Muhos
MUHOKSEN SEURAKUNNAN HISTORIAA - koonnut Raimo Ranta

Muhoksen kirkon palveluskuntaa - urkujen polkijat, kellonsoittajat, kirkonlämmittäjät, kirkonvartijat, haudankaivajat, suntiot, seurakuntamestarit

Muhoksen seurakunta Vakinainen haudankaivaja ja urkujen polkija Antti Leskelä s. 02.05.1818 Muhos k. 16.12.1890, vuosina 1881 - 1890 - Ponkila no 36 Muhos, Muhoksen kunnan kansakoulu, Lasimestari, torppari.

Muhoksen seurakunta Vakinainen haudankaivaja, kellonsoittaja mäkitupal. Matti Tirinen s. 10.01.1846 Muhos k. 27.08.1904 Muhos, vuosina 1890 - 1903 - Honkarinta no 78 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Kellonsoittaja ja kirkonlämmittäjä mäkitupal. Aukusti Rajaniemi s. 01.06.1874 Rantsila k. 15.12.1955 Muhos, vuosina 1908 - 1921 - Kähkönen no 40 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Kirkonvartija, talokas Mikko Greus eli Hartikka s. 10.09.1848 Muhos k. 07.07.1923 Muhos, vuosina 1900 - 1921 - Hartikka no 3 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Suntio Iivari Leiviskä s. 07.07.1886 Muhos k. 23.02.1947 Muhos, vuosina 1922 - 1934 - Tehtäviin kuului kirkon vartiointi, kellojen soitto, ja kirkonlämmittäminen. Anttila no 35 Muhos Kirkkosaari, mäkitupalainen, seppä.

Muhoksen seurakunta Haudankaivaja työmies Matti Aspegren s. 16.02.1909 k. 16.08.1937, vuosina 1922 - 1929 - Greus-Valkola no 8 Muhos.

Muhoksen seurakunta Suntio Urho Tikkanen s. 01.01.1897 Muhos k. 17.07.1978 Muhos, vuonna 1934 - Tikkala Muhos Tikkalanmäki, palstatilallinen.

Muhoksen seurakunta Suntio, haudankaivaja mäkitupal. Juho Henrik Heikki Aspegren s. 15.09.1902 Muhos k. 18.04.1965 Muhos, vuosina 1935 - 1952 - Toimenkuvaan kuului myös urkujen polkeminen, kolehdin kerääminen, kellojen soittaminen,ja hautausmaanhoito. Törmälä no 8:14 Muhos.

Muhoksen seurakunta Hautausmaanhoitaja Veikko Leskelä s. 03.08.1914 Muhos k. 2005 Muhos, vuosina 1952 - 1975 - Jussila, ent lukkarin puustelli.

Muhoksen seurakunta Suntio Lauri Nylander s. 09.08.1912 Muhos k. 06.12.1970 Muhos, vuosina 1959 - 1971.

Suntion toimenkuvaan kuului huolehtia kirkon siisteydestä ja sen ulkoalueista. Hänen oli myös asetettava virsinumerot, kannettava kolehti, arvioitava ehtoollisväen määrä ja ehtoollisvälineiden kunto, huolehdittava papin kapoista ja messupuvuista, sekä kirkonkellojen soitosta.

Vuonna 1975 perustettiin seurakuntamestarinvirka. Piispa Leinoselle ei nimitys kelvannut, vaan hän kehotti käyttämään ammattinimikettä suntio.

Muhoksen seurakunta Suntio Eelis Pieniniemi s. 04.09.1915 Muhos k. 06.12.1991 Muhos, vuosina 1972 - 1975.

Muhoksen seurakunta Suntio Jukka Kukkonen s. 1955 Muhos k. 2001 Muhos, vuosina 1975 -

Muhoksen seurakunta Suntio Jalo Katiska.
Apula

Pikkuruinen, yhden huoneen punainen mökki Apula Kirkkotiellä. Mökin asukkaina ovat olleet kirkonkellojen soittajat, haudankaivajat ja kätilö. Kuva 1990-luvulta, Raimo Rannan arkistot.

Apula

Sama Apula, asukkaana kätilö Kaisa Meltaus 1910-luvulla. Raimo Rannan arkistot.

Haudankaivajia ja kellonsoittajia

Mäkitupalainen Pekka Kesti (13.5.1836 Muhos - 28.3.1901 Muhos) - kaivoi hautoja noin 1890-luvulle. Kestin perhe asui mökkiä henkikirjojen mukaan vuosina 1860 - 1890. Mäkitupaa alettiin kutsua "Kestin torpaksi". (tieto: Pekan pojan tyttäreltä Ida Huurteelta).

Vuonna 1897 seurakuntaan päätettiin perustaa erityinen hautausmaanvartijan-haudankaivajan virka. Hänelle annettiin yksinoikeus hautojen kaivamiseen. Tähän saakka hautoja kaivoivat omaiset tai omaisten palkkaamat haudankaivajat.

Muhoksen Seurakuntaan palkattiin kellonsoittajaksi mäkitupalainen Matti Tirinen vuonna 1881. Matti oli Pekka Kestin poikapuoli. Vuosipalkaksi määrättiin yksi kappa puoliksi rukiita ja ohria jokaiselta savulta. Tirisen tuli huolehtia myös ruumiskellojen soitoista, mutta kun lukkari Jurvelin ilmoitti hoitavansa kellonsoittajan tehtävät, niin koko hanke raukesi.

Haudankaivaksi otettiin torppari Antti Leskelä. Palkaksi määrättiin kaksi markkaa haudalta, jonka maksoivat omaiset. Palkkasuhdetta seurakuntaan ei ollut. Haudankaivaja, urkujen polkija Antti Leskelä kuoli vuonna 1890. Hänen seuraajakseen tuli mäkitupalainen Matti Tirinen. Vuonna 1897 perustettiin hautausmaan vartijan toimi, jota hoiti haudankaivaja oman työnsä ohessa. Haudankaivajan piti itse kaivaa haudat ja huolehtia niiden järjestyksestä, omaisilta kiellettiin hautojen kaivaminen, poislukien perhehaudat. Haudankaivajan palkkio oli 1.50 mk ruumiilta.

Pekka Kestin jälkeen Matti Tirinen asui pientä yhdenhuoneen mökkiä, johon Tirisen jälkeen muutti kätilö Kaisa Meltaus. Mökki sai Meltauksen myötä nimekseen Apula.
Haudoilla

Muhoksen kirkkomaalle on haudattu 126 sankarivainajaa.

Kirkon kellonsoittajan ohjeet

Näin ovat kirkonkellot soineet Muhoksella jo vuosisatojen ajan ja soivat edelleenkin. Ennen vanhaan kellojensoittaja avasi kellohuoneen luukut ja aloitti soittamisen kulloistenkin ohjeiden mukaan. Enää ei suntio kapua Muhoksen kirkon kellotapulin torniin, vaan tapulin luukkujen avaaminen tapahtuu sähkömoottoreiden avulla ja kellotkin soivat tietokoneohjatusti.

Ehtookellot - Soitetaan lauantai-iltana klo 18.00 viiden minuutin ajan seuraavasti: Kolme lyöntiä isolla kellolla 3 sekunnin välein, 3 kertaa välilyönnit 5 - 6 sekunnin välein ja lopetettiin ison kellon kolmeen lyöntiin.

Huomen kellot - Sunnuntaina klo 9.00. Kymmenen minuutin ajan samoin kuin ehtookellot.

Papin kellot - Sunnuntaina klo 9.45-9.50 pienellä kellolla 2-3 sekunnin välein.

Yhteen soitto - Sunnuntaina klo 9.55-10.00 vuorotellen isolla ja pienellä kellolla 5-6 sekunnin välein, lopetetaan 3:lla isokellon lyönnillä.

Loppusoitto - Isoa kelloa lyödään 15 kertaa, lopetetaan kolmeen nopeampaan lyöntiin.

Sanomakellot (Kuolinkellot) - Miehen kuollessa sanomakelloja soitetaan 15 minuuttia: Kolmen ison kellon lyönnin jälkeen 10 sekunnin tauko, jonka jälkeen ilmoitetaan vainajan iän kymmenet vuodet isolla kellolla, jälleen 10 sekunnin tauko ja jatketaan molemmilla kelloilla 10 sekunnin välein. Lopetetaan kolmeen isonkellon lyöntiin.

Naisen kuollessa sanomakelloja soitetaan 15 minuuttia: Kolmen pienen kellon lyönnin jälkeen 10 sekunnin tauko, jonka jälkeen ilmoitetaan vainajan iän kymmenet vuodet isolla kellolla, jälleen 10 sekunnin tauko ja jatketaan molemmilla kelloilla 10 sekunnin välein. Lopetetaan kolmeen pienen kellon lyöntiin.

Matkakellot - Soitetaan siunaustilaisuuden jälkeen vainajaa hautaan saatettaessa. Miesvainajan saattokellojen soitto aloitetaan kolmella isonkellon lyönnillä, välikelloja soitetaan molemmilla kelloilla harvassa tahdissa, lopetetaan kolmeen isonkellon lyöntiin.

Naisvainajan saattokellojen soitto aloitetaan kolmella pienen kellon lyönnillä, välikelloja soitetaan molemmilla kelloilla harvassa tahdissa, lopetetaan kolmeen pienen kellon lyöntiin.

Loppusoitto eli multakellot - Hautaan laskemisen jälkeen. Noudatetaan samaa järjestystä kuin edellisissä, mutta lyhyemmän ajan.

Lähteinä: Mm. maa-, vero- ja henkikirjoja, käräjäpöytäkirjoja, sekä Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia.
Haudoilla
Muhoksen hautausmaa - muualle haudattujen muistomerkki

Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Juha Palovaara. Kivityöt toteutti Kauhavan kiviveistämö/veljekset Mäki ja lasityöt Lasitusliike V E Lipponen Oy Oulusta.
*** tunturisusi.com linkit ***