Tunturisuden sivut
Suuria riistasaaliita ja riistaeläimiä

Riistaeläimillä tarkoitetaan eläimiä, joiden metsästys on sallittua metsästyslaissa esitetyllä tavalla. Riistaeläimistä rusakko, kuvassa oikealla, kuvattuna omakotitalon takapihalla aamulla klo yhdeksän.

Rusakko (Lepus europaeus)

Rusakko painaa 2,5 - 9,8 kilogrammaa. Ruumis on 55 - 68 cm pitkä ja häntä 8 - 12,5 cm pitkä. Korvilla on pituutta 8,5 - 10,5 cm.

Rusakko on talvella hieman vaaleampi kuin kesällä, mutta näyttää suurin piirtein samanlaiselta koko vuoden. Karvapeite on kellanharmaa, päältä tummempi, alta vaaleampi, miltei valkoinen. Kupeet ovat erityisesti etuosassa lähinnä ruosteenkeltaiset. Korvat ovat pidemmät, kuin metsäjäniksellä, ne ulottuvat eteen ojennettuina yli kuonon kärjen. Korvankärjet ovat mustat, lyhyen hännän yläpuoli on musta ja alapuoli valkoinen. Pienillä poikasilla on otsassa usein valkoinen viiru, joka erottaa ne metsäjäniksen poikasista. Vaaran uhatessa rusakko kiljaisee kimeästi.

Rusakko on tuoreempi tulokas luonnossamme, kuin pienempi serkkunsa metsäjänis. Se alkoi levittäytyä maahamme itärajan takaa 1800-luvun lopulla. Nykyisin laji on yleinen maan etelä- ja länsiosissa, Pohjanlahden rannoilla aina Oulun korkeudelle saakka. Levinneisyysalueen raja kulkee jyrkästi pudoten länsi-itä-suunnassa noin Oulu-Kemi-Kajaani-Joensuu -linjalla.

Rusakko viihtyy parhaiten pensaikkoisilla viljelyalueilla, ei sitä vastoin metsissä. Laidunmailla rusakot välttävät laiduntavia eläimiä, ja erään tutkimuksen mukaan 20 lehmää hehtaarilla pitää rusakot pois alueelta. (Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja)

Rusakoita metsästetään noin 65 000 vuodessa

Rusakoita metsästettiin vuosina 2001 - 2011, 62 000 - 89 000 yksilöä/vuosi. (Suomen Metsästäjäliitto: Rusakko) Huippusaalista saatiin kaudella 1981 - 1982, jolloin saalismäärä vuodessa oli 125 000 yksilöä. (Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva rusakosta oikealla - Copyright © HibaHaba
Rusakko
Riekko
Riekko - elämän lintu

Riekkoa (Lagopus lagopus) metsästetään, tarkemmin laissa määriteltyinä aikoina. Riekko on tullut erityisen tunnetuksi siitä, että sitä on pyydetty kautta aikain Lapissa ansoilla eli ansalangoilla. Ansapyynti on sallittua vain Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Riekko on ollut entisinä aikoina Lapissa "elämän lintu" - tärkeä lisä ruokaan ja toimeentuloon. Se on mielletty talviviljaksi vuoden kylmimpänä ja pimeimpänä ajanjaksona, jolloin kaikesta on ollut puutetta. Eipä ihme, että riekkoa onkin pyydetty Lapissa innolla. Riekkojen esiintyminen on kuitenkin ollut hyvin vaihtelevaista. Joskus niitä on ollut runsaasti, joskus ei ole löytynyt etsimälläkään ainuttakaan.

Norjalaiset kauppamiehet kävivät pohjan perillä ostelemassa riekkoja ja veivät niitä sitten Englantiinkin asti. Parhaina riekonpyyntiakoina riekonpyyntäjät asuivat tunturien riekkomailla, turvekammeissaan jopa viikkojenkin ajan.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Daniel Pettersson
Photo used with permission.


Riekonpyynnissä Lapissa yleisin käytetty menetelmä on ollut ansasilmukka. Tällaiseen ansalankaan riekko voidaan ohjata, rakentamalla riekkokaarre. Se on koivun oksista tai pajuista kyhätty aita, johon jätetään riekon mentäviä aukkoja eli portteja. Ansasilmukan lankana on aiemmin käytetty hamppurihmaa, josta on sitten siirrytty messinkilankaan.

Riekon ansa tehdään yleensä koivusta tai pajusta. Pyytäjä hakkaa kirveellä tai vesurilla ansapaikan läheltä tarvittavat risut. Risuista hän tekee aidan lumen päälle ja jättää sen keskelle oviaukon, johon hän asettaa ansahaarukan tai -kepin, joka on oksasta tehty. Ansa viritetään oviaukon keskelle seuraavasti: teräslanka-ansan toiseen päähän tehdään silmukka, johon solmitaan n. 20 cm:n puuvilla- tai muu lanka. Ansa sidotaan haarukkaan ja viritetään pyöreäksi ansaksi. Pyytäjän tulee osata arvioida paikat, missä riekko liikkuu, mikäli mielii saalista, sillä äärettömät erämaat antavat tuhansia mahdollisuuksia riekolle valita kulkukeinonsa.

Riekonpyynnissä menestyminen perustui siihen, että ansoja oli runsaasti. Yksi mies kykeni käymään läpi nelisen sataa ansaa päivittäin.

Lähteet
http://tunturivilja.lappi.fi
Luontoon.fi: Riekko - elämän lintu ja riekonmetsästys
Suurimpia supikoiria ja supikoirasaaliita - painavin supikoira 13 kg - suurin vuosisaalis 170 000

Suomen painavimpia ammuttuja supikoiria. Syyskuussa 2005 ampui Mikko Hänninen saksanseisojan avulla Pohjois-Savossa, Vesannolla 13-kiloisen supikoiran. (Savon Sanomat 18.9.2006: Seppo Kononen: Suurin saaliskarhu yli 300-kiloinen)

Suurin supikoirasaalis vuodessa. Vuoden 2009 supikoirasaalis oli yli 170 000. Vuoden 2011 supikoirasaalis oli lähes yhtä suuri, mutta hieman pienempi, lähes 170 000. (Maaseudun tulevaisuus: Supikoirakannan kurissapito vaikeaa)

Suurimmat villisiat eli metsäkarjut 230 kg

Karjut ovat huomattavasti emakoita suurempia. Suomessa elävät yksilöt painavat enintään 230 kg. Idempänä laji tulee suuremmaksi, ja karjut voivat painaa 320 kg. Pohjoisimmillaan Oulun seuduilla maassamme elävä villisika on vähälukuinen ja harvinainen laji, kokonaismäärä on parisataa yksilöä. Saalismäärä rajoittuu vuosittain muutamaan yksilöön. (Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja)

Kettu turkiskaupan kulta-ajalla

Yksi kaikkein tavoitelluimmista saaliista turkiskaupan kultakaudella oli erilaisine värimuunnoksineen kettu. Ketun lajinimikin viittaa turkiskauppaan, sillä kettu sanana on johdos nahkaa merkitsevästä sanasta kesi. Kettäminen puolestaan on merkinnyt nylkemistä.

Kettujen pyynti alkoi aina syksyllä, ilmojen kylmettyä, ja jatkui läpi talven, jolloin turkki oli tuuheimmillaan. Yksi suosituimpia repolaisen pyyntivälineitä oli käpälälauta. Hyvä käpälälauta valmistui vaikkapa tuulen katkaisemasta puusta, jonka pystyyn jäänyt alaosa oli parin metrin korkuinen. Sen yläpää veistettiin laudan paksuiseksi ja kolmihaaraiseksi niin, että kolmihaaran keskiosa jätettiin laitahaaroja pidemmäksi.

Pisimpään, keskikärkeen asetettiin ketulle syötti. Syötti oli niin korkealla, että siihen kiinni päästäkseen kettu joutui hyppimään ylös. Tällöin, kun kettu lähti hyppynsä jälkeen putoamaan alaspäin, sen käpälät kiilautuivat kolmihaaran väleihin, ja näin kettu jäi satimeen. Tästä nalkista sitten aikanaan pyyntikierrokselle saapuva metsästäjä korjasi pöyhäkkäturkkisen saaliinsa talteen.
Määrällisesti eniten Suomessa metsästetty nisäkäs on metsäjänis - noin 200 000 vuodessa

Määrällisesti eniten Suomessa metsästetään nisäkkäistä metsäjäniksiä. Vuosien 2001 - 2011 saalismäärät ovat olleet 188 000 - 209 000 yksilöä/vuosi. Saalismäärä on pudonnut jyrkästi parinkymmenen viime vuoden aikana: vielä 90-luvun puolessa välissä saalismäärä lähenteli puolta miljoonaa, kun viime vuosina se on pysytellyt noin 200 000 yksilön tuntumassa. (Animalia: Riista - Suomen Metsästäjäliitto: Metsäjänis)

Kettu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ketusta - Copyright © cypher40k
Supi
Supikoira (Nyctereutes procyonoides)

Esi-isämme eivät tunteneet supikoiraa eivätkä sitä luonnollisesti myöskään metsästäneet, sillä maahamme supikoira saapui vasta 1950-luvulla.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva supikoirasta yllä - Copyright © Cloudtail
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***