Tunturisuden sivut
Metsästys METSÄSTYSTAIKOJA -LOITSUJA JA USKOMUKSIA

Erilaisia metsästystaikoja tunnetaan maastamme hyvin paljon. Vuonna 1891 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura aloitti hallussaan olevien kansan keskuudesta kerättyjen taikakokoelmien julkaisun, joiden ensimmäisenä osana ilmestyi metsästystaikoja käsittelevä osio. Teos sisältää kaikkiaan 782 taikaa, jotka osoittavat tavat joilla muinaisina aikoina pyrittiin parantamaan pyyntionnea, mutta myös keinot muiden metsästysonnen pilaamiseen ja tämän kostamiseen.

Taikakokoelma sisältää runsaasti tietoa myös tuon ajan pakanallisperäisestä kansanuskosta, joka ilmenee etenkin Tapiota ja metsänhaltioita kohtaan osoitettuna kunnioituksena. Kirjassa on lisäksi laaja kuvaus karhunpeijaisten vietosta. Tässä muutamia taikoja tästä kirjasta.

Yhteyden saaminen metsänhaltijaan metsästysonnen tavoittelussa

Saadakseen hyvää saalisonnea ja pitääkseen sitä yllä, on metsästäjän lepyteltävä metsänhaltijaa ja pidettävä häntä suosiollisena ja hyväntuulisena uhrauksin. Uhraukset eivät kuitenkaan riitä, vaan metsänhaltijaan on saatava myös henkilökohtainen kosketus ja hänen kanssaan pitää päästä henkilökohtaisiin väleihin.

Jos metsästäjä haluaa saada yhteyden metsänhaltijaan, tavoitellessaan parempaa metsästysonnea, täytyy uhrata muurahaiskekoon, joka on metsänväen metsänlinna, hopeaa, viinaa, taikka sormestaan verta. Kun metsänhaltija sitten ilmestyy, on häneen suhtauduttava hyvin kunnioittavasti. Puhetta ei saa aloittaa, vaan on odotettava, että metsänhaltija itse aloittaa keskustelun.

Jos metsänhaltija ilmestyy tapaamiseen arkisesti pukeutuneena ja ynseänä, se on merkki siitä, että metsästäjälle ei ole luvassa hyvää saalista. Päinvastoin, mitä todennäköisimmin tällöin uhkaa metsästäjää tapaturma, joka voidaan välttää, uhraamalla metsänhaltijalle. Jos metsänhaltija ilmestyy kohtaamiseen hienosti pukeutuneena, lempein ilmein ja naisen äänellä haastellen, on luvassa oivia saaliita. Metsänhaltija, metsänkuningas Tapio saattaa ilmoittaa myös unessa, mistä löytyy hyvää saalista.

Metsittyminen ja metsänpeittoon joutuminen

Jos metsänhaltija jostakin syystä vihastuu, hän saattaa kostaa loukkaajalleen, sekoittamalla tämän suuntavaiston. Tällöin metsänhaltijan vihan kohteeksi joutunut "metsittyy" taikka joutuu "metsänpeittoon". Metsänpeitossa oleva eksyy perinpohjin vaikka kuinka tutulla seudulla olikin.

"Metsänpeitossa oleva saattoi kuulla etsijöiden huutavan nimeään, mutta ei saanut näihin mitään yhteyttä. Joskus metsänpeitossa oleva tuli kutsutuksi maahisten häihin, joissa hän pääsi osalliseksi herkullisesta ruokatarjoilusta. Havahduttuaan kylmissään mättäältä huomasi poloinen sitten syöneensä jäkälää. Metsänpeitto oli eräänlainen käänteismaailma, josta vapautuakseen oli tehtävä jotain nurinkurista, kuten käveltävä takaperin tai puettava vaatteet väärinpäin. Jos tämä ei auttanut, saattoi metsänpeittämä toivoa että seudun tietäjä teki riittejään hänen vapauttamisekseen. Metsänpeittotapaukset olivat vielä 1800-luvulla niin tavallisia, että päiväkausien hummausreissuun lipsahtanut isäntä saattoi kotiin hoippuessaan hätävalehdella: "Oi, oi, pankaa sauna ja peti valmiiksi, olin metsänpeitossa... " (Marko Leppänen / Aaltoliike ry)

Metsänhaltijaa, itseään metsän kuningasta Tapiota pirää parhaiten suosiollisena ja hyvällä tuulella esiintymällä ja olemalla aina kunnioittavasti, nöyrästi ja rehellisin mielin.

Yhteyden saaminen metsänhaltijaan - vaativammat ohjeet vakavin aikein liikkuvalle

Jos kokee sen, että pääsee yhteyksiin metsänhaltijan kanssa, hyvin tärkeäksi, voi noudattaa seuraavia, hieman vaativampia ohjeita. Lue ohjeet tarkasti ja noudata niitä tarkasti, koska vain siten takaat menestyksen.

Metsänhaltija tulee metsämiehen näkyviin, kuin tietää, mikä päivä viikossa on syntymäpäivä ja millä aikaa päivästä on syntynyt, niin silloin ottaa ensimmäisen paitansa, jos se olisi tallessa, sen panee rintansa ympärille ja menee muurahais-ke'on luo päivän-puolelle vaaraa kaikkine metsästysneuvoineen, silloin kuin syksyllä alottaa metsästystä ja siinä vuolee hopeata kolmesta eri kuninkaan rahasta ja lukee seuraavan loitsun:

"Salon herra, maan isäntä,
Kaunis kankahan eläjä
Tule sanani kuulemahan,
Orpoa opettamahan.
Tule jalan kärtännälle,
Kahen silmän nähtävälle!"


Sitten kumarretaan kolmasti metsään, niin, jos ei pelkää, tulee harmaapartanen, koreanappinen ukko puheille ja puhuttelee aivan kuin tavallinen mies hyvin ystävällisesti, kuin vaan kyselee metsästys-seikoista, vaan jos kyselee sairaitten parantamisesta, niin se menee pois, niitä hän ei tiedä. Jos pyhänä kieltää metsästämästä, niin se pitää totella, muutoin menettää onnensa.

Älä tuki metsäpolkua - äläkä nuku metsäpolulla!

Metsäpolkua ei saa pysyvästi tukkia, sillä sitä käyttävät liikkumiseen metsänhaltija ja hänen väkensä. Metsäpolulle ei saa missään nimessä asettua nukkumaan. Jos asettuu metsässä yöpuulle taikka muuten makuulle muualle kuin polulle, on metsänhaltijan kirojen välttämiseksi ensiksi luettava loitsu, joista esimerkkinä yksi:

"Terve maa ja maanhaltija,
Suo minun tervennä ollakseni!"


Loitsuruno ketulle

Kun on saatu ansapyydykseen kettu, vuoleskellaan kynsille hopeata ja loihetaan lausumaan seuraavanlainen loitsuruno:

"Metsän kultainen kuningas!
Tässä on kullat kuppihisi,
Hopeat vatihisi
Tämän lahjan lahjomasta."


Pääsiäisaamuna kohdatun ensimmäisen eläimen merkitys

Minkä eläimen erämies pääsiäisaamuna ensimmäiseksi näkee, sen luontoiseksi hän tulee koko vuodeksi. Hevosen nähneestä sanotaan tulevan voimakas, kun taas lehmän nähneestä laiska. Jos näkee ensimmäiseksi sian, on odotettavissa likaisuutta ja suttuista elämää - kun taas lampaan näkijälle syntyy auvoisa ja autuas mieli. Kissa saa aikaan uneliaisuutta ja viluisuutta, koira äreyttä ja viisautta. Jos erämiehen näköpiiriin ilmaantuu ensiksi varis, tietää se pahaa - harakka puolestaan tuo keveyttä liikkeisiin ja elämään.
Metsän lumoaminen - näin antaa lehto metsoja ja korpi koppeloita

Metsä voidaan lumota niin, että se ei piilota antejaan vaan tarjoaa metsämiehelle oivat saaliit. Lumoaminen tapahtuu niin, että ennen minkään pyydyksen panoa otetaan kolmen talon saunasta kolme jyvää maltaita kustakin ja yksi saunan kohennus-keppi. Jyvät pitää kääriä resuun, joka sidotaan punaiseksi värjätyllä liinalangalla. Se liinaresu pitää olla jonkun tietäjä-eukon esiliinasta. Kohennus-kepillä lyödään kolmen-yksikanta lepän juureen ja reikä kuhunkin tehdään. Siihen pannaan kolme jyvää ja sanotaan:

"Lepy lehto, kostu korpi,
Tasotu tasanen Tapio!
Anna lehto metsoja,
Korpi koppeloita!"


Lintu - joka ei kuole ampumallakaan

Jos olet pyhäpäivänä metsällä ja kohtaat linnun, jota et saa ampumallakaan alas, olet kohdannut linnunhahmosen Metsänhaltijan. Silloin on parasta heti lopettaa metsästys siltä päivältä ja palata juoksujalkaa kotiin, koska olet suuressa vaarassa saada Metsänhaltijan vihat yllesi.

Uhraukset Tapiolle

Kaikki metsän eläväiset ovat Tapion karjaa ja jokainen metsästäjän saama otus tuottaa siten vahingon Tapiolle ja vähennyksen hänen karjaansa. Tätä vahinkoa korvatakseen ja estääkseen Metsänhaltijaa vihastumasta on metsästäjän toimitettava hänelle uhreja ja muutenkin sovitettava olemistaan ja kulkemistaan Tapion mailla ja tarhoissa. Uhraus, jokin osa saaliista, voidaan asettaa esimerkiksi metsänväen tyyssijaan, muurahaispesään, mutta moniin muihinkin paikkoihin.

Tapion kunniaksi tehdyt menot olivat toisinaan hyvinkin mutkikkaita ja edellyttivät pitkiä valmisteluita, kuten erityisen uhrileivän ja -oluen valmistuksen. Uhrimenojen aikana tuomiset asetettiin kunnioittavasti tapionpöydälle, puuta kierrettiin ja sen edessä polvistuttiin. Loppuhuipennuksena syleiltiin ja suudeltiin maata. Rukoukset kohosivat taivaisiin.

Uhreina Tapiolle palautetaan pieni osa saadusta saaliista ja sen lisäksi voidaan uhrata viljaa, leipää ja myös metalleja, kuten hopeaa, tinaa ja vaskea. Uhripaikoiksi sopivia ovat muurahaispesä, vanhan puun juuri taikka Tapion pöytä. Tapion pöytä, Tapion kämmen = poikkeuksellisen muotoinen pyhä kuusi, Tapion kuusi - Tapion pöydäksi tai Tapion kämmeneksi kutsutaan latvatonta metsäkuusta, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin.

Ensimmäinen ateria ja metsästyssaalis syödään Tapion pöydältä

Jotta pysyy hyvissä väleissä Tapion kanssa, on metsästysmatkalla nautittava ateriansa, myös mahdollisesti osa ensimmäisestä saaliista, Tapion pöydän päältä. Ja jos aterilla ei jaksa ahtaa kaikkea sisäänsä, vaan jotakin jää, on se laitettava Tapion pöydän alle, kuusen juurelle.

Rehti, metsää ja Tapiota kunnioittava erämies asettaa Tapion pöydän äärellä ruokaillessaan Tapiolle myös esimerkiksi ensimmäiseksi saaliiksi saamansa jäniksen lihan lisäksi pikarillisen viinaakin. Sillä ei sentään ole tuohesta Tapionkaan suu, vaikka metsässä elääkin.

Tapion pöyän alle eli kuusen juureen voidaan asettaa uhriksi myös mukaan tätä tarkoitusta varten otettua rippileipää ja rippiviinaa.

Tarkempi ohje Tapion miellyttelyyn ja lepyttelyyn

Tapion metsänväkineen saa leppymään ja riistaonnensa hyväksi, kun rippikirkossa käydessään ottaa rippileivän suustansa ja viiniä pieneen puteliin suustaan ja sen jälkeen leikkaa ruumiilta ensimmäisen sormen, ei peukaloa, vasemmasta kädestä. Tämän jälkeen on mentävä Mikkelin aattona metsään.

Mukana metsässä pitää olla koira. Tämän jälkeen on ammuttava alas ensimmäinen kohdattu orava ja siitä keitetään rokka. Tämä rokka haudataan maahan tuuhean kuusen juurelle, paikkaan, jossa on lähellä lähde. Tämän yksinkertaisen ohjeen ja menettelyn myötä saavutetaan varma riistaonni.

Loitsuruno jänikselle - kullat kullista

Jäniksille on varattu omia loitsurunojaan, joita lausuessaan voi myös vuoleskella hopeoitakin, jotka muinoin on vuoltu rautojen päälle. Ehkäpä ne nykyisin voi vuoleskella ampuma-aseensa päälle:

"Metsolan metinen muori,
Metsän kultainen kuningas,
Minä annan kullat kullistani,
Hopeat hopeoistani,
Anna sinä kullat kullistasi,
Hopeoistasi hopeat."


Linnustaja toimii Tapion kanssa näin

Kun ensimmäinen lintu saadaan, niin haetaan Tapion pöytä ja sitten keitetään metsässä se ensimmäinen lintu höyhenineen ja kaikkine päivineen. Sitten viedään Tapion pöydälle tämä lintuateria ja maistellaan ja syödään ensiksi itse. Jäännös jätetään siihen ja annetaan olla siinä kolme vuorokautta. Sen jälkeen kaadetaan se Tapion pöydän juureen. Tämä on ensimmäinen metsän kanssa syönti ja varma keino siihen, että tämän jälkeen saa lintuja saaliikseen.

Naapurin kateuden aiheuttaman huonon metsäonnen estäminen

Kun saadaan lintu tai muu otus, pitää heti ottaa kuusenoksan kärjestä viime kesän kasvu, joka on muodoltaan kuin risti. Se asetetaan huulten väliin ja puhalletaan siihen. Sitten se pannaan linnulle nokkaan tai muulle riistalle korvaan. Näin saadaan estetyksi naapurin kateuden aiheuttama huono metsästysonni.

Heikosti metsästävän koiran reisittäminen

Jos koira ei ole halukas etsimään riistaa, niin se otetaan kiinni metsässä ja ”"reisitään". Reisiminen eli reisittäminen suoritetaan kuljettamalla koira kolme kertaa jalkojen välistä, kun ensiksi on laskettu housut alas. Samalla loihetaan loitsuten lausumaan, hyvin vakaasti ja juhlavasti, seuraavasti:

"Pääsyös turvat tukkeista,
Vainusalmet salpeista,
Tulluas tuulena kärsään,
Utuna penikan nokkaan!"


Lintuparven kierto ehtoollisleivän avulla

Metsästystaikojen aatelia edustaa seuraavanlainen menettely. Metsästäjä ottaa ehtoollisella käydessään salaa ehtoollisleivän suustaan ja pistää sen taskuun. Kotona hän ampuu ehtoollisleivän läpi, jolloin taikaesine on valmis.

Se kädessä hän kiertää lintuparven ympäri ja jättää taikaesineen siihen paikkaan, jossa kierros menee umpeen. Sitten eivät linnut pääse kierroksen sisästä pois. On kuitenkin itse jäätävä kierroksen sisäpuolelle, sillä jos joku ihminen, vaikkapa itse, ylittää rajan, niin taikakeino ei auta yhtään mitään.
Metsot soitimella 1862
Metsot soitimella 1862 - Ferdinand von Wright

Metsot ja teeret olivat Wrightin veljeksille erityisen tuttuja lintuja. He metsästivät näitä lintuja säännöllisesti, sillä teeri oli veljesten aikana maamme tärkeimpiä riistalintuja. Ampumistaan riistalinnuista he pitivät tarkkaa päiväkirjaa. Yhtenäkin syksynä he ampuivat 144 teertä. Ilman metsästysharrastusta ja ampumataitoa ei von Wright-veljeksistä varmastikaan olisi tullut sellaisia lintumaalareita, joina heidät tunnetaan. Mutta vähintään yhtä tärkeän pohjan heidän uralleen antoi Haminalahden luonto.
All rights reserved
*Kuva - Copyright © Paicil
Art used with permission.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***