opittiin valmistamaan rautaa noin 300 eaa. Rauta ei ollut yhtä kallista, kuin tuontitavara pronssi. Siksi muillakin, kuin kaikkein rikkaimmilla oli varaa hankkia raudasta valmistettuja työkaluja ja aseita.

Keskiaika 1150 - 1500-luku

Keskiaika 1150/1300 - 1500-luku. Varhaiskeskiaika vuoteen 1309 saakka. Sydänkeskiaika vuoteen 1350 saakka. Myöhäiskeskiaika 1500-luvulle saakka. Eränkäynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria keskiajalla, eli vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen talonpojan talousalueeseen kuului peltojen, kaskien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.

Metsästys ja kalastus erätalonpoikien elinkeinona

Suomessa neoliittinen kivikausi päättyi 1500 eaa., mutta vielä tämän jälkeenkin metsästys oli laajoilla alueilla pääasiallinen elinkeino rautakaudelle, ja itse asiassa pitkälle historialliselle ajalle saakka. Sitä harjoitettiin runsaasti myös sellaisilla seuduilla, missä maanviljelyksestä oli jo muotoutunut ravinnon tuotannon perusta.

Muinaissuomalaisille erätalonpojille kalastus ja metsästys olivat kaskiviljelyä tärkeämmät toimeentulon lähteet. Pohjoismaissa talonpojat säilyttivät metsästys- ja kalastusoikeutensa jonkinlaisena jokamiehenoikeutena.

Metsästys

Turkiskauppaa rautakaudella 600 - 900-luvuilla

Suomesta ja muilta pohjoisilta alueilta löydetyistä venäläisistä esineistä voidaan päätellä, että jo 600-luvulta lähtien, jollei varhemminkin, täällä on käyty turkiskauppaa. Idästä tulleet kauppiaat ja turkistenhankkijat jättivät näitä esineitä joko vaihtotavarana tai ystävyydenosoituksina.

Myöhäisellä rautakaudella 800 - 900-luvuilla suomalaiset olivat jo varsin vilkkaasti mukana eurooppalaisessa kaupankäynnissä. Ihan viikinkien lailla suomalaiset eivät varustaneet ryöstö- ja kaupparetkiä, mutta he liikkuivat kuitenkin kaupan merkeissä Laatokalla ja muilla suomensukuisten kansojen alueilla.

Näinä aikoina suomalaiset eränkävijät tunkeutuivat syvälle erämaihin, koska Euroopan markkinoilla oli kasvavaa turkisten kysyntää. Myös Lappiin suunnattiin kauppamatkoille, sillä siellä pääsi kauppasuhteisiin turkiskauppaakin harjoittavien lappalaisten kanssa.

Turkispyytäjillä ja kauppamiehillä oli omia vakioreittejään, mm. Kainuun vesireittejä Pohjanlahden ja Vienanlahden välillä.

Nykypäivän metsästäjä

Nykypäivän metsästäjä.

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/Tuomas Karppinen
Kuva käytetty luvalla.
Hirvimetsällä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Ilkka Kukkonen


Kalastus

Kalastus kivikaudelta keskiajalle

Metsästyksen rinnalla harjoitettiin Suomessa menneinä vuosituhansina runsaasti kalastusta. Monin paikoin sen merkitys oli elinkeinona metsästystäkin huomattavasti tärkeämpi. Kivikaudella saaliskala syötiin usein heti pyyntipaikalla. Kun maanviljelys teki mahdolliseksi suuren väestönlisäyksen ja taajama-asutuksen muodostumisen, ryhdyttiin myös veden tuotteita kuljettamaan rannikolta kylään tai kaupunkiin ja kauppaamaan niitä siellä.

Koska kalan piti säilyä ja sitä kuljeteltiin pitkiäkin matkoja, keksittiin lukuisia erilaisia tapoja säilöä kalaa. Sitä hapatettiin, savustettiin, kuivattiin ja suolattiin.

Keskiajalle tultaessa kalaa vielä pyydettiin kotitarpeiksi miltei kaikkialla, mutta paljon kalastettiin myös yli oman tarpeen verojen maksuun ja vaihdon välineeksi.

Rannikoilla pyydettiin ennen muuta silakkaa ja silliäkin, järvialueilla haukea sekä joista lohta ja siikaa. Kalastus oli keskiajalla pääelinkeinona nimenomaan lounaisella ja eteläisellä rannikkoalueella ja paikoin myös Pohjanmaan rannikolla. Kalastajat vaihtoivat saaliinsa viljaan esim. Virossa saakka.

Hämeen eränkäyntiä 1000 - 1100-luvuilla

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomessa siirryttiin keskiaikaan, esihistorialliselta ajalta historialliseen aikaan. Tällöin eränkäynti oli tehokasta ja ulottui suureen osaan sisämaata. Eräsijoilla, jotka olivat talonpoikaistalojen yksityisessä omistuksessa, vietettiin suuri osa vuodesta kalastaen, metsästäen ja kaskeakin polttaen.

Erityisesti Hämeen talonpoikien eränkäynti ulottui laajalle ja oli monipuolista. He liikkuivat 1000 - 1100-luvuilla asuinalueeltaan kaikkiin ilmansuuntiin. Myöhemmän Savonkin vedet ja riistamaat olivat vielä 1100-luvulle tultaessa suurin piirtein kokonaan hämäläisten eränkäynnin piirissä. Kun Savossa asutus kasvoi, eikä siellä enää oikein hyvällä katsottu hämäläisiä, nämä suuntasivat erämatkansa kohti pohjoista. Nämä retkensä hämäläiset suuntasivat kaukaisiin erämaihin, ihan Pohjanperälle - nämä seudut tunnetaan nykyisin Peräpohjana. Ihan puhdasta eränkäyntikulttuuria eivät tämän ajan hämäläiset kuitenkaan enää edustaneet, sillä peltoviljely levisi näinä aikoina voimakkaasti ja saattoi olla paikoin pääelinkeinona jo 1100-luvulla.

Rakovalkealla on tunnelmaa

Pitkillä metsästysretkillään suomalaiset asettuivat syömään ja lepäämään rakotulen ääreen. Kahden päällekkäin asetetun honkapölkyn väliin sytytettiin tuli, ja eränkävijät itse lepäsivät tulen viereen rakennetun viistokatoksen alla. Se muodostui pystyseipäistä ja katoksi levitetyistä hursteista tai havuista.

Jo kivikaudella rakennettiin eräretkillä yöpymissuojaksi laavu. Tässä yksinkertaisessa rakennelmassa kahden puun väliin sijoitettiin oksien varaan vaakasuora orsi, jota vasten asetettiin viistoon riukuja ja niiden katteeksi havuja tms. Kun alla oli paksu havukerros, peitteenä talja ja edessä paloi nuotio, oli siinä makoisaa nukkua kylmälläkin säällä. Jos eräväkeä oli liikkeellä enemmänkin, voitiin tehdä laavu tulen molemmille puolille. Kivikaudellakin rakennettiin pysyvämpiäkin erämajoja ja -katoksia.

Rakovalkea ja laavu ovat säilyttäneet sijansa nykypäivänkin eränkulkijoiden maailmassa.

Ikiaikainen hirvi

Hirvi on aina kuulunut suomalaisten elämään. Se vaelsi maahamme ensimmäisten nisäkkäiden joukossa n. 9 000 vuotta sitten jääkauden jälkeen ja on siitä asti ollut tärkeä osa sekä taloudellista että henkistä kulttuuriamme. Hirven hahmossa on jotakin ikiaikaista. Kalastuksen ohella hirven, metsäpeuran, hylkeiden, majavan ja vesilintujen pyynti olivat avainasemassa Suomen asuttamisessa viimeisen jääkauden jälkeen.

Jo kivikauden ihmisille hirvi oli keskeisen tärkeä saaliseläin, jonka poikkeuksellinen merkitys kuvastuu mm. kalliomaalauksissa ja hirvenpääkoristeisissa esineissä. Hirveen liittyy suomensukuisilla kansoilla mitä erilaisinta mytologiaa. Perustellusti esi-isiämme voidaan pitää hirvikansana, joskin myös vesilinnut ja karhu olivat keskeisessä roolissa heidän luonnonuskonnossaan ja metsänkäynnissään.
Saamelaiset pyyntimiehet 1000 - 1500-luvuilla

Historiallisen ajan alussa, 1000 - 1200-luvuilla lappalaiset eli saamelaiset edustivat vielä ihan puhdasta pyyntikulttuuria. He liikkuivat eteläisimmillä pyyntimaillaan ihan suomalaisen asutuksen tuntumassa metsästämässä ja kalastamassa. he olivat hyvissä väleissä esimerkiksi hämäläisten kanssa, vaikka joutuivatkin jo tällöin näiden kanssa alisteiseen asemaan. Tämä johtui siitä, että hämäläisten kulttuuri oli kohonnut korkeammalle tasolle.

Kun eränkäynti Hämeessä, Satakunnassa, Savossa ja Karjalassa menetti merkitystään välttämättömänä elinkeinona, joskin sillä oli sivuelinkeinona edelleenkin suurtakin merkitystä, niin Peräpohjolassa asuvilla talonpojilla ja lapinrajan takana asuvilla saamelaisilla turkisten metsästys sekä lihariistan ja kalan pyynti olivat vielä pääelinkeinon asemassa, kun siirryttiin keskiajalle.

Orava Laajaa oravannahkakauppaa

Keskiajalla vietiin Suomesta runsain määrin oravan nahkoja muualle maailmaan. Erään turkulaisen kauppiaan kerrotaan laivanneen vuonna 1391 Tallinnaan 400 000 turkista, joista noin puolet oli oravan nahkoja.

Oravan nahat toimivat vaihtokaupan ja verotuksen välineenä. Asiakirjat kertovatkin keskiajalla oravan olleen paikoitellen jopa niin harvinainen, ettei rahvas voinut saada niitä metsästetyksi. Oravan nahkoja ei käytetty vain vaihtokaupassa maksuvälineenä, niistä saatiin yhdistelemällä lämpimiä vaatteita.

Metsästys

Ruutiaseet metsästyskäyttöön 1700-luvulla

Ruutiaseet yleistyivät metsämiesten käyttöön 1700-luvulla. Aluksi aseet olivat suusta ladattavia rihlattomia pyssyjä, myöhemmin piilukkoisia rihlapyssyjä l. luodikoita. 1800-luvun puolivälissä piilukkojen sijalle tulivat nallilukot. Metsästäjä saattoi valaa tarvitsemansa luodit itse kuulavormussa.

Metsästys 1800-luvulta 1900-luvulle

Metsästys säilytti Suomessa asemansa pää- ja sivuelinkeinona hyvin pitkään. Vielä 1800-luvulla etenkin maamme pohjoisissa ja itäisissä osissa metsästyksellä oli varsin huomattava merkitys.

Metsästystä säätelevät lait ja asetukset muotoutuivat 1600-1800-luvuilla. Vuonna 1865 perustettiin maassamme ensimmäinen metsästysseura ja tuosta ajankohdasta alkoi järjestäytyneen metsästyksen historia.

1900-luvulla metsästyksen luonne muuttui, kun sitä ei enää harjoitettu elinkeinona, vaan siinä painottui myös ulkoiluharrastuksen ja luontoharrastuksen luonne. Toki edelleen suuri merkitys yksityisille kodeille on ollut metsästyksen kautta saadulla lihasaaliilla.

Suomalaiset suhtautuvat metsästykseen entistä myönteisemmin

Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti, 26 prosenttia neutraalisti ja 13 prosenttia kielteisesti, uutisoi Suomen riistakeskus. Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa. Metsästykseen suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin koskaan jo vuodesta 1986 aloitettujen mielipidetiedustelujen aikaan.

Suomessa on nykyisin noin 300 000 metsästäjää. Heistä viisi prosenttia eli noin 15 000 on naisia. Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry on Suomen suurin metsästäjien etujärjestö. Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2 600 metsästysseuraa ja niissä on yli 155 000 jäsentä.

Nykypäivän metsästäjä

Illan hetkillä metsästyksen päättyessä.

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/Tuomas Karppinen
Kuva käytetty luvalla.


Lähteet
Museovirasto
Suomen historian pikkujättiläinen - WSOY
Suomi kautta aikojen - Valitut Palat
Internetix.opinnot: Kivikaudesta rautakauteen
Kansakunnan historia I - III - WSOY
Pielisen museo opetussivusto - Elinkeinot - Metsästys
Akuutti: Paluu kivikauden ruokavalioon
Kristiinankaupungin museot: Ajan jälkiä
Paula Purhonen, Tiina Miettinen: Elämää kivikauden Suomessa - Museovirasto
Matti Huurre: Kivikauden Suomi - Otava
Luontoon.fi
Maaseudun Tulevaisuus: Suomalaiset suhtautuvat metsästykseen entistä myönteisemmin
Suomen Metsästäjäliitto
Metsot soitimella 1862
Metsot soitimella 1862 - Ferdinand von Wright

Metsot ja teeret olivat Wrightin veljeksille erityisen tuttuja lintuja. He metsästivät näitä lintuja säännöllisesti, sillä teeri oli veljesten aikana maamme tärkeimpiä riistalintuja. Ampumistaan riistalinnuista he pitivät tarkkaa päiväkirjaa. Yhtenäkin syksynä he ampuivat 144 teertä.
Ilman metsästysharrastusta ja ampumataitoa ei von Wright-veljeksistä varmastikaan olisi tullut sellaisia lintumaalareita, joina heidät tunnetaan. Mutta vähintään yhtä tärkeän pohjan heidän uralleen antoi Haminalahden luonto.

All rights reserved
*Kuva yllä - Copyright © Paicil
Art used with permission.
Nykypäivän metsästäjä
Nykypäivän metsästäjä
Nuori Michiganin metsästäjä valkohäntäpeurasaaliineen.
PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasia

Koiraeläimet

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)

Kissaeläimet

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***