Tunturisuden sivut
Karhu (Ursus arctos)

Karhumailla Katso ylin kuva kokonaisena.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Georges & Benjamin Bruny
Nuori metsästäjä
Nuori nykypäivän metsästäjä Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pixabay/Sergey Klimkin
Eräkulttuuria - sanoja, sanontoja, sananlaskuja, taikoja, uskomuksia ja loitsuja - hieman ennätyksiä ja tilastojakin

Eränkäynti ja sen myötä aikojen saatossa kehittynyt eräkulttuuri on jättänyt jälkensä koko suomalaiseen kulttuuriin ja ollut tärkeä osa maamme kehitystä.

Pienetkin riistaeläimet, kuten oravat, ovat olleet suuresti muovaamassa ihmisten kulttuuria. Onhan käsite ja sana rahakin alunalkaen kehittynyt oravannahkojen myötä. Suurimmat jälkensä kulttuuriimme ja esimerkiksi kieleemme ovat jättäneet kuitenkin suurimmat riistaeläimet, kuten hirvet ja karhut.

Karhu liikkeellä

Aivan oma lukunsa eläimistössämme ovat juuri karhut, joihin suomalaisilla on ollut aina erityinen, äärimmäisen kunnioittava suhtautumisensa. Onhan karhuille keksitty noin parisataa erilaista kutsumanimeäkin ja kirjoitettu lukuisia ylistäviä runojakin. Näissä runoissa eivät mitkään kehut ja ylistykset, suoranaiset mielistelyt ole tuntuneet riittävän, niin paljon niihin on tungettu käyretyistä, kaunoista, kääröstä, käköstä, källeröistä, lintusta, omenaa ja lempistäkin. Ehkä muutama säe Kalevalasta on paikallaan, jotta virittäydymme oikeisiin wanhan ajan erätunnelmiin.

"Otsonen, metsän omena, mesikämmen käyretyinen.
Otsoseni, ainoiseni, mesikämmen kaunoiseni.
Metsän kultainen käkönen, kaunis karva röyhetyinen.
Otsoseni, lintuseni, mesikämmen kääröseni.
Metsän otsonen, omena, metsän kaunis källeröinen.
Otsoseni, ainoiseni, lintuseni, lempiseni."


Riekko

Riekko (Lagopus lagopus)

Teeri

Teeri (Lyrurus tetrix)
Vaarallisia pyyntikeinoja - yhdistyksen jäsenistöäkin omaan susikuoppaan

Jos on nykypäivänä metsästyksessä ampuma-aseiden myötä omat vaaransakin, niin ennen vanhaan erilaisia vaaroja oli senkin edestä. Esimerkiksi susikuoppien naamioimisessa saatettiin onnistua liiankin hyvin. Näihin kuoppiin putoili tämän tästä koiria, ihmisiä ja jopa hevosia rekineen ja kuormineen.

Vuonna 1827 sattui Hämeen Hattulassa niin, että eräs Heinolan pataljoonassa palvellut sotamies putosi tällaiseen kuoppaan. Kuopat olivat syviä, vähintään kolmimetrisiä, jotta niihin tippuvat sudet eivät pääsisi takaisin maan pinnalle. Ei päässyt omin avuin ylös susikuopasta tämä sotamiesrukkakaan ja hän ehti heittää henkensä, ennenkuin tapahtunut huomattiin.

Eräs Hämeenläänin Metsästysyhdistyksen jäsen sen sijaan oli onnekkaampi, ajettuaan ja pudottuaan kuskipoikansa kanssa yhdistyksen omaan susikuoppaan lähellä Hämeenlinnaa vuonna 1833. Hevonen ja molemmat miehet selvisivät putouksesta loukkaantumatta, mutta hevosen ja reen ylössaamiseen vaadittiin kahdentoista miehen pitkä ja hikinen työrupeama.

Teeri

Teeri (Lyrurus tetrix)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva riekosta vasemmalla - Copyright © Steve Garvie
*Kuva teerestä yllä - Copyright © Gregory "Greg" Smith
*Kuva teeristä alla - Copyright © Billy Lindblom


Taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright

Metsot ja teeret olivat von Wrightin taiteilijaveljeksille erityisen tuttuja lintuja. He eivät vain maalanneet näitä lintuja, vaan metsästivätkin niitä säännöllisesti, sillä teeri oli veljesten aikana maamme tärkeimpiä riistalintuja. Ampumistaan riistalinnuista he pitivät tarkkaa päiväkirjaa. Yhtenäkin syksynä he ampuivat 144 teertä.

Wilhelm von Wright (1810 - 1887) oli käsistään äärimmäisen kätevä ja taitava. Ruotsissa ollessaan hän valmisti itselleen kaikki aseensakin: hyljepyssy "Skinnstrumpanin", sorsapyssy "Krokenin" ja teeripyssy "Finnin". Hän myös valoi itse luodit aseisiinsa. Wilhelmin ampumataidotkin olivat hämmästyttävät. Säästääkseen luoteja hän saattoi odottaa, että kaksi lintua tuli samalle linjalle, ja ampui sitten ne yhdellä ja samalla luodilla.

Kaikkien veljesten ampumataito oli laajalti tunnettu, mutta ylivoimaisesti paras ampuja veljeksistä oli perheen neljäntenätoista lapsena vuonna 1820 syntynyt Julius. Hän ei tehnyt taidetta, mutta ampui sitäkin paremmin ja kykeni tarinan mukaan ampumaan kotirannassa soutelevan kalastajan suussa olevasta piippunysästä kopan. Pyytä hän ampui veljesten tapaan aina päähän, niin ettei rikkonut pientä ruumista. Eikä tässä suinkaan kaikki, vaan sorsia hän ampui aina vain silmien väliin.

Sananparsia

"Tee Perttuna permiä,
sata sadinta, viisikymmentä vipua,
jollet mitään saa,
olet kovan onnen lapsi."


Tämä sananparsi liittyy siihen, että muinoin riistan pyynnin aloittamisessa on ollut omat, tarkat päivämääränsä, jonka jälkeen metsälle on saanut mennä. Osassa Suomea metsästys alkoi Pärttylinä 24.8. Perttu teki yön pimeäksi ja toi tulen tupaan, jolloin asumusta voitiin lämmittää ja päreitä polttaa.

Perttelin päivänä alkoi mehtäkanojen pyynti, sillä toki tiedettiin hyvin yleisesti, että "ei sikiä siipilintu päivän Perttelin perästä". Tuolloin oli aika asettaa permet (linnunansat) metsään ja viritellä vivut, ja tuolloin lausuttiin edellä olevaa kansanviisautta.

Perttelinä alkoi myös peuranmetsästys ja siksi sanottiin Lapissa hoon kanssa myös:

"Mies kenkhään, pheurha myynthiin."

Lähteet
Seija Ruponen, Karhuseura: Mesikämmenen matkassa metisiltä mättäiltä Otavaisen olkapäille
Marita Råman: Ihtiriekko
Susikko: Musta mies, Metsäukko
Suomen Kansan Muinaisia Taikoja I - Metsästystaikoja
Kirjasto Virma: Pohjoispohjalaisia taikoja ja uskomuksia
Matti Kinnunen: Metsästyssanasto - Kuvitus Seppo Polameri - Metsästäjäin keskusjärjestö 1999.
Heikki Lehikoinen: Tuo Hiisi hirviäsi. Metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa. Teos, 2007.
Spectrum: Kiväärikaliiperiset aseet
Kettu
Orava Kettu (Vulpes vulpes)

Menneinä vuosisatoina kettuja metsästettiin paljon myrkyllä, yleensä strykniinillä. Suomen varhaisin tieto tästä pyyntimuodosta on 1600-luvun alkupuolelta ja tämä tapahtuma on jäänyt historian lehdille siksi, että erään parkanolaisen talon vahtikoira oli kuollut, syötyään maantielle pantuja myrkkysyöttejä, jotka oli tarkoitettu ketuille. Tämän erittäin vaarallisen ja riskejä sisältävän metsästystavan haittoja yritettiin myöhemmin metsästyslaeilla ja -asetuksilla ja kaikenlaisilla määräyksillä saada hallintaan, mutta heikoin tuloksin. Uuden ajan ja paremman tietämyksen myötä metsästystavasta luovuttiin.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***