Tunturisuden sivut
Wanhan ajan erä- ja metsästyssanastoa

Mukana hieman myös uudempaa sanastoa. Sanasto on yleissivistävää, eli tässä on varmasti suuri osa ainakin erämiehille ihan tuttuja - mutta sanasto on myös kurkkaus wanhaan eräkulttuuriin, joten varmasti mukana on jokaiselle joku oudompikin sana.


A
  • ahdashakuinen, kapeahakuinen = lintukoira, joka hakee riistaa liian suppealta alueelta
  • ajinki = otus, eläin, riista
  • ajopuu = jäällä liikkumiseen tarkoitettu, pitkää suksea muistuttava apuväline, jonka päällä maaten metsästäjä varoen lähestyy saalistaan
  • Annikki = yksi metsän jumalan Tapion tyttäristä, metsän emäntä - Annikki soittelee metsässä simapilliä ja istuu kultaisella tuolilla kehräten vaskisella värttinällä - metsän pedot ovat Annikin koiria
  • ansakuoppa = maahan kaivettu kuoppa, johon pyydettävän eläimen on tarkoitus pudota - kuopan pohjalle on voitu pystyttää teräviä seipäitä, jotka ovat tappaneet taikka vakavasti haavoittaneet esimerkiksi alas tippuvan petoeläimen
  • ansalanka = ansa, lanka, paula, permi, rihma - riekonpyynnissä käytetty väline, joka vangitsee linnun kaulasta ja tappaa sen - käytetty myös muiden kanalintujen ja jänisten pyynnissä
  • ansapyynti = pyynti ansalangalla
  • ansatie, virkatie = reitti, joka vie pyytäjän ansalta toiselle
  • anti = saalis, metsän anti
  • asentajousi = eläimen reitille viritetty, itselaukeava jousi
  • asento = paikka, jossa metsästäjä odottaa ja väijyy saalista - leiri, nukkumapaikka, tulipaikka
  • asuntonäätä = näätä, joka asustaa tietyllä seudulla, vrt. hyppynäätä

  • B
  • ballistiikka = oppi patruunoista sekä ammuksen liikkeestä ja ominaisuuksista
  • bastardi = sekarotuinen, risteymä
  • berdan-nalli = kiintoalasinnalli
  • blinkkari = kanakoira, joka menee riistan ohi seisomatta

  • C
  • conibear = hetitappavat läpikuljettavat raudat, joita käytetään näätäeläinten ja jyrsijöiden pyynnissä

  • D
  • damastipiippu = lankapiippu
  • Diana = roomalainen metsästyksen jumalatar
  • diopteri = reikätähtäin
  • double = kaksoispudotus
  • drillinki = kolmipiippu
  • duplee = kaksoispudotus

  • E
  • elokset = jäljet
  • emuu = kunkin eläinlajin ikoma haltija ja samalla koko lajin kantaäiti, jonka jälkeläisiä eläinlajin edustajat ovat
  • englantilainen tukki = suorakaulainen tukki - tukki, jonka tukinkaulassa ei ole pistooliperää
  • erauspoika = emon vieroittama nuori karhu
  • erä = alue, erillinen alue - osa saaliista - pyynti- tai metsästysretki
  • erämaa = kaukainen, syrjäinen, asumaton seutu - käsite on kehittynyt silloin, kun kylien muotoutuessa on tullut tarpeelliseksi erottaa asutut seudut asumattomista - erämaa on rintamaan vastakohta
  • erämies = metsästäjä, kalastaja, erämaan tuntija - nykyisin käytetään myös tarkoittamassa hyvää metsästäjää, joka noudattaa metsästyskulttuurin ja -etiikan vaatimuksia
  • eränkäynti = metsästystä, kalastusta tai eräretkeilyä erämaaseuduilla
  • erästys = metsästys, kalastus
  • etutukki = aseen tukin liipaisinkaaren etupuolella oleva osa - se osa, johon oikeakätinen ampuja tarttuu vasemmalla kädellä
  • etuveto = liipaisimen liike ennen laukaisua

  • G
  • grain = mm. luotien painon ilmaisemisessa käytetty mittayksikkö - 1 grain = 0,0648 grammaa

  • H
  • haapanäätä = talvikarvaltaan punaruskea näätä
  • haarasihti = takatähtäin, hahlo
  • haaska = teurasjätteet tms. raato, joka houkuttelee petoeläimiä, etenkin kettuja metsästäjän näkyviin ja ammuttavaksi
  • haavakko = haavoittunut eläin
  • hahlo = luotiaseen takatähtäin - ura, jonka kautta jyvä näkyy
  • hajasarvet = leveäasentoiset sarvet
  • hajustaa, hajuste = käsitellä loukku tms. hajusteella riistan houkuttelemiseksi
  • hakapyssy = keskiajan loppupuolen pitkäpiippuinen pyssy, jota tuettiin ammuttaessa piipun alla olevaan hakaan, tarkoituksena oli vaimentaa potkaisemista eli rekyyliä
  • hakea = riistan etsimistä sanotaan hakemiseksi - etenkin koirat hakevat
  • hana = iskurivasara, ulkopuolinen iskurivasara
  • hanallinen = haulikko, jossa on ulkopuoliset iskurivasarat
  • hanaton = haulikko, jossa iskurivasarat eivät ole näkyvissä
  • hangas = puinen aita, jota käytettiin peurojen ja hirvien pyynnissä ja joka ohjasi niiden kulkua
  • hankosarvi = lapiomaista, leventynyttä osaa vailla oleva sarvi
  • haukkasakset, paalusakset, paaluraudat = erityisesti petolintujen pyyntiin puupaalun päähän viritetyt raudat
  • haukkupuu = puu, jossa pystykorvan haukkuma lintu on
  • hautasusi = sudenkuopalla eli -haudalla saatu susi
  • havukka = haukka itämurteissa
  • helmitys = rosot hirvieläinten tyviruusukkeissa ja muualla sarvissa
  • hiisi = pyhän metsikön suojelushenki, metsänhaltija - mahtava ja jopa kauhistuttava olento, erityisesti hirvien valtias - asuinpaikkana suuri vuori - ajelee susia ja karhuja kuin lampaita konsanaan - uhrilehto, pyhä metsikkö
  • hirvenhiihto = hirvenajo hiihtämällä
  • hirvipeijaiset = hirvijahdin päätteeksi järjestetyt juhlat
  • homenokka = konkarimetso, jolla takanaan monet soitimet
  • Hongotar = karhun emuu
  • hukanhuone, hukantarha = sudentarha
  • hyppynäätä = näätä, joka vaeltaa elinaluetta etsien
  • hölsteri = asekotelo

  • I
  • ilmavainuinen = koira, joka työskentelee pää pystyssä, ottaa vainun tuulesta
  • ilmoittaa, tiedottaa = kun koira löytää riistan metsästäjältä näkymättömissä ja tulee hakemaan tätä, se ilmoittaa eli tiedottaa
  • iltalento = sorsalintujen liikkuminen iltaisin, vesistöistä pelloille ja muille ruokapaikoille ja takaisin
  • iskuri = aseen lukon osa, joka lyö nalliin
  • isoliha = hirven nimitys
  • istua = lintujen laskeutumista sanotaan istumiseksi
  • itselataava = puoliautomaatti

  • J
  • jahti = metsästys
  • jahti-isäntä = metsästysoikeuden haltija tai omistaja - vierasjahdin kutsun esittäjä
  • jahtiliput = lippusiima
  • jahtivouti, susivouti = jahtivouteja alettiin nimittää pitäjiin 1620-luvulta lähtien - hän kutsui rahvaan muutaman kerran vuodessa sudenajoon ja valvoi ja johti tätä operaatiota - jahtivoudin toimenkuva laajeni vähitellen nimismiehen alaisuudessa toimivaksi poliisimieheksi
  • jalkanaru = ketunpyyntiväline, joka vangitsee jalan lenkkiin ketun tallattua laukaisimen päälle
  • jousinahka = verona kirkolle tai kruunulle maksettu oravannahka
  • julkonaama, kiilusilmä, pötkyhäntä, sutikka = susi
  • Juoletar = saukkojen emuu
  • juovattaa = seurata, jäljittää
  • jäljittää, jäljestää = seurata jälkiä, tunnistaa jäljet
  • jänispiiska = jänistä ajava koira
  • jänisräikkä = ajometsästyksessä käytettävä rämistin

  • K
  • kaade = sudenpesä
  • kaarne = korppi
  • kaataa = ampua riistaeläin hengiltä
  • kaatajaiset = kaatoryyppy, kaatojuhlat
  • kaave = keinotekoinen houkutuslintu tai -kuva - kummitus tai haamu
  • kaha, purnu, pursilo, linnun katiska ja tynnyri = erityisesti teerenpyynnissä käytetty pyöreäseinäinen, maahan pistetyistä seipäistä tehty linnunpyydys
  • kaikenviljankoira = koira, joka toimii monenlaisen riistan pyynnissä
  • kaira = asumaton, laaja erämaa erityisesti Pohjois-Suomessa
  • kairankävijä, kairankulkija = kairassa liikkuva ihminen - erämies, metsuri, samoilija
  • kaksoislaukaus = aseen kahden piipun laukeaminen samanaikaisesti
  • kaksoispudotus, double = kahden linnun pudottaminen haulikolla laskematta asetta välillä olalta
  • kaksoispummi = kaksi ohilaukausta, laskematta asetta välillä olalta
  • kaksoisseisonta = kahden koiran seisonta, kun molemmilla on vainu riistasta
  • kaksoisvarmistin = varmistin, joka varmistaa sekä liipaisimen että laukaisukoneiston
  • kalhu = potkusuksi, jonka pohjassa saattoi olla nahkaa lipsumisen estämiseksi
  • kaliiperi = 1) väljyys, piipun sisähalkaisija - kiväärin kaliiperi ilmoitetaan millimetreinä tai tuuman osina - yleiset haulikonkaliiperit ilmoitetaan lukuna, joka ilmaisee, montako pyöreätä piipun juuri täyttävää kuulaa saadaan naulasta, n. 454 grammasta lyijyä 2) = aseen käyttämä patruuna - aseen piipun halkaisija ja pesitys
  • kalli = haukku
  • kamppi, osmo, osma = ahma
  • karhukeihäs = kyläsepän takoma karhun pyyntiväline, tukeva pistokeihäs
  • karhunkierros = karhun talvipesän etsimistä ja merkitsemistä, kiertämällä maastossa pesän ympäri - näin merkitty karhunkierros ja karhu oli kauppatavaraa
  • karhunpeijaiset = karhun kaadon jälkeen järjestetyt juhlat
  • kettupiiska = kettua ajava koira
  • kiides, kiies = karhun maapesä
  • kiltti = hyvälaatuinen veronahka
  • kiveliö = suuri, asumaton erämaa
  • kolmoisloikka = jäniksen keino eksyttää seuraajaansa, tekemällä kolme perättäistä pitkää loikkaa eri suuntiin
  • kotus = maja, tilapäiskäyttöön, tehty yleensä havuista
  • kukkoviikko = metson soitimen alkuaika, kun koppelot eivät vielä tule paikalle
  • käpälälauta, käply, revonkanto, kinttupuu = ketunpyyntiin tarkoitettu pysty, litteä puu, jonka kärki on veistetty kolmihaaraiseksi - haarojen väliset raot veistetty teräväreunaisiksi, ja kettu tarttuu niihin kiinni syöttiä tavoitellessaan
  • käpäläleimasin = puukepin päässä yleensä ketun jälkeä muistuttava kuvio, jolla paineltiin hankeen jälkiä - hangen alla olivat viritettyinä pyyntiraudat
  • Käreitär = ketun emuu

  • L
  • laajahakuinen = koira, joka hakee riistaa laajalta alueelta
  • laulupuu = haaskan lähellä oleva puu, josta korpit äänillään houkuttelevat ketut paikalle
  • liekottaa = taluttaa koiraa lieassa, talutushihnassa
  • linnustaa = metsästää lintuja
  • loitsu = kuin runomuotoon puettu suorasanainen tai runomuotoinen sanaketju, jonka avulla manaillaan yliluonnollisia voimia omiin tarkoitusperiin - metsästysloitsulla tavoitellaan metsästysonnea
  • lokata = kyniä
  • Lukutar = ketun emuu
  • luntio = taikavoima, kohtalo
  • lunttu = nuoramainen irtosytytin, jota käytetään tuliaseiden kanssa, valmistusaineena useimmiten kyllästetty, hitaasti palava hamppukangas
  • luotivormu = muotti luotien valamiseen
  • lyly = toinen suksi kalhun seuraksi - kun kalhulla potkaistiin reippaasti vauhtia niin lylyllä iloisesti liu'uttiin

  • M
  • maavainuinen = koira, joka työskentelee pää alhaalla - ottaa vainun maassa olevista hajumerkeistä
  • makaus = eläimen lepo- taikka makuupaikka
  • markkeerata = painaa ammutun linnun putoamispaikka mieleensä - käytetään etenkin lintukoirista
  • metsähinen - haltijaperinteessä ihmisen kaltaisia metsänhaltijoita - mies- ja naismetsähiset, jotka metsästävät, kalastavat, pitävät karjaa ja hoitavat lapsia
  • metsänhaltija, metsänpitäjä = metsää ja metsänväkeä hallitseva tarujumala - metsänhaltija on ulkomuodoltaan usein jotain ihmisen ja metsän tai ihmisen ja eläimen väliltä: se voi olla karvainen, pedonkyntinen tai sillä saattaa olla naavainen naama tai vaatteet - se voi olla pituudeltaan puun pituinen, etupuoli voi näyttää ihmiseltä ja takapuoli puunkyljeltä - metsänhaltija voi näyttäytyä myös eläimenä, kuten karhuna, hirvenä tai metsona - katso myös Tapio
  • metsänlinna = metsän väen tyyssija on muurahaispesä, metsänlinna, joka toimii väylänä ihmisen ja metsänhaltijan välillä
  • metsänväki = metsien eläimistö ja linnusto
  • Mettänpiika, Mettänneito = ihastuttava neitonen, jonka ilmestyminen nuotiotulille tietää aina varmaa metsästys- ja pyyntionnea - myös riistalintujan kantaäiti, emuu
  • mettäs = metso, metsokukko
  • Mielikki = Tapion vaimo on kaunis Mielikki, metsän emäntä - Mielikin puoleen kääntyvät erityisesti pyyntionnea tavoitellessaan lintujen ja jänisten pyytäjät
  • mukka, vasama = tylppäpäinen nuoli
  • N
  • naakia, naakiminen = hiipiä, hiivintä
  • naamasarvet, nahkasarvet = hirvieläinten sarvet niiden kasvun aikana, kun verinahka peittää niitä
  • naputus = metson soidinäänen osa
  • neljännes = kun ruho halkaistaan ja puolikkaat katkaistaan, saadaan neljä neljännestä, etu- ja takaneljännekset
  • niliaitta = saaliin säilytykseen ja kuivatukseen rakennettu pieni aitta, patsasaitta
  • Nokeainen = soopelin emuu, ehkä tarkoittaa myös näätää tai majavaa
  • nopeammin = metsästyssignaali 18 - kehotus ajomiehille ajaa nopeammin

  • O
  • oravapaukku = oravanpyyntiä varten kevyesti ladattu haulikonpanos
  • otso = yksi karhun noin paristasadasta nimityksestä, muita ovat mm: kontio, mesikämmen, Hän, Itse, Jumalanvilja, Kainunpoika, Matti, Mehtä, Mehtäläinen, Metsä, Metsänhaltija, Metsän mies, Metsän ukko, Metän elukka, Nokinen mies, Nokinen poika, Ohto, Osmo, Otsonen, Otto, Se, Vanha Antti ja Vieras - ihmisen ja karhun sukulaissuhteeseen liittyviä mielisteleviä ilmauksia ovat: Esi-isä, Haltia, Isokäpälä, Jumala, Jumalan mies, Kaima, Kouki, Kouko, Kouvo, Metsänvaari, Mettän vanhus, Mies, Suuremmainen, Suuri herra, Tätinipoika ja Äijä - pelotteluun käytetään sanoja: Mönninkäinen, Mörkö, Kurko ja Pöppö - karhun nimiä ovat myös Ukko, Ukkonen, Korven herra, Korvenkuningas, Kultaherra, Metsän kulta ja hopea, Metsän (kultainen) kuningas, Metsän (kultainen) omena, Aikamies, Kusiaisten nuolija, Lehmänpelko, Luukyrpä, Pihkakinttu ja Pitkävilla
  • ottavuus = haulikon tai patruunan tappokyky
  • outa, outamaa = metsä, metsämaa, salo

  • P
  • paahus = vesilintujen, kuten hanhien pyytäjien kivistä rakentama näkösuoja, jossa saattoi myös pitää sadetta
  • paalusakset, haukkasakset, paaluraudat = erityisesti petolintujen pyyntiin puupaalun päähän viritetyt raudat
  • paikata = ampua uudestaan huonosti osuneen laukauksen jälkeen
  • paukkuarka = koira, joka selvästi pelkää laukauksen ääntä
  • paula = ansa, lanka
  • peijaiset = (murteissa myös peijahaiset, peijaat, peijaajaiset) ovat karhun tai muun ison riistaeläimen kaadon ja itse kaadon kohteeksi joutuneen eläimen kunniaksi järjestetyt pidot
  • porsasviete, sianvinguttaminen = susijahtia porsaalla eli porsasvietteellä - jahtiin tarvitaan vanha ja vakava hevonen, joka ei liioin säikähtele ampumista, nuori ja iloinen sianporsas sekä kyytimies joka voi hillitä tunteitaan eikä heti kuni harakka niistä rupee laulamaan suden näkyviin tullessa - kun kuullaan susien ulvontaa tahi muutoin tiedetään, missä niiden on tapana oleskella, lähtee kaksi tahi kolme metsästäjää sille kulmalle, ajaen syliretelissä tahi vanhassa reessä - hyvin tehoton keino, saattoi vaatia satakin ajoa, kunnes saaliiksi tuli yksi hukka
  • permet, permi = linnunansa
  • peuraväljä = suurikaliiperinen pyssy
  • piili = nuoli
  • piilukko = pyssyn lukko, jossa ruuti syttyy hanaan kiinnitetyn piikiven iskun aiheuttamista kipinöistä
  • pyytää = sanan kantana voisi olla pyy, jolloin merkitys olisi laajentunut pyiden metsästämisestä eli pyytämisestä kaikkeen muuhunkin metsästykseen - pyytää tarkoittaa joka tapauksessa pyytämistä eli pyynnön esittämistä vaatimisen vastakohtana, metsältä ei siten noin vain otettu, eikä vaadittu, vaan kunnioittavasti pyydettiin - ja kun metsä suostui pyyntöön ja antoi, niin sille ja haltijoille vastavuoroisesti annettiin takaisin jotakin, kuten osa saaliista

  • R
  • raha = alunalkaen oravannahka
  • raivotauti = vesikauhu, rabies
  • ranka = hirvieläimen sarven päähaara, josta piikit erkanevat
  • rasvalaukaus = laukaus, joka ammutaan, kun aseen piipussa on öljyä tai rasvaa - rasvalaukaus rasittaa aseen lukkoa, ja sen osuma poikkeaa muista laukauksista
  • raudat, sakset, sangat = metallinen pyyntiväline - tyyppejä ovat kaula- eli syöttiraudat, läpikulkuraudat ja polkuraudat - nykyisin ainoastaan läpikulkuraudat ovat sallittuja
  • rautakintaat, rautareppu = käytetään rautapyynnissä, hajuttomia
  • reikätähtäin, diopteri = tähtäin, jossa jyvä ja maalin tähtäyspiste näkyvät reiän läpi
  • reikäpääluoti = luoti, jonka kärjessä vaipassa on reikä
  • revonkanto, käpälälauta, käply, kinttupuu = ketunpyyntiin tarkoitettu pysty, litteä puu, jonka kärki on veistetty kolmihaaraiseksi - haarojen väliset raot veistetty teräväreunaisiksi, ja kettu tarttuu niihin kiinni syöttiä tavoitellessaan
  • rihla = luotiaseen piipun sisäpinnalla oleva kierteinen ura, joka saattaa luodin pituusakselinsa ympäri pyörivään liikkeeseen
  • rihlakko = kivääri
  • rihlanharja = piipun sisäpinnan rihlojen väliset osat - vastakkaisten rihlanharjojen väli on ns. pikkukaliiperi
  • rihlannousu = rihlan kierteen kulma - ilmoitetaan lukuna, joka ilmaisee, monenko senttimetrin tai tuuman matkalla rihla tekee täyden kierroksen
  • rihlanpohja = rihlauran pohja - vastakkaisten rihlanpohjien etäisyytenä mitataan ns. isokaliiperi
  • rihlata = tehdä rihlat aseen piippuun
  • rihma, rihmastaa = lintujen ansapyyntiin käytetty ohut lanka - pyytää ansalangalla
  • rihva, niuha = pienikaliiperisen pyssyn vanha nimitys - n. 6,5 - 7,5 mm:n piilukkopyssy
  • riistaparaati, saalisparaati = tapa asettaa saalis riveihin seuruemetsästyksen, etenkin ajojahdin päätteeksi

  • Metsästäjä

  • riistaverinen = koira, jolla on luontainen taipumus riistatyöskentelyyn
  • rintamaa = erämaan vastakohta
  • ristikko = kiikaritähtäimen linssseihin kaiverretut tai liimatut mustat viivat - ristikoita on useita eri malleja, tähtäyspiste on kuitenkin aina ristikon viivojen tai niiden oletettujen jatkeiden leikkauspiste
  • rita = ansa, pyydys, loukku - kolmiseinäinen loukkupyydys, joka ei muserra, vaan vangitsee eläimen koholle viritetyn kannen pudotessa alas, metsästettiin esim. kettuja ja kärppiä
  • ruppi = ruumis, nyljetty riistaeläin, varsinkin turkiseläin
  • rypykuoppa = kanalintujen maahan tekemä kuoppa, jossa ne rypevät, kylpevät - rypykuoppien määrästä voidaan nähdä, onko seuduilla kanalintuja ja minkä verran

  • S
  • saiho = neliseinäinen pyyntiaitaus
  • sankki = vanhojen tuliaseiden lukossa oleva ontelo tai kolo ruutia varten
  • sudenhiihto = vain erittäin hyväkuntoisten metsästäjien keino - ensin oli yhytettävä suden jäljet, joita lähdettiin seuraamaan - vaati hankikeliä ja useampia hiihtomiehiä - kun yksi mies meni hukan kannoilla, niin muut saattoivat oikoa - välillä raskainta urakkaa tekevää jäljittäjää vaihdettiin ja näin hiihdettiin maita ja mantuja - tärkeintä oli pitää yllä sellaista vauhtia ja uhkaa, että susi ei ennättänyt ruokailemaan - takaa-ajo saattoi kestää vuorokausia ja välillä yövyttiin matkan varrella taloissa - kun susi lopulta saavutettiin, se lopetettiin sauvoilla, joiden toiseen päähän oli kiinnitetty keihäänkärki
  • sudenkuoppa eli hukanhauta = kuopalle kaivettiin syvyyttä noin kolme metriä ja saman verran leveyttä - jotta susi ei kuoppaa huomaisi, se peiteltiin havuilla tai oljilla ja näitten päälle aseteltiin houkuttimeksi lampaan raato - kuopan keskelle voitiin myöskin rakentaa pieni lava, jolle jätettin jokin eläin houkuttimeksi sudelle - Savossa käytettiin yleisesti koiraa, joka yksin häkkiin jätettynä haukullaan ja ulvonnallaan houkutteli paikalle susia, jotka yrittäessään tavoitella ihmisen parasta ystävää putosivatkin kuoppaan
  • sudentarha, susitarha = susien pyyntiin tarkoitettu, pinta-alaltaan pienen vasikkahaan kokoinen - rakennettiin pari metriä pitkistä riu'uista siten, että ne muodostivat aidatun, yleensä ympyrän muotoisen tarhan - riu'ut olivat sisäänpäin kallellaan, estäen ansaan mennyttä sutta hyppäämästä pois - sisäänkäyntinä oli joko portti, joka sulkeutui siitä kuljettaessa, tai tarhan ulkopuolella oli nojallaan seinää vasten puut, jotka muodostivat sillan aitaukseen - tarhassa oli syöttinä kuolleiden eläinten raatoja - pohjoisessa saatettiin käyttää jopa elävää poroa - tarhojen rakentaminen ja kunnossapito vaati paljon voimavaroja ja siksi niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sovittiin yhdessä pitäjänkokouksissa
  • susijahti, sudenajo = yleinen ja käytetty menettely suden kaatamiseksi oli susijahti - pitäjissä olivat virkamiehinä susi- eli jahtivoudit, joille kuului jahtien järjestäminen - ja susijahteihin he ottivat mukaan kaikki kynnelle kykenevät kylän miehet - susijahdin perusidea on yksinkertainen: ajomiesten on siinä tarkoitus ajaa hätisteltävät sudet pyssymiesten eteen ampumalinjalle, tai susiverkkoihin
  • susikeihäs = kyläsepän takoma suden pyyntiväline
  • susionki eli susikoukku = sidotaan rautalangalla puun kylkeen ja siihen pannaan syötiksi lihanpalanen - kun susi ottaa syötin suuhunsa, mekanismi laukeaa, jolloin koukut jousen voimasta tunkeutuvat suden leukoihin
  • susiverkko = susi ajetaan seipäisiin kiinnitettyyn verkkoon - jokaista talollista vaadittiin vuoden 1422 maanlaissa, joka tunnetaan kuningas Kristofferin lakina, varustautumaan susiverkolla - verkkojen kuntoa valvoi jahtivouti, joka myös johti talonpoikien muodostamaa joukkoa muutaman kerran vuodessa sudenajossa

  • T
  • Tapio = suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija, myös metsän kuninkaaksi kutsuttu - Tapio on myös synonyymi metsälle, eli se tarkoittaa tällöin metsää kokonaisuutena - metsän puut ovat Tapion viljaa - metsän eläimet ovat Tapion karjaa - karhu on Tapion härkä - kettu on Tapion koira - jänis on Tapion karitsa
  • Tapion kanto = kanto, joka päästään kasvattaa vesoja yltympäriinsä tarhilan eli kiehkuran tapaan"
  • Tapiola = metsän jumalan, Tapion, hallitsema valtakunta
  • Tapion kämmen = katso Tapion pöytä
  • Tapion pöytä, Tapionpöytä, Tapion kämmen = poikkeuksellisen muotoinen pyhä kuusi, Tapion kuusi - Tapion pöydäksi tai Tapion kämmeneksi kutsutaan latvatonta metsäkuusta, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin - kuusen latva lopettaa syystä tai toisesta kasvamisen ja puu levittäytyy pöytämäisenä, harottaen alaspäin joka suuntaan - muinainen metsäsuomalainen nimesi tämän harvinaisen muodon ("spontaanin mutaation", kuten nuiva nykytiede sanoo) tapionpöydäksi ja käytti sitä alttarina palvoessaan Tapiota, metsän ykkösjumalaa
  • Tapion sammal = tapionpöydän sammalta, jota otetaan mukaan taikamenoja varten
  • Tapion tarha = metsä eläimineen
  • Tapion väki = Tapion palvelusväkeä, Tapion piiat ja rengit - metsän henget ja haltijaolennot - taikavoimat
  • tappuralunttu = yleensä hampun tai pellavan puhdistusjätteestä valmistettu nuora, jolla sytytettiin sankkiin asetettu ruuti
  • Tellervo, Tyytikki ja Tuulikki sekä Annikki = Tapion tyttäriä eli neitoja
  • tikkuri = huonolaatuisia oravannahkoja 12 kappaleen nippu - myös yleisemmin mitä hyvänsä turkisnahkoja kymmenen kappaleen erä
  • tola = (eläimen) kulkupolku, ura, hiihtäjän latu
  • trofee = alunalkaen voitonmerkki, nykyisin useimmiten saaliseläimen käsitelty kallo tai sarvet

  • U
  • urakkametso = parivuotias metso
  • uuttu, uuksi = puunrungossa oleva linnun pesä, josta otettiin keväällä linnunmunia - tällainen pesäpönttö voitiin tehdä erityisesti munittamista varten

  • V
  • vaippa = luodin ydintä ympäröivä, sitä kovempi metallikerros - vaippa voi myös jakaa ytimen kahteen osaan, H-vaippa
  • valehaukku = metsästyskoiran haukku, kun koira ei varmasti tiedä riistan olinpaikkaa näön tai vainun perusteella - jälkien haukkuminen
  • valkonahka = hyvänlaatuinen kärpän- tai näädännahka
  • vasama, mukka = tylppäpäinen nuoli
  • vihi = joidenkin riistapyydysten yhteydessä ja kanssa käytetty, tavallisimmin risuista tehty johdeaita
  • vipuansa = sudelle tarkoitettuna järeämpi, kuin kanalinnuille tehty - osina syötti, silmukka, naru, tukinpätkä - silmukka kuristui suden kaulan ympärille ja kohotti tämän ylöskin, jolloin susi kuristui
  • virkatie, virkotie = ansapolku

  • Y
  • ylösajava koira, karkottava koira = koira, jonka tehtävä on saada riista liikkeelle piilopaikastaan, mm. spanielit
  • yöpuu = rakovalkea, honka
  • Orava Sciurus vulgaris
    Orava Orava (Sciurus vulgaris)

    Oravannahka, nimenomaan oravan talvinahka on ensimmäinen suomalainen raha. Vuosisatoja sitten oravannahka oli tärkeä maksuväline, jolla oli suuri taloudellinen merkitys ja useimmiten maksettiin verotkin oravannahkoina. Käytössä oli myös suurempi rahayksikkö, tikkuri, joka piti sisällään 10 oravannahkaa. Suurin rahayksikkö oravannahkojen aikana oli kiihtelys, joka piti sisällään neljä tikkuria, eli 40 oravannahkaa.
    Orava Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Dave_S.
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***