Muhos
MUHOKSEN SEURAKUNNAN HISTORIAA - koonnut Raimo Ranta

Muhoksen kappeliseurakunta - kappalaiset

Muhoksen seurakunta Abraham Erici Bong s. 1604 Ahvenanmalla, vuosina 1628-1667 pso Catarina Frosterus, Oulun kirkkoherran Simon Frosteruksen tytär - Valkonen (no39) Muhos 1/4 mant. Kruununtila Laitasaari 1628-1633 - Hotakkala eli Ponkila 3/4 mant. Kruununtila Muhos 1634-1667.

Bong ryhtyi välittömästi voimakkaasti ajamaan itsenäisen Muhoksen pitäjän asiaa ja käyttäytyi kuten kirkkoherra ikään. Papin saatavien jaosta oli jatkuvaa eripuraa Oulun kirkkoherran kanssa. 1640-luvun puolenvälin tienoilla tilanne purkautui ankaraksi kiistaksi.

Kappalainen Abraham Bong otti omatoimisesti asuttavakseen ko. talon. Talo lienee ollut autio, koska kappalainen toimi kuin talonpojat yleensä, ottaen autioita viljeltäväkseen. Maaherra Ernest Ceutz määräsi vuonna 1631 Muhoksen pappilaan liitettäväksi 1/2 manttaalin talon. Oulun käräjillä 1635 tästä tempusta määrättiin Oulun pitäjä maksamaan täysi korvaus oululaiselle Anna Juhontyttärelle. Vuodelta 1689 voitiin toteuttaa Kuninkaan määräystä, jossa kappalaisten asunnoiksi otetaan sellaisia autiona olevia kruununtaloja, jotka olivat lähellä kirkkoa. Abraham Bong osti Hotakkala eli Ponkila 3/4 mantaalin talon jonne muutti. Hän teki Ponkilasta elinkelpoisen ja hyvin toimeen tulevan talon. Hänen kuoltuaan Ponkilan tila jouduttiinn jakamaan. Vuonna 1675 leski maksoi veroa 1/2 manttaalista ja 1/4 manttaalista maksoi Staphan Pelkonen Sotkajärveltä.

Muhoksen seurakunta Saarnaaja Andreas Petri Lothander oli Bongin apulainen 1660 - 1669 - Lothanderin asumisesta kerrotaan, että hän sai isänniltä vuonna 1667 luvan rakentaa Muhoksen yhteismaalla Kirkkosaareen oman asumuksensa. Perimätietona kerrotaan Muhos-saaressa sijainneesta pappilasta, joten Lothander sen sinne todennäköisesti rakensi.
Muhoksen seurakunta Eric Sigfrid Brax, vuosina 1667- 1697 - Erikus oli ilmeisesti Hailuodon kirkkoherran Sigfrid Canutin poika. Hän toimi edeltäjänsä tavoin hyvin itsenäisesti, josta hänet tuomittiin ankarin nuhtein 3 hopeataalerin sakkoon. Oli ilmeisesti kahdesti naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta 5 lasta, puolisosta ei merkintää. Toinen puoliso Oululaisen kultaseppä Christopher Bondstorphin tytär Christin. Merkintä yhdestä lapsesta, Anna nimeltään. Braxilla oli kiinteät yhteydet Oulun porvaristoon ja sen kulttuurielämään. Hänen sukuaan oli myös porvaristossa.

Vuonna 1657 hän huudatti nimiinsä 4 ladonalaa Muhoksen niityistä, jotka hän oli ostanut kajaanilaiselta herra Bertililtä. Brax asui huonemiehenä Mats Nykäsen 1/2 manttaalin talossa Muhos-kylässä. Mats Nykäsen ottaessa haltuunsa Mats Kyrpöin tilasta 1/8 mantaalia Brax muutti Nykäsen kanssa tilalle, joka sai nimekseen Koskinykänen.

Muhoksen papeilla oli ongelmia asumisensa kanssa. Kappalaiset Brax ja Salander ottivat haltuunsa heidän mielestään autiona olleen Simon Kestin 1/3 manttaalin talon pappilaksi, joka sekin sijaitsi Oulujoki-varressa sen etelärannalla, noin 1 km kirkosta alavirran suuntaan. Simon Kestin vävy, Mårten Tuppurainen valitti pappien omavaltaisesta toiminnasta ja Oulun käräjien päätöksellä vuonna 1678 papit joutuivat luovuttamaan talon takaisin. Pappeja kehotettiin etsimään todella autiona olevaa taloa. Simon Kestin talo ei kuitenkaan ollut autio, kylläkin verohylky vuodelta 1676. Talossa olivat asuneet sen jälkeen entiset omistajat, sekä pidetty Knihtiä. Käräjillä selvisi, että papit olivat menetelleet väärin ja talo palautettiin oikeille omistajilleen. Pappien motiivina lienee ollut se, että asumaan piti päästä lähelle kirkkoa. Brax kuoli 1697-98.

Muhoksen seurakunta Ander Johanss Salander s. 1645 k. 1694 Muhos, vuosina 1672 - 1694 - Puoliso Iin kirkkoherran tytär Magdalena Hoffrenius. Haki appensa kuoleman jälkeen Iin kirkkoherraksi, mutta ei tullut valituksi. Vuodelta 1690 merkitty tieto, että Salander hoiti Muhoksen kirkon kirkkoväärtin tehtäviä.

Salanderin asumisesta on kerrottu edellä, mutta noiden mainittujen käräjien jälkeen hän osti oululaiselta porvarilta Johan Bochmölleriltä Muhosjoki-varressa sijaitsevan Niilo Nykäsellä olleen 1/3 manttaalin huonokuntoisen talon. (Ponkilan riippusillan kupeessa). Salander yritti myöhemmin talonvaihtoa, saadakseen Bongin pappilana olleen Valkosen kruununtilan hallintaansa, mutta se ei järjestynyt.

Muhoksen seurakunta Johannes Palmanus s. 1660 Pudasjärvi? k. 1726, vuosina 1695 - 1726 - Puoliso Magdalena Salander Hoffrenus, edellisen kappalaisen Salanderin leski k. 1720. Johannes Palmanus lienee ollut ensimmäinen pappi, joka otti huollettavakseen edellisen papin lesken ja perheen. Palmanus, naituaan Salanderin lesken sai samalla asuntoasiansa järjestykseen, hän alkoi isännöimään Nykänen 1/3 manttaalin taloa.

Muhoksen seurakunta Vt. kappalaisena oli Gustaf Adolf Hornborg s. 23.1.1797 Karkku k. 15.4.1868, vuosina 1826 - 1829 - Vanhemmat komissiomaanmittari Pehr Hornborg ja Katarina Sofia Asp.

Rippikuva

Rippilapset vuonna 1932. Kirkkoherra Kaarlo Alfred Strömmer (18.4.1879 - 6.3.1944) ja kanttori Juho Nurmi (9.3.1879 - 10.12.1938). Kuvassa on vain tyttöjä, sillä noina aikoina tytöt ja pojat kävivät rippikoulun erikseen. Lähde: Ritva Rannan arkisto. Klikkaa kuvaan.
Muhoksen seurakunta Iisak Gisselkors s. 1668 k. 11.7.1731, vuosina 1698-1731 - Hän asui Valkolassa, Korttilassa ja Kekkolassa. Isä pormestari Christer Gissellkors, Kajaani. Puoliso vuodesta 1691 Sara Laurentius.

Isovihan aikana Iisak Gisselkors menetti talonsa ja omaisuutensa.

Korttila oli tullut seurakunnalle Oulun talvikäräjien 1690 päätöksellä, jossa Kestin 1/3 manttaalin kruununtila otetaan Lauri Korttilta pappilaksi. Lauri ei mielisuosiolla lähtenyt talostaan, joten hänet häädettiin. Talo oli huonokuntoinen, joten se jäi häädön jälkeen autioksi. Gisselkorsin virkakausi sattui hyvin vaikeaan aikaan venäläisten miehitysjoukkojen tuhotessa ja hävittäessä jokivarren asutusta. Muhoksella ei todennäköisesti voitu hoitaa seurakunnan asioita ollenkaan, koska rippikirja-merkinnät viittaavat siihen, että pappia ei pitäjässä ollut vuosina 1714- 1721. Rippikirja merkinnät puuttuvat vuosilta1714- 1722.

Muhoksen kappalaiset saivat kohtuullisen palkan. Heidän koko palkkansa oli 2 500 kiloa viljaa vuodessa, mutta vain hyvinä satovuosina voitiin palkkakapat kerätä täysimääräisinä. Tämän lisäksi he saivat muita elintarvikkeita. Kappalaiset pyrkivät myös hankkimaan muita lisätuloja. Gisselkors rakensi toisen kappalaisen Johan Palmanuksen ja talonpoikien kanssa lohipadon Niskakoskelle, mihin he saivat voudilta luvan 4 1/2 tynnyrin verolohia vastaan. Se sijaitsi paikassa, "jota ei koskaan ennen ollut käytetty".

Muhoksen seurakunta Henrik Carlovius (Carlenius) s. 1695 k. 30.11.1732, vuosina 1727 - 1732 - Vanhemmat; Tervolan kappalainen Henrik Carlenius ja Anna Paldanius. Puoliso 23.8.1722 Sara Gissellkorss.

Henrik Carlovius otti asuttavakseen Viinikka 3/8 manttaalin talon, joka oli tullut seurakunnalle Oulun talvikäräjien 1690 päätöksellä, jossa Viinikka 3/8 manttaalin kruununtila määrättiin pappilaksi. Talon haltija Mårten Viinikka vastusti luovutusta, väittäen taloansa perintötilaksi, jota hän ei kuitenkaan pystynyt näyttämään toteen.

Muhoksen seurakunta Gabriel Ståhlberg s. 23.07. 1699 Raumalla k. 8.4.1767 Muhos, vuosina 1733-1761 - Vanhemmat: Rauman kirkkoherra, FM Georg Fabricius, v:sta 1689 Ståhlberg ja Helena Laurinus. Puoliso Elsa Groop s. k. 4.8.1764, Oulun pormestarin tytär.

Gabriel Stålhberg oli Pudasjärven kappalaisena vuodesta 1725 ja joutui kunniariitaan paikallisen nimismiehen kanssa. Hän asui ensin Korttilassa, joka oli ensikertaa virkatalona. Asuminen siinä oli vaikeaa sen huonokuntoisuuden takia. Käräjillä 1734 Ståhlberg valitti, että Korttila oli kelvoton asunnoksi. Talossa oli vain savupirtti, jossa perhe ja palvelusväki yritti tulla toimeen. Päivisin pirtti oli lämmittämisen takia täynnä savua, joten sisällä oleminen oli tuskaa. Gabriel Ståhlberg hankki puolet Karhu no 7 talosta Laitasaaren kylästä (Korttilan naapurissa), jota alettiin kutsua Pappikarhuksi. Apulaisenaan hänellä oli vuosina 1754-1763 Gabriel Lagerberg, vuosina 1763-1764 hänen oma poikansa Benjam, joka kuoli 28.6.1764. Gabriel Ståhlberg toimi myös pitkään kirkkoväärtinä.

Gabriel Ståhlbergilla oli oma osansa tapahtumissa silloin, kun sissipäällikkö Tapani Löfving liikkui Muhoksella. Muhoksen seurakunta Tapani Löfving.

Muhoksen seurakunta Gabriel Lagerberg s. 18.5.1723 Oulu k. 14.2.1801 Hailuoto, vuosina 1754-1763 - Hän asui Karhussa. Vanhemmat: oululainen puuseppä Pehr Lagerberg ja Kristina Hulkkonen. Puoliso Helena Margaretha Stålhberg, pastori Gabriel Stålhbergin tytär.

Muhoksen seurakunta Benjamin Stålhberg s. 1735 Muhos k. 28.6.1764 Muhoksella, vuosina 1763-1764 - Gabriel Ståhlbergin poika, asui Viinikassa.

Muhoksen seurakunta Johan Svahn s. 1710? Paltamo k. 1759 Muhos, vuosina 1734- 1759 - Paltamon pitäjänkirjuri Johan Svahnin poika. Hän sairasti kaatumatautia, joka häiritsi viranhoitoa. Puoliso 2.9.1733 Wendela Catherina Mathesia s. 1711 k. 5.7.1770, asui Viinikassa. Maanmittaus komissaari Henrik Mathesiuksen tytär. Henrik Mathesiuksen venälaiset surmasivat Hailuodossa vuonna 1714.

Tytär Elsa Wendela syyllistyi sen ajan yhteiskunnassa varsin häpeälliseen tekoon. Hän teki aviottoman lapsen upseeri Anders Johan Stjerncreutzille.

Muhoksen seurakunta Johan Uhman s. 1728 Raahe k. 23.5.1755 Kokkola, apulaispappi, vuosina 1752 - 1754 - Naimaton? Vanhemmat raahelainen porvari Johan Uhlman ja Helena Nordman.
*** tunturisusi.com linkit ***