Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Bureau of Land Management Oregon and Washington

Pieni eränkävijän asesanasto

Päälähde

Matti Kinnunen: Metsästyssanasto - Kuvitus Seppo Polameri - Metsästäjäin keskusjärjestö 1999

Erityislähteet

Erälehti, Pekka Suuronen; Pienoiskivääri
Wikipedia: Kaliiperi - Haulikon kaliiperi - Hirvikivääri
Jukka Korpela: Kaliiperit
Chris McNab: Suuri Asekirja - Gummerus

A

alakannike = aseen perässä oleva hihnalenkki
alasin = patruunan hylsyn tai nallin osa, jota vasten nallin sytytysmassa puristuu iskurin lyödessä
alikaliiperipatruuna = patruuna, jolla ammutaan ko. aseen kaliiperia pienempiläpimittainen luoti - luotia ympäröi muhvi, joka jää luodin matkasta luodin lähtiessä aseen piipusta - alikaliiperipatruunalla saavutetaan aseen normaaleja patruunoita suurempi lähtönopeus
ampuma-ase, pyssy = haulikko, kivääri tai käsiase
Anson & Deeley = Anson & Deeley-tyyppiseksi sanotaan runkolukkoa
automaattinen hylsynpoisto, ejektori = tavallisesti taittuvissa aseissa, kuten revolvereissa ja haulikoissa oleva järjestelmä, joka heittää tyhjät hylsyt automaattisesti ulos asetta avattaessa
automaattivarmistin = varmistin, joka menee päälle, kun ase ladataan tai viritetään
avartaa = väljentää haulikon piipun supistusta
avopääluoti = puolivaippaluoti
avotähtäin = jyvä ja hahlo - tähtäinlaitteisto, joka koostuu tavallisesti etu- ja takatähtäimestä ja jossa ei ole optisia tai heijastavia osia

B

ballistiikka = oppi patruunoista sekä ammuksen liikkeestä ja ominaisuuksista
ballistinen kerroin = kerrointa käytetään nopeuden muutoksen ja lentoradan laskennassa
berdan-nalli = kiintoalasinnalli
boxer-nalli = irtoalasinnalli

C

D

damastipiippu = lankapiippu
diopteri = reikätähtäin
drillinki = yhdistelmäase, kolmipiippu - kaksi haulipiippua ja yksi luotipiippu

E

edestä lukittuva, sylinterilukko = sulkuolakkeet on sijoitettu lukon etuosaan, ja lukkoa suljettaessa ne lukittuvat joko lukon kehykseen tai piipun jatkeeseen työstettyihin koloihin heti patruunapesän takapuolelle
ejektori = laite, joka heittää hylsyt tai patruunat ulos taittuvapiippuisen aseen patruunapesästä
englantilainen tukki = suorakaulainen tukki - tukki, jonka tukinkaulassa ei ole pistooliperää
etutukki = aseen tukin liipaisinkaaren etupuolella oleva osa - se osa, johon oikeakätinen ampuja tarttuu vasemmalla kädellä
etutulppa = pahvinen tms. lappu haulipatruunan suulla - nykyisin käytetään enimmäkseen tähtisupistusta etutulpan sijasta
etuveto = liipaisimen liike ennen laukaisua

G

grain = mm. luotien painon ilmaisemisessa käytetty mittayksikkö - 1 grain = 0,0648 grammaa

H

H-vaippa = halkileikkaukseltaan H-kirjaimen mallinen luodin vaippa, joka jakaa ytimen kahteen osaan
haarasihti = takatähtäin, hahlo
hahlo = luotiaseen takatähtäin - ura, jonka kautta jyvä näkyy
hakajalusta, kynsijalusta = päältäpäin kiinnitettävä kiikaritähtäimen pikajalusta
hakapyssy = keskiajan loppupuolen pitkäpiippuinen pyssy, jota tuettiin ammuttaessa piipun alla olevaan hakaan, tarkoituksena oli vaimentaa potkaisemista eli rekyyliä
hana = iskurivasara, ulkopuolinen iskurivasara
hanallinen = haulikko, jossa on ulkopuoliset iskurivasarat
hanaton = haulikko, jossa iskurivasarat eivät ole näkyvissä



Tähtäysharjoituksia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Roger Smith

haulikko = ampuma-ase, jolla ammutaan haulipatruunoita
haulikkoholli = haulikon tehokas ampumamatka
haulikkorihla = pitkäpiippuinen metsästykseen tarkoitettu taittolukkoinen yhdistelmäase, jossa on yksi haulipiippu ja yksi rihlattu luotipiippu
haulikoko = haulien halkaisijan ilmaiseva kokomerkintä - esim. haulikoko 7 = 2,5 mm



Haulikon patruuna.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Internet Persona

haulikon kaliiperi = haulikon kaliiperi perustuu painojärjestelmään, jossa mitataan, kuinka monta piipun sisämitan kokoista kuulaa voidaan valaa paunasta (453 grammaa) lyijyä - tästä johtuu, että mitä pienempi numero (10,12 tai 20) on kyseessä, sitä suurempi on kuulien halkaisija - 12-kaliiperisen kuulan paino on 453/12 = 37 g ja halkaisija 18,2 mm - haulikon kaliiperin yhteydessä ilmoitetaan aina myös täyteen mittaansa avautuneen patruunan hylsyn nimellispituus millimetreinä - nykyisin käytetään 20/70, 20/76, 16/70, 12/70, 12/76, 12/89, 10/75 ja 10/89-kaliiperin haulikoita, joista 12/70 on vielä yleisin ja 12/76 (magnum) seuraavaksi yleisin
haulikuvio, kuvio, peitto = haulien tai luotien osumakuvio - osumien jakauma maalissa
haulilataus = patruunan haulimäärä, haulien paino
hauliparvi = ammutut, lentävät luodit
haulit = haulikon patruunan sisällä olevat pienet kuulat
herkennysliipaisin, herkistin, snellari = laukaisukoneiston osa, jolla laukaisu herkistetään - metsästysaseissa yleensä noin 200 - 500 gramman vastukseen - yksiliipaisinherkistin, kaksiliipaisinherkistin
hieno jyvä, hienolla jyvällä = tähtäys siten, että jyvän yläreuna näkyy hahlon yläreunan alapuolella
hihnalenkki, kannike = aseen perässä ja etutukissa tai piipussa oleva lenkki, johon kantohihna kiinnitetään
hirvikivääri = kivääri eli luodikko, jonka kaliiperi saavuttaa metsästyslain asetuksen määrittämän hirvelle vaadittavan osumatehon ja luodin painon - asetuksien mukaan luodin on oltava vähintään 9-gramman painoinen ja sen on saavutettava 100 metrin päässä 2 700 joulen iskuenergia - jos luoti painaa 10 grammaa tai yli, on sen saavutettava vastaavalla matkalla 2 000 joulen iskuenergia - patruuna saa olla tehdas- tai omavalmisteinen - aseen on oltava rihlattu - luoti ei saa olla kokovaippainen, joten on käytettävä puolivaippaista luotia - tässä luodissa kärki on päällystämätön ja se on suunniteltu muotoutumaan ja antamaan mahdollisimman voimakas osuman vaikutus - aseella voidaan ampua muitakin riistaeläimiä käyttämällä erityyppisiä patruunoita ja luoteja - tavallisia kaliipereja ovat 308 ja 30-06 - esimerkiksi metsäkaurista metsästettäessä tulee käyttää asetta, jonka luodin paino on 6 grammaa tai enemmän ja iskuvoima 2000 joulea sadan metrin päässä
hirviväljä = kivääri, jonka kaliiperi on riittävä hirvenmetsästykseen
hylsy = patruunan kuori, johon patruunan muut osat kootaan
hylsyn kaula = hylsyn etummainen, sylinterimäinen osa, jonka sisällä luodin takaosa on
hylsyn runko = hylsyn paksu osa, kannan ja välikartion välinen osa
hylsypesä = patruunapesä
hölsteri = asekotelo

I

inertiamekanismi = itselataava mekanismi, jossa erillisen jousikuormitteisen massan sinkoutuminen laukauksen voimasta taaksepäin lyö lukon auki
irtoalasinnalli = boxer-nalli
iskuri = aseen lukon osa, joka lyö nalliin
itselataava = puoliautomaatti

J

jalusta, jalka, kiikarinjalusta = osat, joilla kiikaritähtäin kiinnitetään aseeseen
jyvä = luotiaseen etutähtäin, joka näkyy hahlon kautta - haulikon piipunsuulla oleva tähtäin
jälleenlataus, käsinlataus = patruunoiden valmistaminen komponenteista muuten kuin teollisesti - hylsyt käytetään moneen kertaan

K

kaasumäntä = kaasunpaineella toimivan puoliautomaattiaseen osa, joka välittää voiman latausmekanismiin
kaksiliipaisinherkistin, saksalainen herkistin = herkistin, joka viritetään erillistä, varsinaisen liipaisimen takana olevaa liipaisinta painamalla
kaksiosainen tukki = tukki, jossa etutukki ja perä ovat eri osaa - tyypillisesti haulikon tukki
kaksoisluodikko = kahdella, tavallisesti samankaliiperisella luotipiipulla varustettu kiväärimallinen ase - piiput voivat sijaita joko päällekkäin tai rinnakkain
kaksoisvarmistin = varmistin, joka varmistaa sekä liipaisimen että laukaisukoneiston
kaliiperi, kaliiberi = kaliiperi-sanaa käytetään kuvaamaan ampuma-aseen piipun tai putken kokoa, joka perustuu pituusmittoihin - 1) väljyys, piipun sisähalkaisija - kiväärin kaliiperi ilmoitetaan millimetreinä tai tuuman osina - yleiset haulikonkaliiperit ilmoitetaan lukuna, joka ilmaisee, montako pyöreätä piipun juuri täyttävää kuulaa saadaan naulasta, n. 454 grammasta lyijyä 2) = aseen käyttämä patruuna - aseen piipun halkaisija ja pesitys
kaliiperi, merkintöjä = ammuksen putken sisähalkaisijaa tarkoittava kaliiperi ilmaistaan suomalaisen järjestelmän mukaan millimetreinä, esimerkiksi 7,62 mm - tällöin ei yleensä tarvita kaliiperi-sanaa, vaan voidaan kirjoittaa esimerkiksi "7,62 mm:n kivääri" - useissa yhteyksissä käytetään anglosaksista järjestelmää, jossa kaliiperi ilmaistaan tuumina siten, että desimaalierottimena on piste eikä sen edellä käytetä nollaa - esimerkiksi kaliiperi .22 tarkoittaa tällöin 0,22 tuumaa - järjestelmissä on eroa niin, että tällaisia mittoja ei voi suoraan muuntaa mittayksikkömuunnoksella - kaliiperi on siis ampuma-aseen piipun tai putken sisähalkaisijan suuruus ja se ilmaistaan joko millimetreinä tai tuuman sadas- tai tuhannesosan tarkuudella - kaliiperimerkinnät 7,62 (mm) ja .30 (tuumaa) vastaavat toisiaan - Yhdysvalloissa kaliiperin mittayksikkönä käytetään yleisesti sadas- tai tuhannesosatuumaa - esimerkiksi pienoiskiväärin kaliiperi ilmoitetaan merkinnällä .22, metsästyskiväärin .30 ja pistoolin kaliiperi merkinnällä .38 - nämä mitat eivät kuitenkaan aina suoraan vastaa piipun väljyyttä millimetreissä, sillä .22-aseissa luodit ovat halkaisijaltaan 5,56 mm ja .38-aseissa noin 9 mm (todellisuudessa mitta on .354)
kalvaa = laajentaa aseen piipun läpimittaa tai avartaa haulikon supistusta kalvamiseksi sanotulla menetelmällä
kantomatka = aseen pisin tehokas ampumaetäisyys, luodin koko lentomatka
karkea jyvä, karkealla jyvällä = tähtäys siten, että jyvän yläreuna näkyy hahlon yläreunaa ylempänä
karkea = suurikokoinen luoti tai hauli, suuri kaliiperi
kehys = revolverin tai haulikon runko-osa
keskisytytteinen = keskisytytyspatruunoita käyttävä ase
keskisytytyspatruuna = patruuna, jonka nalli on hylsyn kannan keskellä - pienoiskiväärin patruunoita lukuunottamatta kaikki laajalti käytetyt patruunat ovat keskisytytteisiä



Mauser-kivääri kiikaritähtäimellä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Benjamin Deutsch

kiikaritähtäin = optinen tähtäin, joka näyttää kohteen eli maalin suurennettuna - tähtääminen tapahtuu ristikon avulla
kivääri = olalta ammuttava ase, jolla ammutaan piipun sisähalkaisijan mittaisia, yksittäisiä ammuksia ja jossa on rihlattu piippu
klikata = ase klikkaa, kun sen iskuri lyö, mutta patruuna ei syty
klikkipatruuna = patruunapesään laitettava patruunan muotoinen esine, jonka kantaan iskuri osuu, kun ase laukaistaan pois vireestä - klikkipatruunaa käytetään, jotta iskuripiikki ei katkeaisi laukaistaessa
koeponnistaminen = aseen kestävyyden testaaminen tavallista kovemmalla latauksella
koeponnistusleima = aseeseen lyötynä tai kaiverrettuna vahvistaa sen, että ase on läpäissyt koeponnistuksen turvallisesti
kohdistaa = ampua koelaukauksia ja säätää tähtäimet
kohdistus = tähtäinten säätö, jolla osutaan tiettyyn kohtaan tietyltä etäisyydeltä
kokovaippaluoti, täysvaippaluoti = luoti, jonka vaippa peittää luodin kärjen ja koko luodin, takapäätä lukuunottamatta - suuri läpäisykyky, koska luoti ei laajene osuessaan - käytetään pääasiassa sotilaspatruunoissa
kolmen linjan kivääri = kivääri, jonka kaliiperi on kolme linjaa eli kymmenesosatuumaa, 7,62 mm
korotuskulma = tähtäyslinjan ja piipun linjan välinen kulma
kääntöjalusta = sivusta etukiinnityksen varassa kääntämällä kiinnitettävä kiikaritähtäimen pikajalusta

L

laatikkolukko = tavallisesti kaksipiippuisissa haulikoissa ja kivääreissä käytetty koneistotyyppi, jossa laukaisukoneiston osat on sijoitettu heti piippujen taakse sijoitetun kehyksen sisään
laippakanta = hylsy, jonka kannassa on itse hylsyn läpimittaa leveämpi osa, laippa, ulosvetäjää varten
lankapiippu, damastipiippu = haulikon piippu, joka on tehty takomalla piippu muotin ympärille ominaisuuksiltaan erilaisista teräslangoista
latasin = suusta ladattavan aseen lataamisessa käytettävä messinki- tai puukeppi
laukaisu = 1) aseen laukaiseminen, liipaisimen puristaminen 2) aseen laukaisuominaisuudet, esim. herkkä laukaisu
laukeamaton, suutari = patruuna, joka ei syty
lentorata, kuulakäyrä = luodin kulkureitti aseen piipunsuulta maaliin
liipaisin = se osa, jota painamalla ase laukeaa
liipaisinkaari = liipaisinta ympäröivä ja suojaava metallikaari
lintuluodikko = kevyehkö, linnunmetsästykseen käytettävä luodikko - yleisin luodin läpimitta on 5,7 mm
lipas, makasiini = aseen patruunasäiliö, josta aseen mekanismi syöttää patruunoita patruunapesään
lukko = aseen osa, joka sulkee patruunapesän
lukkokehys = aseen runko-osa, joka ympäröi lukkoa
lunttu = nuoramainen irtosytytin, jota käytetään tuliaseiden kanssa, valmistusaineena useimmiten kyllästetty, hitaasti palava hamppukangas
luoti = rihlatun aseen ammus
luotivormu = muotti luotien valamiseen
lyijykärkiluoti = puolivaippaluoti
lyman-jyvä = haulikon piipun puolivälin tienoilla oleva toinen jyvä
lyöttää = laukaista ase, laukaista iskuri suutariksi jääneen patruunan nalliin uudelleen
lähtönopeus = ammuksen nopeus piipun suulla

M

magnum = tavallista voimakkaampi patruuna, ase, kaliiperi
mauseri = Mauser-tehtaan nimestä yleisnimeksikin vakiintunut, mauserlukkoisen kiväärin nimitys
merkkilaukaus = sovituilla merkkilaukauksilla voivat jahtiin osallistuvat välittää tietoja muille jahtiseurueen jäsenille - tiedot voivat sisältää esimerkiksi viestin saadun saaliin laadusta tai metsästyksen loppumisesta
metsästysase = metsästykseen tarkoitettu ase
mustaruuti = voimakkaasti savuttava, vanha ruutilaatu ennen savutonta ruutia

N

nalli = pieni räjähdyspanos patruunan takaosassa, johon iskuri iskee - nalli sytyttää ruudin - nykyaikaisissa patruunoissa nalli on osa patruunaa, mutta suustaladattavien aikakaudella se oli erillinen osa, joka painettiin nallitapin päähän
nallipesä = hylsyn kannassa oleva syvennys, johon nalli asetetaan
niippausura = luodissa oleva ura, johon hylsyn suu puristetaan
nivelpalkkilukko = lukkokoneisto, jossa tavallisesti viritysvivun liikuttaman sulkukappaleen etuosa laskeutuu alas paljastaakseen patruunapesän takapään

O

ogivaali = luodin kärkiosan kaarevaa muotoa kuvaava termi
oravapaukku = oravanpyyntiä varten kevyesti ladattu haulikonpanos
osavaippaluoti = puolivaippaluoti
osumaenergia = liike-energia, joka luodilla on sen osuessa maaliin
ottavuus = haulikon tai patruunan tappokyky

P

panostaa = panna patruuna tai patruunat aseen patruunapesään tai lippaaseen
patruuna = metsästysaseen ampumatarvike - kiväärin hylsy, nalli, ruuti ja luoti - haulikon hylsy, nalli, ruuti, haulilataus ja välitulppa
patruunapesä = aseen piipun takapää, tila, johon patruuna pannaan ampumista varten
perä = aseen tukki liipaisimesta taaksepäin
petaus = tapa, jolla aseen metalliosat on sovitettu tukkiin
peurahaulit = suurikokoisia hauleja, joita käytetään tavallisesti kettuja ja villikoiria metsästettäessä, sekä taistelutoiminnassa - eivät nimestään huolimatta ole soveliaita peuran metsästykseen
peuraväljä = suurikaliiperinen pyssy
pienoiskivääri = 22 lfb-kaliiperinen kivääri (22lfb = lang für Büchsen - engl. 22LR = Long Rifle) - Suomen metsästyslaissa tai -asetuksessa ei puhuta pienoiskivääristä mitään - puhutaan vain rihlatusta luotiaseesta vastapainona rihlaamattomalle aseelle
piilukko = pyssyn lukko, jossa sankkipannussa oleva ruuti syttyy hanaan kiinnitetyn piikiven iskun aiheuttamista kipinöistä - sankkipannusta lieska siirtyy sankkireiän kautta panoskammioon - tämä aseen sytytyskoneisto oli laajamittaisessa käytössä 1600 - 1700-luvuilla
piipunvalitsin = kaksipiippuisessa, yksiliipaisimisessa aseessa, sekä drillingissä laite, jolla valitaan, mikä piippu laukeaa ensin liipaisinta painettaessa
pikaliipaisin = herkistin
pikkukaliiperi = luodikon vastakkaisten rihlanharjojen väli
pistooliperä = tukin kaulaan muotoiltu lähinnä revolverin kahvaa muistuttava uloke
pitkä ase = haulikko tai kivääri - ase, jolla ammutaan perä olkapäätä vasten
pitkärekyylimekanismi = itselataava mekanismi, jossa piipun sinkoutuminen laukauksen voimasta taaksepäin lyö lukon auki
poraus = supistus - esimerkiksi väljä poraus eli supistus
potkaista, potku = rekyyli - ase ponnahtaa taaksepäin, samalla kun luoti lähtee eteenpäin
pullonkaulahylsy = patruunan hylsy, jonka suuosa on halkaisijaltaan pienempi kuin muu osa hylsyä - tällä tavalla saadaan luodin taakse enemmän ruutia, hylsyn kokonaispituuden kasvamatta häiritsevästi
pumppumekanismi = aseen mekanismi, joka syöttää patruunan pesään, kun etutukilla tehdään taakse-eteen-liike
puoliautomaatti, itselataava = ase, jonka mekanismi lataa uuden patruunan pesään ammutun patruunan kaasunpaineen tai aseen piipun tai erillisen kuormitusmassan liike-energian avulla
puolivaippaluoti, osavaippaluoti, avopääluoti = luoti, jonka vaippa on kärjestä auki ja luodin lyijy-ydin näkyvissä - puolivaippaluoti laajenee kudokseen osuessaan
putki = aseen piipun sylinterimäinen osa
putkilipas = lipas, jossa patruunat ovat peräkkäin, luoti seuraavan kantaa vasten
putoama = piipun linjan ja luodin lentoradan välinen pystysuora etäisyys
putoamiskulma = tähtäyslinjan ja luodin lentoradan välinen kulma
päästää vireestä = vapauttaa aseen iskuri



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kevin Chang

R

ranskalainen herkistin = yksiliipaisinherkistin
rasvalaukaus = laukaus, joka ammutaan, kun aseen piipussa on öljyä tai rasvaa - rasvalaukaus rasittaa aseen lukkoa, ja sen osuma poikkeaa muista laukauksista
rataslukko = varhainen aseiden laukaisukoneisto, jossa karhennettu kiekko pyörähtäessään sinkautti siihen varren päässä nojaavasta rikkikiisun palasesta kipinäsuihkun, joka sytytti sankkiruudin
reikätähtäin, diopteri = tähtäin, jossa jyvä ja maalin tähtäyspiste näkyvät reiän läpi
reikäpääluoti = luoti, jonka kärjessä vaipassa on reikä
rekyyli, potku = aseen ponnahtaminen taaksepäin, kun se laukaistaan
reunahaulit = tiheän osumakuvion ulkopuolella lentävät, usein supistuksissa litistyneet, hitaat haulit
rihla, rihlaus, rihlaura = luotiaseen piipun sisäpinnalla oleva kierteinen ura, joka saattaa luodin pituusakselinsa ympäri pyörivään liikkeeseen



All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/Tuomas Karppinen
Kuva käytetty luvalla.

rihlakko = rihlattu metsästysase, kivääri tai luodikko - (huom. haulikkorihla on yhdistelmäase, jossa on kaksi piippua - toinen on rihlattu luotipiippu ja toinen haulipiippu)
rihlanharja = piipun sisäpinnan rihlojen väliset osat = rihloja leikattaessa rihlaurien väliin jäävät harjanteet - vastakkaisten rihlanharjojen väli on ns. pikkukaliiperi - rihlan harjat pureutuvat luotiin ja saavat sen pyörimään pituusakselinsa ympäri, jolloin se vakautuu eikä lähde pyörimään poikittain
rihlannousu = rihlan kierteen kulma - ilmoitetaan lukuna, joka ilmaisee, monenko senttimetrin tai tuuman matkalla rihla tekee täyden kierroksen - ts. rihlannousu ilmoittaa, kuinka monta kierrosta rihlaus on ehtinyt suorittaa tietyllä matkalla - tyypillinen rihlannousu on 1/14 (yksi kierros 14 tuuman matkalla = yksi kierros/355 mm)
rihlanpohja = rihlauran pohja, syvin kohta - vastakkaisten rihlanpohjien etäisyytenä mitataan ns. isokaliiperi
rihlata = tehdä rihlat aseen piippuun
rihlaura, rihla = piipun sisäpintaa leikkaamalla tai pakottamalla tehty, spiraalimaisesti kiertävä ura
rihva, niuha = pienikaliiperisen pyssyn vanha nimitys - n. 6,5 - 7,5 mm:n piilukkopyssy
rinnakkaispiippuinen ase = kaksipiippuinen ase, jossa piiput on sijoitettu rinnakkain eli vierekkäin
ristikko = kiikaritähtäimen linsseihin kaiverretut tai liimatut mustat viivat - ristikoita on useita eri malleja, tähtäyspiste on kuitenkin aina ristikon viivojen tai niiden oletettujen jatkeiden leikkauspiste
rumpulipas = lipas, jossa patruunat ovat spiraalinmuotoisessa urassa
runkolukko = taittuvien aseiden yleisin lukkotyyppi - runkolukon koneiston osat kiinnittyvät lukkorunkoon, vrt. sivulukko

S

sankki = vanhojen tuliaseiden lukossa oleva ontelo tai kolo ruutia varten
savuton ruuti = nitroselluloosapohjainen ajoaine, joka korvasi mustan ruudin 1800-luvun lopulla
selektiivinen ejektori = ejektori, joka heittää hylsyt, muttei ampumattomia patruunoita
sieppolukko = piilukon varhainen versio, jossa tulirauta ja sankkipannun kansi olivat kaksi eri osaa
sileäpiippuinen ase = tuliase, jota ei ole rihlattu, esimerkiksi musketti tai haulikko
sinistys = aseen metalliosien pintakäsittely
sisäballistiikka, aseballistiikka = ballistiikan osa, joka tarkastelee patruunan palamista ja ammuksen käyttäytymistä aseen piipussa
sisäinen hajonta = osumakuvion aseesta aiheutuva hajonta
sisäpiippu = halkaisijaltaan suureen, lähinnä haulikon piippuun pantava piippu, jolla voidaan ampua pienikaliiberisia ammuksia
sivulukko = sivulevyihin asennettu irrotettava taittuvapiippuisen aseen mekanismi - tavallisesti kaksipiippuisissa haulikoissa ja kivääreissä käytetty koneisto, jossa molemmat laukaisukoneistot on sijoitettu omiin lukkokilpiinsä ja upotettu tukin molemmille puolille kehyksen taakse
sivusuunnan säätö = aseen takatähtäimeen tehdyt säädöt, joiden avulla pyritään kompensoimaan tuulen vaikutusta, luodin kiertopoikkeamaa jne.
sivuvääryys = aseen tukin taivutus sivuun piipun linjasta, oikeakätiselle ampujalle takaa katsottuna oikealle
slaksi = täyteinen
stuukkari = haulipatruunoiden käsinlatausväline, jolla hylsyn etureuna käännetään ja etulappu kiinnitetään
sulkuasento = tila, johon lukkokoneisto asettuu/asetetaan ennen ammuntaa - tällöin lukko on lukittu kiinni
sulkukappale = se osa lukosta, johon patruunan kantaosa ammuttaessa nojaa ja joka sulkee piipun takapään ammuttaessa - takaaladattavat aseet jaetaan eri lukkotyyppeihin sulkukappaleen toimintatavan perusteella
sulkuolake = kiväärin lukon ulkonema, joka vastaa lukkorunkoon ja pitää lukon suljettuna
sulkuväli = sulkukappaleen ja lukon tai patruunan tukipisteen välinen etäisyys - mitataan tavallisesti joko hylsyn reunan etuosasta, vyökannan etureunasta tai olkapäästä
supistus = haulikon piipun tuskin erottuva läpimitan pienentyminen ennen piipunsuuta - supistus tehdään piipun suuhun 50 - 100 mm:n matkalle - supistuksella aikaansaadaan tiiviimpi kuvio kuin sylinterimäisellä piipulla, eli sillä säädellään hauliparven hajontaa - hajonta ilmoitetaan prosenttilukuna, joka kertoo kuinka monta haulia latauksesta on osunut halkaisijaltaan 75 cm ympyrän sisäpuolelle 35 m:n etäisyydeltä - prosenttiluvut eri supistuksilla ovat: - sylinteriporaus 40% - parannettu sylinteri 50% - neljännessuppea 55% - puolisuppea 60% - 3/4 suppea 65% - täyssuppea 70% - mittoina ilmaistuna, esimerkiksi täyssuppea piippu on supistetulta osaltaan 12 kaliperin haulikossa 1 mm kapeampi kuin piipun halkaisija millimetreissä, joka 12 kaliiperisessa aseessa on 18,2 mm
suunopeus = lähtönopeus
suustaladattava = ampuma-ase, johon lataus pannaan piipun suun kautta
sylinteri = haulikon piippu, jossa ei ole supistusta
sylinterilukko = tavallisesti koko pituudeltaan sylinterin muotoinen osa aseessa, joka sisältää sulkukappaleen ja iskurin ja joka liikkuu piipun suuntaisesti - lukon liikerata on pidempi, kuin käytetyn patruunan koko pituus, ja se soveltuu hyvin lippaan kanssa käytettäväksi - lukko avataan joko nostamalla ja vetämällä lukkotapista, tai pelkästään vetämällä lukkotapista suoraan taaksepäin
sylinterilukko, edestä lukittuva = sulkuolakkeet on sijoitettu lukon etuosaan, ja lukkoa suljettaessa ne lukittuvat joko lukon kehykseen tai piipun jatkeeseen työstettyihin koloihin heti patruunapesän takapuolelle
sylinterilukko, taakse lukittuva = sulkuolakkeet on sijoitettu lukon takaosaan, ja ne lukittuvat lukkokehyksessä lipaskuilun taakse työstettyihin leikkauksiin
syttymätön = patruuna, joka ei laukea tai laukeaa vasta pienen ajan kuluttua - vaarallinen
sytytysneulakoneisto = välivaihe matkalla nallilukosta patruuna-aseisiin - pitkä sytytysneula tunkeutui paperista käärityn patruunan sisään ja iski patruunan sisällä luodin kantaan upotettua nallia, sytyttäen ruudin

T

taittosalpa, avainvipu = salpa, jolla taittuva ase avataan
takaaladattava, takaa ladattava = ampuma-ase, jolla ammutaan patruunoita, ja joka ladataan piipun takapäästä
takaaladattava nallilukkoinen ase = 1800-luvulla käyttöön tullut varhainen takaaladattava asetyyppi, joka laukaistiin erilliseen, lukon ulkopuolelle sijoitettuun nallitappiin asennetun nallin avulla
tankolipas = lipas, jossa patruunat ovat päällekkäin
tappura = aseenpuhdistuksessa käytettävä pellava, hamppu tms.
tappuralunttu = yleensä hampun tai pellavan puhdistusjätteestä valmistettu nuora, jolla sytytettiin sankkiin asetettu ruuti
tuhkahaulit = hyvin pienet, alle 2 mm läpimittaiset haulit
tukinkaula = tukin kapea osa liipaisimen takana, osa, johon oikeakätinen ampuja tarttuu oikealla kädellä
tukki = aseen perinteisesti puusta tehtävä osa, joka voi olla muutakin materiaalia - tukki voi olla yksi- tai kaksiosainen
tuliase = tappava ase, joka käyttää ruudin pakokaasuja työntääkseen piippua myöten liikkeelle ammuksen tai ammuksia
tuliluikku, luikku = alkeellinen ase
tyhjäveto = liipaisimen laukaisun jälkeinen takaveto
tähdätä = suunnata ase maaliin tähtäinten avulla
tähtisupistus = haulikon hylsyn seinämien tähtimäinen taitos hylsyn suun sulkemiseksi
tähtäin = aseen osa tai varuste, jonka avulla ase suunnataan maaliin
tähtäinkiikari = kiikaritähtäin
tähtäys, sihti = aseen suuntaaminen maaliin tähtäinten avulla - aseen piipun tai tähtäinten osoittama suunta
tähtäyskeppi = keppi josta otetaan tukea ammuttaessa
tähtäyskisko = haulikon piipun päällä oleva, yleensä karhennettu kisko, johon jyvä on kiinnitetty
tähtäyslinja = linja aseen tähtäimien kautta tähtäyspisteeseen
tähtäyspiste = se kohta maalissa, johon tähtäin suunnataan
täysvaippaluoti, kokovaippaluoti = luoti, jonka vaippa peittää luodin kärjen ja koko luodin, takapäätä lukuunottamatta - suuri läpäisykyky, koska luoti ei laajene osuessaan - käytetään pääasiassa sotilaspatruunoissa
täyteinen, läventäyteinen, piipuntäyteinen = haulikolla ammuttava, piipun halkaisijan suuruinen ammus

U

ulkoballistiikka, rataballistiikka = ballistiikan osa, joka tarkastelee ammuksen lentoa piipunsuun ja maalin välillä
ulosheittäjä = osa, jonka tehtävänä on heittää tyhjä hylsy ulos aseesta
ulosvetäjä = kiväärin lukon osa, joka poistaa hylsyn tai patruunan pesästä

V

vaihtoliike = yksiliipaisimisen aseen liipaisimen palauttaminen eteen laukaisun jälkeen, jotta toinen piippu voidaan laukaista
vaippa = luodin ydintä ympäröivä, sitä kovempi metallikerros eli metallikuori - valmistettu tavallisesti kuparista, tombakkista, kuparin ja nikkelin seoksesta tai teräksestä - vaipan sisäpuolella oleva ydin on valmistettu tavallisesta lyijyseoksesta - vaippamateriaali on riittävän kovaa, kestääkseen rihlojen aiheuttamat rasitukset nopeuksissa, joissa ne repisivät lyijystä valmistetun luodin - vaippa voi myös jakaa ytimen kahteen osaan, H-vaippa
vapaaporaus = patruunapesässä olevan patruunan luodin ja rihlojen ylimenokartion välissä oleva sileä osuus - mitä lyhyempi vapaaporaus, sitä tarkempi ase
varmistin = aseen osa, joka estää laukeamisen, vaikka liipaisinta painettaisiinkin - eli siis mekaaninen laite, jonka tarkoitus on estää aseen laukeaminen vahingossa - varmistin voi olla sormella käytettävä, automaattinen (esim. lipasvarmistin) tai jotain näiden väliltä (kuten kahvavarmistin)
vasara = jousen avulla eteenpäin heilahtava osa, jonka liike siirtyy iskurin tai iskupiikin kautta nalliin
vierlinki = nelipiippuinen yhdistelmäase - kaksi hauli- ja kaksi luotipiippua - luotipiiput yleensä eri kaliiperia, iso ja pieni
vipulukko = aseen lukkoa liikutetaan aseen alapuolella tai sivulla olevalla, kaaren muotoista rataa liikkuvalla viritysvivulla
välitulppa = muovinen, huopainen tms. tulppa haulipatruunan ruuti- ja haulilatausten välissä - tehtävänä on estää palamiskaasujen ja paineen tunkeutuminen haulipanokseen ja sen läpi
väljyys = kaliiperi

X

X. = täyssuppea
XX. = kolmeneljännessuppea
XXX. = puolisuppea
XXXX. = parannettu sylinteri

Y

yhdistelmäase = ase, jossa on sekä hauli- että luotipiippu tai -piippuja - myös ase, jossa on erikaliiperisia luotipiippuja
yksiliipaisinherkistin, ranskalainen herkistin = herkistin, joka viritetään liipaisinta eteen työntämällä
ylimeno = luodikon patruunapesän edessä oleva rihlaamaton piipun osa, jossa luoti on ennen laukaisua
yläkannike = aseen etutukissa tai piipussa oleva hihnalenkki