Suuria riistasaaliita ja riistaeläimiä

Riistaeläimillä tarkoitetaan eläimiä, joiden metsästys on sallittua metsästyslaissa esitetyllä tavalla. Yksi riistaeläimistämme on hirvi.

Hirvi (Alces alces)

Hirvi on tärkein riistaeläimemme, jonka levinneisyysalue kattaa koko maan, tunturialueita lukuun ottamatta.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Dave Spier

Hirvi on lumottu eläin - mutta luoti on jo liikaa kylterillekin

Hirvi on tavattoman tärkeä riistaeläin nykyisinkin, mutta menneinä vuosisatoina se on ollut useinkin suorastaan elintärkeä ja elämisen ehto. Hirveen on siten liitetty monenlaisia taruja, taikoja ja uskomuksia.

Esimerkiksi 1600-luvulla Ruotsi-Suomen sotavoimille valmistettiin hirvennahoista haarniskojakin, eli kyltereitä. Jos ei käytetty laisinkaan metallista haarniskaa, vaan pukeuduttiin hirvennahasta tehtyyn, niin senkin jo katsottiin riittävän. Hirvennahan katsottiin omaavan maagisia voimia ja se siten kykenisi pysäyttämään jopa luodin.

Tällä uskomuksella kyllä oli sitten varsin traagiset seuraukset. Kuningas Kustaa II Aadolf oli vuonna 1632 Lützenin taistelussa suojannut itsensä hirvennahkaisella kylterillä. Tämän hän oli tehnyt siksikin, että vanhojen sotavammojensa vuoksi hän ei mieluusti pukenut ylleen epämukavaa rautahaarniskaa, vaan suosi mukavampaa ja joustavaa nahkakylteriä.

Taistelun loppuvaiheessa urhea kuningas sai osuman musketin luodista, joka luonnollisesti läpäisi kylterin kuin kuuma veitsi voin - ja kuningas kuoli. Tuskinpa kukaan enää tämän jälkeen luotti kylterin voimaan tositaisteluissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Dave Spier



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva hirvestä Lapin shoilla ja jänkhillä - Copyright © dration

Suomen suurimpia hirviä - 800 kg painava hirvisonni on Suomen painavin nisäkäs

Ruho- eli teuraspainoltaan painava, kaadettu hirvi Kuhmossa 2007. Kuhmossa kaadettiin vuonna 2007 tuon kyseisen vuoden ruhopainoltaan painavin hirvi, 350 kg. Se vastaa elopainoa 650 - 700 kg.

Hirvisonni on Suomen painavin nisäkäs, ja se voi painaa enimmillään 800 kg. (Yle - Opettaja.tv - Hirvisonni on Suomen painavin eläin)

Metsästys ja Kalastus lehdessä 11/2008 Jere Malinen kirjoittaa, että hirvitutkijoiden mukaan hirvisonnin ruhopaino kipuaa Suomessa enimmillään 330 - 350 kiloon. (Kysy.fi: Kuinka paljon painaa suurin Suomessa kaadettu hirvi?)

Ruho- eli teuraspainoltaan painava, kaadettu hirvi Inarissa 2010. Inarissa ammuttiin ns. Sevetin suurhirvi ensimmäisen aikaistetun hirvenjahdin aikaan 12.9.2010. Ruhopainoa Sevetin sarvipäällä oli 368 kiloa. Kyseessä on paino ilman sisälmyksiä eli Sevetin mammuttihirven elopaino on ollut noin 670 kiloa. Eläin oli 8 ja puolivuotias uroshirvi. Piikkejä sillä oli sarvissaan yhteensä 21.

Ruho- eli teuraspainoltaan hyvin painava, kaadettu hirvi Utsjoella 2011 - Aslak Pieskin jätti - sarvet kuin hävittäjälentokoneen siivet ja sieraimet kuin ketunkolot. Aslak Pieski ampui Utsjoella jättimäisen hirven, jonka lihoja ei koskaan punnittu, mutta josta on olemassa kuvia. Hän kuvaili hirveä näin: "Ja kun se tuli semmosen parinsadan metrin päähän niin minä näin ne sarvet että ne oli niin kuin hävittäjälentokoneen siivet. Ja ko se nuuhki ilmaa, sieraimet oli kuin ketunkolot, ajattelin että kohtako sieltä kettu vilahtaa." Hirven näki kaadettuna myös paikallinen biologian opettaja, joka lähes lensi hämmästyksestä selälleen, hirven nähdessään.

Ylä-Lappi on suurhirvien reviiriä. Ylä-Lapista, Inarin, Enontekiön ja Utsjoen alueelta löytyvät Suomen suurimmat hirvet. Viime vuosinakin siellä on kaadettu useita hirviä joilla on ollut sarvissa yli 20 piikkiä. - Lapissa on yleensäkin suuremmat hirvet. Vasat ovat pienempiä kuin etelässä, mutta aikuiset hirvet ovat isompia kuin etelän serkut, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkija Tuire Nygrén kertoo. - Tuollaisia 360 - 370 -kiloisia hirviä saadaan saaliiksi aina silloin tällöin, se ei ole erityisen ihmeellistä. Oikeastaan yllätyn vasta jos jostain löytyy ruhopainoltaan sellainen 390 kiloa painava uros, hirvitutkija Tuire Nygren sanoo. (Yle Uutiset 29.11.2013: Norjalaisten hirvijättiläinen kalpenee Sevetin mammutille)

Suomen suurimpia hirven sarvia

Suurimpia hirven sarvia - Jaala 1930. Menneiden aikojen suurimmat hirven sarvet olivat vuonna 1930 Jaalassa ammutulla hirvellä. Sen sarvien piikkien luku oli 13 + 13, sarvien leveys leveimmältä kohdalta 115 cm ja lapion leveys noin 32 cm. (Tunturisuden hirvisivut)

Suurimpia hirven sarvia - Ylivieska 1982. Ylivieskalainen Veikko Sipilä ampui 14. marraskuuta 1982 Ylivieskan Kantokylällä hirvisonnin, jonka 24-piikkiset lapiosarvet saivat näyttely- ja trofeekomission arvostelussa aikanaan 392,7 pistettä, mikä on yhä SE-lukema. Sarvien paino on reilut kymmenen kiloa. Hirvi oli ruhopainoltaan 265-kiloinen.

Maan kookkaimpien sarvien kantajat löytyvät Kalajokilaaksosta. Lapiosarvien pisteytyslistan hopeasijan hirvi on kaadettu Nivalassa ja pronssisijan hirvi Alavieskassa. 4 - 10-vuotiaat hirvet kantavat komeimpia kruunuja. Hirvisonnit kantavat joko lapio- tai hankosarvia. Pohjoisessa lapiosarvet ovat yleisempiä. Tutkijoiden mukaan perintötekijöillä on sarvien kasvuun suurin vaikutus. (Kaleva 10.9.2007: 24-piikkinen kääntää katseet)



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Travis

Suurimmat hirvikannat ja -saaliit - talvikanta 140 000 hirveä ja saalis yli 84 500 hirveä

Vuosituhannen vaihtuessa, 2000-luvun alun ensimmäisinä vuosina hirvien talvikanta Suomessa oli suurimmillaan noin 140 000 hirveä. Vuonna 2002, hirvisaalistuksen huipulla, maassamme kaadettiin ennätykselliset yli 84 500 hirveä. Hirvi on ylivoimaisesti merkittävin saaliseläin lihantuotoltaan ja taloudellisesti. (mmm.fi - 26.1.2009 Metsästäjäin Keskusjärjestö)

Hirvi salametsästäjienkin makupalana

1910- ja 1920-luvuilla hirvien salametsästys oli laajamittaista. Salametsästäjien kiinniotto oli vauhdikasta ja välillä vaarallistakin puuhaa. Saloilla kaikuivat laukaukset, kun salametsästäjät tulittivat kiinniottajia, nämä puolestaan salametsästäjiä - ja poltettiinpa joku metsänvartijan mökkikin tässä lähes sisällissodan piirteitä saaneessa taistelussa. Vuonna 1914 maaliskuussa alkoi Kirkkonummella aamusella hevosreellä salametsästäjien kiinniottoyritys, ja se johti kiinnisaantiin vasta 50 kilometriä myöhemmin Helsingin reunamilla. Kiinniotetut uhosivat jatkavansa hirvenkaatoa heti, kun pääsisivät irti.

Salametsästäjät eivät saaneet ajan lehdistössä osakseen minkäänlaista ymmärrystä. Salakaatoja pidettiin hirven murhina ja niihin katsottiin syyllistyvän kaikkein pahimman pohjasakan, irtolaisten, loisten, mäkitupalaisten, punakaartilaisten ja muiden roistojen.

Vasta juuri perustetun Suomen Yleisen Metsästäjäliiton vetoomus ja julkilausuma sai salakaatoruletin päättymään ja hirvi rauhoitettiinkin kymmeneksi vuodeksi vuonna 1923. Julkilausuma oli seuraavanlainen:

"Hirvestä on kohta jäljellä vain muisto. Tämä metsiemme kaunistus, joka aina on ollut salametsästäjien makupala, on nyttemmin, sen jälkeen kun hirven salametsästystä aivan punakapinasta alkaen on häikäilemättä jatkettu, miltei sukupuuttoon hävitetty, ja niitä aniharvoja hirviä, jotka sattumalta ovat onnistuneet pelastamaan henkensä, vaanitaan tehokkaasti niin pian kuin roistometsästäjät ovat talvella löytäneet niiden jäljet."



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Gabe Lawrence