Muhos
Vapaaherrakunta

Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput 11 manttaalia säilyi kruunun suorassa alaisuudessa sekä muutamilla pikkuläänitysten haltijoilla.

Suurimman osan veroista kantoi vapaaherra omaksi hyväkseen. Seudun asukkaiden verorasitusta sen ei pitänyt lisätä. Vapaaherrakunnalla oli oma nimismies, joka toimi myös syyttäjänä, sekä omat käräjät. Lait noudattivat kruunun lakeja.

Konrad Gyllenstierna hankki omistukseensa Oulunsuun kylästä Laanilan -ja 2 muuta tilaa. Ne muodostivat yhdessä säterikartanon läänitystensä hallintokeskukseksi. Talonpojilla teetettiin päivätöinä vuosina 1667-1670 kartanon rakennustöitä. Oulun Vapaaherra-kunnan johtava virkamies oli vouti hopmanni Vitus Casparus Besoldus, hänet nimitettiin myös nimismieheksi. Besoldus oli aiemmin Viipurissa vaikuttanut saksalainen. Nimismies oli myös Oulun pitäjässä kruunulla ja sotaväenotot olivat edelleen kruunun hallussa.

Laanilan säterikartanon ja Laitasaaren latokartanon perustaminen oli alkua suunnitelmalle jossa talonpoikien päivätöiden tuella oli tarkoitus ryhtyä harjoittamaan maataloutta.

Laitasaaren latokartano

Vuoden 1670 tienoilla Gyllenstierna osti Laitasaaren kylästä Hämälän 1/2 manttaalin ja Kekkolan 1/2 manttaalin tilat viljelystiloiksi ja yhdisti ne latokartanoksi. Hän rakennutti Besoldukselle virka-asunnoksi tuvan ja kamarin käsittävän talon. Besolduksen johdolla rakennettiin vesivoimalla toimiva saha Sanginjokeen vuonna 1673.

Kun Oulun Vapaaherrakunta purettiin vuonna 1675 Vitus Besoldus ilmoittaa hankki-neensa omistukseensa Oulun pitäjän Laitasaaren kylästä Antti Kekkosen 1/2 mant, Antti Hämäläisen 1/2 mant, Sigfrid Hämäläisen 1/2 mant, ja Simo Kestin 1/3 mant. perintötilat. Besoldus asui perheineen Kekkolan tilalla vuoteen 1678. Pahoin velkaantuneena Besoldus joutui luopumaan hankkimistaan tiloista ja muutti Oulun kaupunkiin pyytäen maistraatilta lupaa asua kaupungissa ja opettaa Saksan - ja Ruotsinkieltä porvarien lapsille. Oulusta hän muuttaa Kajaaniin vuonna 1679 saaden sieltä tullinhoitajan viran.

Kaksinkertaista veronkantoa. "Raatimies Antti Kauhanen teki valituksen talollinen Perttu Jussinpoika Perttusen valtuuttamana Oulun vapaaherrakunnan hauptmannista Vitus Casparus Besolduksesta, koska tämä on kantanut Perttuselta verot 1/4 manttaalista vuosilta 1673 ja 1674 vaikka mainittua tilaa ei koskaan ollut vapaaherrakunnalle lahjoitettu ja Henrik Halonen joka samaa 1/4 manttaalia nyt pitää hallussaan on veronsa kruunun voudille samasta 1/4 manttaalista suorittanut; vero on kaksin kertaisesti mainitusta neljäsosan manttaalista kannettu; Laamannioikeus 10.7. on palauttanut asian ja esittää Perttuselle 2 vuoden verojensa palautusta haettavaksi hauptmanilta tai siltä joka oli syyllinen."

Besoldus väittää, että Perttu Jussinpoika ei ole talon isäntä eikä vastaa verosta vaan hänen isänsä Jussi Perttunen, jonka olisi pitänyt antaa asia hänelle viipymättä. Hauptman Besoldus ei tunnusta, että tässä veronmääräys asiassa hän olisi toiminut lakia vastaan. Lautamiehet todistivat että mainittu Perttu Jussinpoika Perttunen vastaa verosta ja talosta, koska hänen isänsä on ikivanha,

Besolduksen kuittikirje todisti hänen kantaneen Perttuselta veron vuosilta 1673 ja 1674 siitä huolimatta että Halonen on kruunun voudille verot samoilta vuosilta maksanut. Besoldus ei voinut kieltää menettelyään, vaan pyysi lykkäystä asian käsittelyyn. Raatimies Kauhanen ei tähän suostunut, perustellen Besolduksen haluavan muuttaa pois, koska hänellä ei ole asuinpaikkaa enää pitäjässä. Kauhanen vastusti kiinteistön panttia ja muita kuluja, joita esitettiin Perttusen maksettavaksi

Julistetuksi tuli ja se vakuutettiin Besoldukselle, että hän on verot Perttuselta ? manttaalista kantanut, jotka ei vapaaherrakunnalle kuulu, vaan kruunulle. Halonen, joka on mainitun ? manttaalin tilan haltija, hänen on kuulunut maksaa veronsa kruunulle, sen vouti Gabriel Vhael todisti. Oikeus pitää kohtuullisena, että Besoldus palauttaa Perttuselle takaisin siinä määrin mitä hän on häneltä kantanut ja muut hänelle aiheutuneet todelliset kulunsa. (Oulun pitäjän syyskäräjät 06-08.09.1675).
Käsirysy Perttu Jussinpoika Perttusen tilalla - Käräjät tammikuussa 1678

Nimismies Nils Arffman tuli ulosmittaamaan heiniä, jotka Perttusen oli hovioikeuden päätöksen mukaan luovutettava Henrik Haloselle. Nimismies oli varautunut yhteenottoon ottamalla mukaansa useita avustajia. Mukana oli myös saamamies Henrik Halonen petruska aseenaan. Arffman taivutteli Perttusta järkipuhein luovuttamaan heinät Haloselle. Tulokseton neuvottelu johti siihen, että päätettiin mennä pellolle ottamaan heinäsuovasta Haloselle tuomitut heinät. Tästä ärsyyntyneenä Perttusen väki turvautui aseisiin. Nimismies Arffmannin mukaan 15 Perttusen miestä ja naista seisoi yhtenä rintamana hänen edessään kirveet, seipäät ja heinähangot ojossa. Muutamia iskuja nimismiehen miesten kanssa vaihdettiinkin. Arffman itse sai maistaa hangonvartta kun Perttu Pertunpoika Perttunen sai lyötyä tätä parikertaa käsivarteen. Mekkala jäi pääosin suunsoiton asteelle. Nimismiehen ja Halosen päästyä tukijoukkoineen heinäsuovalle äityi isäntä Perttu Perttunen uhkailemaan Halosta.

"Minnen suinkaan tällä kertaa anna periksi, ennen ku minä tai te kuoletta. Ei yhtäkään, niin kauan ku henki pihisee ja yksi lapsi pystyssä pyssyy". Nuorempi Perttu oli sanonut " Eikö me tältä kälämiltä pitäis otettamaan petruska pois".

Ulosottohommat jäivät sillä kertaa sikseen. Talvikäräjillä todistajat kertoivat muistavansa isäntä Perttu Perttusen sanoneen;

"En minä huoli maaherrasta, enkä maaherran kirjasta. Kyllä kirjoja saatta hössrätistä ja maaherralla jos kellä paljon niitä kirjoja on, tuomio on väärä, en minä huoli niistä kirjosta. Kyllä hän, koira Halonen saapi mennä valehtelemaan esivallan eessä, kun en minä ollu vastaamassa".

Käräjillä Perttusen miehet saivat kovat sakot. Isäntä Perttunen myöntää päätodistajan lausumat omikseen: "kovin on totta puhunut, mutta mitäs se auttaa kun se hulluudesta on tapahtunut".
*** tunturisusi.com linkit ***