Muhos
Kuvassa yllä Muhoksen kirkonkylässä keskeisellä paikalla sijaitseva, vuonna 1931 rakennettu ja 1970 laajennettu työväentalo, joka nyttemmin on laajasti peruskorjattu ja toimii ravintolana. Aikaisempi työväentalo paloi vuonna 1930. Kohde ilmentää aikakautensa yhteisöllisyyden ja kulttuurielämän kehitystä.

Tunnettuja muhoslaisia kaksi sivullista

Sivu yksi - tämä sivu

1) Taidekulttuuri: kuvataide, runonlaulu, sarjakuvataide, veistotaide, ikonitaide, tanssitaide, kirjallisuus, runous, teatteri, elokuva, koreografia, käsikirjoitus, valokuvaus jne.

2) Värikkäitä kulkijoita kirkonkylän raitilla.

3) Tunnolliset säästäjät ja lainanottajat.

4) Käsityöläiset.

5) Nimismiehet

Kuuluisat muhoslaiset Sivu kaksi - siirry klikaten tähän

1) Kullankaivajat.

2) Valtiopäivämiehet, kirkonmiehet, sotilaat, poliitikot, ammattiyhdistysliike - yhteiskunnallisesti merkittävät asemat.

3) Viran- ja toimenhaltijat.

4) Siperiaan karkotetut.

5) Missit ja Mimmit.

6) Klassikot ja legendat.

7) Sukujuuria Muhoksella - Merkkihenkilöiden vierailuja Muhoksella, Pyhäkoskella Leppiniemessä - Urho Kekkonen Oulujoen voimalaitosmaisemissa - Jääkäreitä etappitiellään Muhoksella - Suomen suurmiehiä Suvelassa: Jean Sibelius, K. J. Ståhlberg, Ilmari Kianto - Muhoksen kunnan valtuuston Tervehdys Herra Presitentille.

8) Tiede- ja sivistyskulttuuri.

9) Kätilöt, terveydenhoitajat ja terveyssisaret.

Suomi Muhoksen kulttuuria - taide, tiede, urheilu, yhteiskunta

Muhoksella on aikojen saatossa vaikuttanut lukuisa määrä erilaisten kulttuurialojen lahjakkaita taitajia. Näin on tänä päivänä ja näin on ollut jo kauan aikaa sitten.

Itse asiassa Muhos on omalla tavallaan jo 1800-luvulla, jollei sentään ollut ihan kulttuurielämämme ytimessä, niin kuitenkin merkittävästi tavoitellut siitä omaa osaansa. Sillä Oulujokilaakson maisemissa, Muhoksella, on jo 1840-luvulla liikkunut ensimmäinen suomenkielinen runoilija, Oulussa syntynyt Samuli Kustaa Berg, jota pidetään peräti suomalaisen taiderunouden aloittajana. Hänen runoistaan on jäänyt elämään omaa elämäänsä yksi säe: Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Samoihin aikoihin Bergin kanssa Muhoksella loi taidettaan myös varmasti yksi maamme ensimmäisistä taidemaalareista, Muhoksella syntynyt Jakob Wallin. Muhoksen kirkossa on hänen maalauksensa Ristiltäotto.

Myös opillisen sivistyksen alalla muhoslaisilla on esiteltävänään suurmiehiä vailla vertaa. Suomeen perustettiin ensimmäisiä kansakouluja 1850-luvulla. Kuinka ollakaan, eiköhän näissäkin koulumaailman historiallisissa tapahtumissa ollut mukana Muhoksella syntynyt, nimittäin Olai Wallin. Hän teki jo 1800-luvulla pitkiä opintomatkoja ulkomaille, kirjoitti lukuisia oppikirjojakin aikana, jolloin lukutaitokin oli vielä harvojen oikeus - ja ennätti Hämeen piirin koulutarkastajaksikin.

"Mä synnyin Muhoksella, Oulujokivarteen. Mä oon ihan maaseudun kasvatti. Murrosiässä valuin sitten etelään." - Kristian Smeds, yksi aikamme merkittävimmistä teatteritaiteen tekijöistä. - (Teatteri & Tanssi 1/2009: Mental Smeds)

Suurmies K. Kiljander tuli Muhokselle ja kuoli

Karl Mårten Kiljander (22. syyskuuta 1817 Kaavi - 6. syyskuuta 1879 Muhos), suomalaisittain Kaarle Martti ja kirjailijanimeltään K. Kiljander, oli suomalainen pappi ja suomentaja. Lääninrovasti ja Kuopion tuomiokapitulin jäsen. Hänet tunnetaan parhaiten muutamien J. L. Runebergin teosten suomentajana. Hän ei syntynyt Muhoksella, eikä elänyt Muhoksella, mutta kun hän oli Muhoksen pappilassa syksyllä 1879 piispantarkastusmatkalla, hän kuoli. (Wikipedia)
Koivu ja tähti

All rights reserved
*Kuva Koivu ja tähti - Copyright
© Kanavatyökeskus Oy - Länkeläntie 9, 90440 Kempele
Kuva sivulla luvalla.


KOIVU JA TÄHTI - Zacharias Topelius - (1818 - 1898)

Tiedänpä vieläkin vanhan tarinan pojasta ja tytöstä, jotka läpi elämänsä kulkivat yhtä ainoaa päämäärää kohti. Kuinka moni meistä saattaa sanoa samaa itsestänsä?

Viimein, kuljettuansa toista vuotta, he tulivat eräänä iltana yksinäiseen taloon. Oli helluntai-ilta toukokuun lopulla, ja kesän ensimmäiset lehdet olivat hiirenkorvalla. Kartanolle tullessaan he näkivät siinä suuren, tuuhealatvaisen koivun, jonka pienten, vaaleanvihreiden lehtien lomitse loisti iltahämyssä heloittava iltatähti. Illat olivat jo niin kesäisen kuuleat, että ainoastaan tämä tähti, joka on suurin ja kirkkain kaikista, näkyi taivaankannella.

- Tuossa on meidän koivumme! - huudahti poika heti.

- Tuolla on meidän tähtemme! - sanoi tyttö samassa.


Palaute

Jos tiedät jonkun tälle sivulle sopivan muhoslaisen, Muhoksella syntyneen tai Muhoksella joskus asuneen, joka puuttuu - tai jos haluat korjata tai täydentää joitakin sivun tietoja, ota yhteys mailitse: tuntsu@dnainternet.net

Walk of Fame - Tähtien polun kärkikymmenikkö

Muhoksen Walk of Fame tunnetaan myös nimellä Tähtien polku. Sen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi muhoslaisia tähtiä eli tunnettuja henkilöitä ja historiallisia hahmoja. Muistomerkkiin nimensä voi saada henkilö tai ryhmä, joka on tuonut Muhokselle mainetta, joka on ansioitunut Muhoksella, tai jonka elämäntyö näkyy valtakunnallisesti ja jonka elämänvaiheisiin Muhos liittyy. Heinäkuussa vuonna 2017 Muhoksen Tähtien polulle sijoitettiin kymmenen muhoslaisen omat tähtilaatat. Nämä kymmenen Muhoksen merkkihenkilöä ovat:

Kristoffer Toppelius (Sakari Topeliuksen Koivu ja tähti -sadun keskushenkilö)
Pehr Gullsten (Kalevalainen runonlaulaja ja lukkari)
Carl Jacob Frosterus (kirkkoherra)
J. P. Valkola (valtiopäivämies)
Yrjö Kesti (Itsenäisen Suomen ensimmäinen muhoslainen kansanedustaja)
Kalle Anttila (mestaripainija)
Hilda Musta (Muhoksen Mimmin todennäköinen esikuva)
Armi Kuusela (Miss Universum 1952)
Terttu Jurvakainen (taidemaalari)
Sentenced (metalliyhtye)

Tulevina vuosina tähtilaattoja tullaan sijoittamaan lisää. Monta merkkihenkilöähän joukosta puuttuukin. Yksi heistä on mestaripainija Tapio Sipilä, joka huippuvuosinaan oli valtakunnallisesti yksi tunnetuimmista muhoslaisista.

Ponkilan koulu 1928

Ponkilan koululaisia 24.5.1928 - joistakin heistä tuli aikanaan hyvinkin tunnettuja muhoslaisia. Kuvassa ovat mm. O. Ylitalo, E. Lusikkakoski, J. Leiviskä, A. Pelkonen, V. Virtanen, Kalevi Korpikallio, E. Salonen, L Huurre, opettaja Anna Lundström, A. Pelkonen, V. Virtanen, Elina Rahko, A. Männistö, H.Paasimaa, Elsi Komulainen, Toini Kestihelija, Ester Virmanen, E.Vuoritsalo, E.Kropsu, Vimpari, S.Jurvakainen, H.Karhunsaari ja Jenny Tallgvist. Klikkaa kuvaan. Kuva Ritva Ranta.
Benjam Myllyselkä (synt. 1937 Salmi -)

Koivu ja tähti ovat sekä satuna, että vuonna 1997 valmistuneena kulttuurikeskuksena merkittävä osa muhoslaista identiteettiä. Erityisen huomion tässä yhteydessä ansaitsee sotiemme jälkeen karjalansiirtolaisena Muhokselle muuttanut ja Muhoksella nykyisinkin, vuodesta 1994 alkaen asuva Benjam Myllyselkä. Elämäntyönsä opettajana eri puolilla Suomea tehnyt, kulttuuripersoona Benjam Myllyselkä on ollut mukana, sekä puuhamiehenä että yhteyshenkilönä suunnitteluseminaareissa kehittämässä Muhoksen kulttuurielämän ja identiteetin kulmakiveä Koivua ja Tähteä. Tämä pitää sisällään muhoslaisen luonnonmaiseman kauneimmillaan ja historiallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ja paikallisen kulttuuriperinteen.

Muhoksen kotiseutupäiviä on vietetty vuodesta 1996 alkaen Koivu ja tähti -teemalla. Samana vuonna juhlittiin myös siirtokarjalaisten 50-vuotisjuhlaa Muhoksella. Juhlien yhteydessä toimii Koivu ja Tähti-rahasto. Yksi juhlien perinteistä on Koivu ja Tähti-henkilön valinta ja nimeäminen. Heihin ovat kuuluneet Benjam Myllyselän koulukaveri Armi Kuusela (1996), kirjailija Arto Paasilinna (1999), Terttu Jurvakainen (2008) ja Kalevi Leskelä (2016). Benjam Myllyselkä on toiminut näiden kotiseutupäivien puuhamiehenä ja avustajana.

Benjan Myllyselkä on kirjoittanut lukuisia omakustanne-kirjasia. Näitä ovat Elämäni tarina kirjasarjan 1- 5 osaa (1962 - 2010), Karjala-Lipas (1987), ja Vipusen vakka (1996). Kirjassa Elämäni Tarinaa 2. - Kristoffer ja Muhos. Hän on harrastanut laajasti myös kirjeenvaihtoa. - mm. International Contacts 1976 - 1981, Internationat Magazasines 1 - 7. Kotimainen avustajajoukko, Kansainvälinen avustajajoukko sekä muita kansainvälisiä yhteyksiä. Hänellä on ollut kirjeenvaihtoa myös valtioiden päämiesten kanssa. Kotimaassa hänen kirjeystäviinsä ovat kuuluneet mm. Väinö Linna ja Toivo Kärki. Huomionosoituksia: Karjalaseuran Liiton pronssinen ansiomitali, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Karjalan Liiton kirjoituskilpailun 4. palkinto. (Koonnut: Ritva Ranta)

Muhos

Kuuluisia muhoslaisia - Muhoksen Mimmistä ja Muhoksen Jannesta Tapio Sipilään ja Terttu Jurvakaiseen - Minnoon Muhokselta!

Ihan kaikki listalla olevat eivät ole syntyneet Muhoksella. He ovat muualta tulleet, käyneet, kääntyneet ja jättäneet jälkensä - eräät ovat jääneetkin loppuiäkseen. Muhokselle tulon syynä yleensä on luonnollisestikin se, että paikkakunnalle tullaan työmahdollisuuksien vuoksi.

Muhoksella syntyneidenkin joukossa on hyvin erilaisia elämäkertoja. Joku on voinut syntyä Muhoksella, mutta viettänyt sitten koko muun elämänsä jossakin muualla. Hyvin usein on tilanne sellainen, että lapsuuden ja nuoruuden jälkeen siirrytään opiskelemaan ja työelämään muualle. Eräät heistä voivat palata jossakin elämänsä vaiheessa takaisin Muhokselle. Jotkut Muhoksella syntyneet ovat Muhokselle jääneetkin, viettäneet koko, tai lähes koko elämänsä Muhoksella ja siten tehneet Muhoksella elämäntyönsäkin.



Lähteet
*Raimo Ranta: Juuret Henttuojan törmässä - sukusaaga Muhokselta
*Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta - Sähköllä eteenpäin - Oulujoki Oy 1991
*Entinen Oulujoki: historiikkia ja muistitietoa 1954
*Muhoksen puhallinmusiikin historia v. 1919 - 1995 - Koonnut Seppo J.A. Karppinen
*Muhoksen kunnan historia 1865 - 1995 - Matti Lackman, Antero Tervonen, Jouko Vahtola, Mauno Hiltunen - Muhoksen kunta 2002
*Taiteen pikkujättiläinen - WSOY
*Suomen Taiteilijaseura
*Helsingin Yliopisto, Taiteilijamatrikkeli
*Kirjasampo
*Kaarina Niskala: Oulu J. V. Snellmanin koulukaupunkina (Samuli Kustaa Kallio)
*Sakari Virkkunen: Elias Simojoki - legenda jo eläessään WSOY 1974
*Talviurheilun tähdet - WSOY
*Santeri Levas: Jean Sibelius
*Wikipedia: MuVo:n pesäpalloilijat 1962
*Jyväskylän Kirin sarjatilastot: Muhoksen Urheilijoiden sijoitukset pesäpallon SM-sarjassa
*Musiikin ja säveltäjien Oulu
*Sibelius-Akatemia
*Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia

Muhos
Muhoksen lukio ja vesitorni

1950-luvulla rakennettu vanha vesitorni purettiin pois kesän 2017 aikana.
Muhoksen yläkoulu ja Tähtiareena

Kuvassa oikealla Tähtiareena. Tähtiareenassa on niin paljon kokoa, että sen kentällä voi pelata täysimittaisesti käsi-, kori- ja lentopalloa sekä salibandyä. Tiloissa on kolme virallista sulkapallokenttää, yksi tenniskenttä, kiipeilyseinä, sisään vedettävät katsomoistuimet, juoksurata, painisali ja kuntosali. (Tervareitti)
Taidekulttuuri: kuvataide, runonlaulu, sarjakuvataide, veistotaide, ikonitaide, tanssitaide, kirjallisuus, runous, teatteri, elokuva, koreografia, käsikirjoitus, valokuvaus jne.

Kuuluisat muhoslaiset Arhippainen, Katja (1973 -) - Katjan Galleria: Taiteilija, joka on syntynyt Kiimingissä, asuu ja työskentelee Muhoksella.
Kuuluisat muhoslaiset Berg, Samuli Kustaa (Bergh, Samuel Gustaf) (2.12.1803 Oulu - 5.7.1852 Halikko) - Kirjasampo.fi: Nimimerkkiä Kallio käyttänyt Berg kävi Oulun triviaalikoulun. Ylioppilas 1822. Opiskeli Turun akatemiassa ja myöhemmin Helsingin yliopistossa klassista filologiaa ja juridiikkaa. Lakitieteen kandidaatti 1830. Hän on suomalaisen taiderunouden aloittaja ja yksi merkittävimmistä 1800-luvun lyyrikoistamme. Hän on maamme ensimmäinen suomenkielinen runoilija, ja hän käytti runoilijanimeä Samuli Kustaa Kallio. Laajemmin hänet tunnetaan koulujen lukemistoista, ja sanonta "Oma maa mansikka, muu maa mustikka", on kaikille tuttu - noin alkaa hänen runonsa Oma maa. Muhokseen tämä kansallisrunoilija liittyy niin, että hän sokeutuneena toimi Muhoksella 1840-luvun alussa kotiopettajana maaviskaali Olof Wallinin perheessä. Siksi hänet kai on syytä toki tässä yhteydessä muistaa ja mainita. - Kuuluisat muhoslaiset Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto: Runolle ryhtynyt Samuli Kustaa Berg.
Kuuluisat muhoslaiset Haapamäki, Emma (1990 -) - Kirjasampo.fi: Muhoslainen kirjoittaja ja sarjakuvapiirtäjä.
Kuuluisat muhoslaiset Harju (o.s. Heikkinen), Liisa (1950 Muhos -) - Webgalleria: Kuvataiteilija, kuvataideopettaja, maisteri.

Tanssin riemua

Kuuluisat muhoslaiset Hauru, Maikki (ent. Heinonen) - Tanka, Suomalaisen tanssin tietokanta: Tanssija, koreografi, koulutukseltaan tanssitaiteen maisteri. Muhoksen Nuorisoteatterin perustaja, taiteellinen johtaja, ohjaaja, käsikirjoittaja ja esiintyjä. Hauru perusti teatterin, jonne kaikki nuoret ovat tervetulleita, syksyllä 2009. Joka vuosi teatteri on valmistanut alusta saakka itsetoteutetun näytelmän.
Kuuluisat muhoslaiset Heikkinen, Marja-Kaisa - Teologian maisteri, joka on julkaissut vuonna 2016 teoksen: Wanhaa Muhosta. Kotiseutukävely Korilanmäeltä Kirkkosaareen. Hän on ollut myös kirjoittajana kuvakirjassa Herran huoneiden kuvamaailma, joka esittelee Muhoksen kirkon taideteoksia kaikissa väreissään.
Kuuluisat muhoslaiset Holopainen, Esa (1958 -) - Oulun Sarjakuvaseura ry: Piirtäjä, artesaani ja puuseppä Muhokselta. Holopainen on muhoslainen piirtäjä ja puuseppä, joka myös opettaa sarjakuvantekoa. Vuonna 2003 aloittanut verkkosarjakuva Naapurit on yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti internetissä ilmestyvistä suomalaisista sarjakuvista. Holopaisen Tyrnävän verikoiria puolestaan on julkaistu esimerkiksi Oulun ylioppilaslehti Ylkkärissä. Erityisalakseen Holopainen ilmoittaa sananlaskujen kuvittamisen. Hän isännöi myös Muhoksen 24 Hour Comics day -tapahtumaa. (Oulun kaupunki)
Kuuluisat muhoslaiset Jokikokko, Seppo - Yle Uutiset: Legendaarinen ristikkomies, 1950-luvun lopulta lähtien ristisanoja lehtiin laatinut. Häntä luonnehditaan suomalaisen ristikkokulttuurin kantaisäksi. Moni tuntee ristikoista heti hänen "kädenjälkensä" ja logiikkansa.
Kuuluisat muhoslaiset Jokipii, Teija Anneli (o.s. Tihinen, Teija) (1964 Muhos -) - Teijaanneli.fi: Muhokselta lähtöisin oleva, nykyään oululainen runoilija ja sanataiteilija, joka käyttää nimeä/nimimerkkiä Teija Anneli. Koulutukseltaan hän on psykologi ja psyko- ja kirjallisuusterapeutti. Hän ohjaa mm. Runoa ja Draamaa-ryhmiä, kirjallisuusterapiaryhmiä ja Naisen Elämänkaariryhmiä. Hän on harrastanut myös improvisaatioon perustuvaa tarinateatteria. Ammatinharjoittajana hän toimii Oulun seudulla. (Kirjasampo.fi)
Kuuluisat muhoslaiset Jurvakainen, Terttu Kaarina (17.7.1939 Muhos -) - Wikipedia: Taiteilija, taidemaalari, taidegalleristi, runoilija, taidevaikuttaja, taideopettaja. Taidegalleria Terttu Jurvakainen on yksityinen taidegalleria, jota taidemaalari Terttu Jurvakainen on pitänyt Muhoksella neljäkymmentä vuotta. - Kuuluisat muhoslaiset Taidegalleria * Café Terttu Jurvakainen.
Kuuluisat muhoslaiset Jurvelin, Pekka (20.11.1955 Joroinen -) - Kirjasampo.fi: Vaalassa, Utajärvellä ja Muhoksellakin asunut lääketieteen lisensiaatti ja neurologi - lastenneurologi ja kirjoittaja. Teoksia Vaiettu joki 2002, Rokua: saari jonka meri hylkäsi 2007.
Kuuluisat muhoslaiset Jäälinoja, Jussi (1937 Yli-Ii -) - Muhoslähtöinen kuvanveistäjä ja taidemaalari, jonka maalauksia myös Muhoksella julkisissa kokoelmissa: OP, Muhoksen kunta. Nykyisin oululaisen taiteilijan kokonaistuotanto on erittäin laaja. Se sisältää piirustuksia, maisemamaalauksia, henkilö- ja muotokuvia, veistoksia, pienoismalleja ja installaatioita. Toistuvia aiheita maisemien ja kaupunkikuvien lisäksi ovat lukuisat naismuotokuvat. Taidehistoriallisesti tyylit vaihtuvat 1960-luvun modernismista surrealismiin ja naivismiin. Pelto- ja jokimaisemat saavat vuosien varrella myös ekspressionistisia sävyjä. (Kaleva)
Kuuluisat muhoslaiset Karppinen, Anneli (24.6.1964 Muhos -) - Elonet: Näyttelijä. Mm. elokuvissa Taivaan lahja, Uusi alku, Hiltu ja Ragnar sekä Betoniyö. Hän on mm. ollut Leila Järventaustan roolissa YLE TV2:n Tehdas-draamasarjassa, sekä ollut mukana Tonttu Toljanterissa. Anneli Karppinen on ollut kiinnitettynä näyttelijänä Jyväskylän kaupunginteatteriin vuodesta 2001 alkaen. (Jyväskylä)
Kuuluisat muhoslaiset Kettu, Katja Maaria (10.4.1978 Muhos -) - Kirjasampo.fi: Kirjailija, medianomi, fil.yo. Kirjoja, näytelmiä, verkkojulkaisuja, elokuvakäsikirjoituksia ja -ohjauksia jne. Asuinpaikkakunta Sammatti. Myönnetyt palkinnot: Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkintoehdokas, Tuliskin-palkinto. Halma-stipendi vuonna 2009. Kalevi Jäntin palkinto: 2011. Kiitos kirjasta -mitali: 2012. Runeberg-palkinto: 2012. Tiiliskivi-palkinto: 2005. WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto: 2013.
Kuuluisat muhoslaiset Kotasaari, Santeri. Puolankainfo: Puolangan Auholta kotoisin oleva, muhoslaistunut kuvataiteilija. Työskennellyt muun muassa maanviljelijänä, metsurina ja mittarinlukijana. Santeri Kotasaari kertoo piirtäneensä koko ikänsä. Öljyväritöitä hän on tehnyt 1960-luvun loppupuolelta lähtien.
Kuuluisat muhoslaiset Kylmänen, Heikki Samulinpoika (alkuaan Pyykkö) (1803 - 1858) Utajärven kunta: Ahmaksen Pekkalassa syntynyt, Muhokselle Kylmälänkylään muuttanut runonlaulaja ja -loitsija. Alla olevan Samuli Heikinpojan poika.
Kuuluisat muhoslaiset Kylmänen, Samuli Heikinpoika (alkuaan Pyykkö) (1781 - 1843) Utajärven kunta: Ahmaksen Pekkalassa syntynyt, Muhokselle Kylmälänkylään muuttanut runonlaulaja ja -loitsija. Yllä olevan Heikki Samulinpojan isä.
Kuuluisat muhoslaiset Laakkonen, Reino - Kirjasampo.fi: Kirjailija ja taidemaalari. Toiminut opettajana mm. Toivola-kodissa Muhoksella, Tahkokankaan keskuslaitoksessa Oulussa, koulunjohtajana Pohjois-Pohjanmaan kehitys- vammapiirin harjaantumiskoulussa ja rehtorina Leinonpuiston erityiskoulussa. Oulun seudun kuvataiteilijat ry:n jäsen.

Taiteen taimitarhassa

Kuuluisat muhoslaiset Leskelä, Esa Jaakko Ilmari (20.12.1946 Muhos -) - Oulun taiteilijaseura -63 ry: Kuvataiteilija, taidemaalari, piirtäjä. Hän on toiminut myös opettajana ja taideterapeuttina.
Kuuluisat muhoslaiset Liikka, Jyrki (16.5.1961 Muhos -) - Wikipedia: Humoristi, rumpali ja radiokoomikko - koulutukseltaan maisteri. Hän on tullut tunnetuksi humoristisista Alivaltiosihteeri-radio-ohjelmista ja -tv-sketseistä sekä samannimisestä yhtyeestä.

Raija Merilä: Romua ja rakkautta

Raija Merilän historiallinen romaani Romua ja rakkautta on ilmestynyt syyskuussa 2017. Klikkaa kuvaan.

Kuuluisat muhoslaiset Merilä, Raija (30.1.1952 Muhos -) - Taidesivut.net: Taidemaalari, muotokuvamaalari, filosofian maisteri Tampereen yliopistosta, opintoja Joensuun ja Oulun yliopistoissa. Runsaasti erilaisia taideopintoja, sopivana esimerkkinä tässä yhteydessä, taidemaalari Terttu Jurvakaisen johdolla Muhoksella ja Oulujoki-opistossa 1972. Hänen innostuksensa kuvaamataiteisiin juontaa juurensa jo kouluaikojen harrastuksesta taidemaalari Terttu Jurvakaisen johdolla Muhoksella. Merilä asuu nykyisin (2017) Tallinnassa.

Kouvolan Taideseuran jäsen, sekä Suomen Taiteilijat ry:n jäsen. Lukuisia taidenäyttelyitä. Mukana 16.9. - 7.10.2014 New Yorkissa Agora Galleryn näyttelyssä. Mukana töillään kahdessa yhteisnäyttelyssä New Yorkissa: Art and coffee exhibition 9.12.2016 - 9.2. 2017 - The Corinthian unit 10N 330 East 38th Street New York, NY, 10016. - YK:n päämaja, New York, 13.2. - 24.2. 2017. Raija Merilälle on myönnetty kunniakirja: Honorary Diploma, Art management Berlin, Berlin Art Prize 2016.

Raija Merilä syyskuun alussa 2017: "Tulen pystyttämään Koivuun ja Tähteen taidenäyttelyäni 29.9. jolloin otan myös kirjojani nähtäväksi. Minulla on 11.10. myös kirjaesittely kirjaston lukusalissa klo 18.00 lähtien. Näyttely kestää samassa paikassa lokakuun ajan. Tervetuloa!"

Kuuluisat muhoslaiset Nenonen, Jorma (2.3.1952 Oulu -) - Kirjasampo.fi: Koulumaailmassa elämäntyönsä tehnyt Jorma Nenonen asui Muhoksella vuosina 1952 - 1965. Hän on nuortenkirjailija, joka tunnetaan Sakke-kirjasarjastaan.
Kuuluisat muhoslaiset Nurmikumpu, Pasi Juhani - Runoilija, lavarunoudessa kilpaillut.
Kuuluisat muhoslaiset Paso, Eero (19.7.1954 Utajärvi -) - Kirjasampo.fi: Valokuvaajana Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen toimipisteessä lyhyen aikaa 1980-luvulla työskennellyt Eero Paso on elänyt monilla paikkakunnilla sekä Suomessa että Ruotsissa, tehden mitä erilaisimpia töitä. Hän on sekä kirjailija, että valokuvaaja. Limingan taidekoulu 1979 - 1981.
Kuuluisat muhoslaiset Piippo, Jorma (20.5.1950 Muhos -) - Kirjasampo.fi: Kirjailija, koulutukseltaan sähköteknikko, asuu Oulussa.
Kuuluisat muhoslaiset Pusula, Helka-Mirjami (1972 Muhos -) - Kirjasampo.fi: Sosionomi, erityisluokanopettaja. Esikoisromaani Siivet. Loki-kirjat 2003.
Kuuluisat muhoslaiset Pöykkö, Elia (2001 Muhos -) OP-Pohjola-ryhmä: Huovilassa koulua käyvän Elian työ "Pilvien päällä" valittiin Osuuspankin valtakunnallisessa kuvataidekilpailussa voittajaksi 11 - 13-vuotiaiden sarjassa 22.5.2014. Hänen työnsä edusti Suomea kansainvälisessä loppukilpailussa Sveitsissä.
Kuuluisat muhoslaiset Ranta, Raino (1961 Muhos -) - Taiteilija, muotoilija, keraamikko, designer - useat erilaiset taidemuodot, kuten maalaus, keramiikka, lasi- ja puumuotoilu sekä tietokonegrafiikka. Opinnot; Taideteollinen korkeakoulu, Master of Arts (M.A.), Ceramic Arts and Ceramics 1983 - 1988. Oma taidestudio Helsingissä. Pentikin design manager (muotoilija TaM) - on työskennellyt Pentikillä vuosina 2001 - 2010, suunnitellut mm. Geo-astiaston. Lukuisia keramiikka-astioiden ja -esineiden näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Julkaisuja, mm: Materiaalin merkitys; Pintaa syvemmälle, (Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja 2000). Töitä useissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa.
Kuuluisat muhoslaiset Ranta, Ritva (1938 -) - Harrastaa kirjallisuutta, sekä runoja että proosaa. Elämän polut: runoja vuosilta 1968-97, 1997. Runoja rakkaudelle (1999). Osin tositapahtumiin perustuva ja osin fiktiivinen, Raivion torpan perilliset (1996), joka kertoo kirjoittajan suvun elämästä Muhoksella. Maaseutu kirjoittaa -kirjoituskilpailussa kunniakirja, Hyvinvointia ja iloa kulttuurista -hankkeessa, Taideseura Lakeukselta 9.8. 2003. Runo Oodi Oulujoen koskille 6.8.2004 julkaistu Pekka Jurvelinin sivuilla: Kuuluisat muhoslaiset Vastavirtaan soutu 2004. Päiväkirjaa voi lukea laajasti, siinä on mukana Ritva Rannan haastattelu ja useiden joenihmisten mielipiteitä. Ritva Ranta harrastaa myös maalaamista.
Kuuluisat muhoslaiset Saarikoski, Seppo (1952 Muhos -) - Muhoksella syntynyt, mutta koko ikänsä Oulussa elänyt kuvataiteilija. Tornion Kuvataideseura ry:n jäsen.
Kuuluisat muhoslaiset Siikala, Helinä (1.1.1943 Suomussalmi -) - Kirjasampo.fi: Lääketieteen lisensiaatti, kirjailija, joka on asunut Muhoksella vuosina 1949 - 1956.
Kuuluisat muhoslaiset Simojoki (Simelius), Kaarlo (Kalle) Juho Mikael (1913 - 1941) - Wikipedia: Teol. yo., luutnantti, komppanianpäällikkö, sotakirjailija. Simojoki kaatui 12. heinäkuuta 1941 Kiteen Välivaarassa Kuivalaisen kukkulan maastossa hyökkäyksen yhteydessä.
Kuuluisat muhoslaiset Smeds, Kristian (1970 Muhos -) - Wikipedia: Teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hän valmistui vuonna 1995 Teatterikorkeakoulusta dramaturgian koulutusohjelmasta ja oli vuonna 1996 perustamassa Teatteri Takomoa, jonka taiteellisena johtajana hän toimi 1996 - 2001. Vuonna 2001 hänet valittiin Kajaanin kaupunginteatterin johtajaksi, jonka tehtävän hän jätti vuonna 2004. Vuonna 2007 hän perusti kansainvälisen omaa nimeään kantavan Smeds Ensemble -teatteriryhmän. Suomen lisäksi hän on ohjannut mm. Virossa, Liettuassa ja Belgiassa. Hänen ohjauksensa ovat vierailleet kansainvälisesti Belgiassa, Virossa, Ranskassa, Saksassa, Liettuassa, Latviassa, Unkarissa, Norjassa, Itävallassa sekä Ruotsissa. 11.10.2010 Julkistettiin Kristian Smedsille vuonna 2011 myönnettävä merkittävä eurooppalainen teatteripalkinto, XII Europe Prize New Theatrical Realities, ensimmäisenä teatterintekijänä Pohjoismaissa. Kristian Smeds vaikuttaa myös rumpalina Houkka Bros -yhtyeessä.
Kuuluisat muhoslaiset Suvilehto, Pirjo (o.s. Pyykkö) (11.12.1962 Muhos -) - Kirjasampo.fi: Filosofian tohtori; tutki väitöskirjassaan lasten luovaa kirjoittamista ja kirjallisuuden terapeuttista merkitystä. Asunut Tyrnävällä vuodesta 1997 lähtien. Tuotannossa lastenkirjoja, teekirjoja, runokirjoja jne.
Kuuluisat muhoslaiset Säilynoja, Vappu (22.11.1926 Ylivieska - 28.4.2016 Muhos) - Kirjasampo.fi: Muhoksella asunut terveydenhuoltoneuvos, terveyssisar ja entinen SKDL:n ja Vasemmistoliiton kansanedustaja 1979 - 1990, joka on julkaissut mm. novellikokoelmia ja omaelämäkerrallista kirjallisuutta. Hänen esikoisteoksensa on Minun Puumerkkini (2002). Hän on julkaissut myös kaunokirjallisen Siunatut sokerisakset -teoksen (2010). Teos voitti Päätalo-instituutin Möllärimestari 2012 -omakustannekilpailussa ensimmäisen palkinnon novelli- ja kertomuskokoelmien sarjassa. (Wikipedia)
Kuuluisat muhoslaiset Tapio, Paavo (1943 - 2014) - Laitasaaressa asunut askartelunohjaaja ja taiteilija - keramiikkaa, maalauksia, näyttelyitä.
Kuuluisat muhoslaiset Theslöf, Alexander Johannes (Jean) (1884 - 1966) - Wikipedia: "Muhoksen Janne" salanimeä käyttänyt, Oulussa syntynyt baritoni ja kilpa-ampuja, Amerikkaan muuttanut. Hän konsertoi Suomen lisäksi muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa muun muassa New Yorkin Manhattan-oopperassa.
Kuuluisat muhoslaiset Tiepuoli, Aimo - Suomalaisen tangon Satumaa ry: Hanuristi, musiikintekijä, levytyksiä, esiintymisiä. Kunniamaininta Suomalaisen tangon Satumaa ry:n tangosävellyskilpailussa 2014 sävellyksestä tangoon, Datsun 100A.
Kuuluisat muhoslaiset Tiger, Väinö (23.1.1896 Muhos - 30.6.1964 Helsinki) - Taidemaalari. Taideteollinen keskuskoulu 1915 - 1917 ja 1918 - 1919. Tiger asui Oulussa. Töitä mm. Taivalkosken kirkon alttaritaulu "Jeesus Getsemanessa" 1934. (Suomen Taiteilijaseura)
Kuuluisat muhoslaiset Tolvanen, Hilja Katariina (12.4.1879 Muhos - 11.11.1959 Helsinki) - Taidemaalari. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1901. Opiskeli ajan mukaan taidemaalausta Pariisin eri akatemioissa useampaankin otteeseen. Hän toimi myös kuvaamataidon opettajana ja yliopettajana oppikoulussa vuosina 1926 - 1946 ja julkaisi kuvaamataidon oppikirjoja. (Suomen Taiteilijaseura)
Kuuluisat muhoslaiset Toppi, Elsa-Helena - KirjastoVirma: Muhoslainen Elsa-Helena Toppi innostui ikonimaalauksesta vuonna 1980. Hän on opiskellut ikonimaalausta erilaisilla kursseilla esimerkiksi Uudessa Valamossa. Hänen töitään on esillä yksityishenkilöiden, kunnan ja seurakunnan tiloissa. Esimerkkinä mainittakoon Pyhän Kolminaisuuden Katedraali Oulussa, jossa on kahdeksan hänen maalaamaa ikonia. Elsa-Helena Toppi on Suomen ikonimaalarit ry:n jäsen.
Kuuluisat muhoslaiset Tuominen, Aatto Tapio (1930 Muhos) - KirjastoVirma: Liikkuvassa poliisissa elämäntyönsä tehnyt Tuominen aloitti taideopinnot ja kuvataiteilun eläkkeelle päästyään. Hänen maisema-aiheisia öljyvärimaalauksiaan on myyty ympäri Suomea ja eri puolille Eurooppaa. Tapio Tuominen on Suomen Taiteilijat ry:n jäsen.
Kuuluisat muhoslaiset Tuominen, Helena - Ikonimaalari, öljyväritöitä, näyttelyitä. Helena Tuominen teki elämäntyönsä Päivärinteen Sairaalan pidettynä ylihoitajana. (Lähde: Ritva Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Tölli, Rauha (o.s. Kurtti) (1.7.1929 Karunki - 27.6.2007 Kempele) - Kirjasampo.fi: Opettaja, joka asui Muhoksella vuosina 1953 - 1956. Kirjoitti teokset Arki ja unelmat, Elämänvirtaa - sekä Kotona ja mummukylässä.
Kuuluisat muhoslaiset Vuori, Markku - Taidemaalari, akvarellisti.
Kuuluisat muhoslaiset Wallin, Jakob (9.6.1809 Muhos - 10.6.1868 Muhos) - Wikipedia: Taidemaalari. Wallin kävi Oulun triviaalikoulua ja tuli ylioppilaaksi Turussa 1826. Hän oleskeli Tukholmassa vuosina 1835 - 1836 ja Helsingissä 1837 - 1838, kunnes palasi Muhokselle, jossa hän omisti Koistilan maatilan Laitasaaren kylässä, eläen naimattomana. Wallinin säilyneitä maalauksia ovat muun muassa hänen itsensä Muhoksen kirkolle lahjoittama suurikokoinen maalaus Ristiltäotto vuodelta 1836, ja Pohjois-Pohjanmaan museon akvarelli Oulun palosta. Wallin maalasi myös Utajärven kirkon ensimmäisen alttaritaulun vuonna 1838. Kirkon uudistamistöiden yhteydessä vuonna 1894 taulu oli varastoituna väliaikaisesti navettaan. Taulu paloi navetan mukana. Taiteilija Jakob Wallin kuoli keuhkotautiin. (Kuuluisat muhoslaiset Helsingin Yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852)

Lukemalla viisastuu

Creative Commons -
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pratham Books
Muhos
Muistomerkki Muhoksella - turbiinin juoksupyörä

Pyhäkosken vesivoimalaitoksen juoksupyörä pääsi muistomerkiksi Muhoksella.

Muhoksen juhlavuoden muistomerkki on Sampo. Muistomerkissä Fortumin lahjoittaman turbiinin juoksupyörän päältä suihkuava vesi laskeutuu juoksupyörän siiville ja siitä edelleen muistomerkin jalustalle.
Hyvinvointia

Sampo -muistomerkki kertoo siitä hyvinvoinnista, jota Oulujoen vesivoimalaitokset ovat tuoneet Muhoksen alueelle vuosikymmenten aikana.

Muistomerkiksi päätynyt turbiinin juoksupyörä on vuosien 1951 ja 2013 välisenä aikana tuottanut sähköä kaikkiaan noin 11 miljoonaa megawattituntia. Määrä riittäisi Muhoksen kunnan ja sen asukkaiden sähkönkäyttöön noin 163 vuoden ajaksi.
Muhoksen keskusta

Kuvan oikeassa reunassa Sekatavarakauppa Eino Moilanen, jossa sijaitsi myös kahvila. Liiketalo sijaitsi nykyisen Valtatien ja Ponkilantien risteyksessä. Kuvan keskellä Yrjö Rantasen kiinteistö, jossa sijaitsi elokuvateatteri Muhos-Kino. Auto kuvassa on Moskvitsh 403, jota mainostettiin aikanaan eniten Suomen maanteille levinneenä autona. Klikkaa kuva isoksi ja eläydy Muhoksen pääraitin idylliseen elämään. Kuva: Raimo Rannan arkistosta.
Tunnolliset säästäjät ja lainanottajat

Kuuluisat muhoslaiset Palm, Karin - Palm, Mathilda - Portaankorva, Kaarlo - Säästäväiset ja tunnolliset Palmin neidit, sekä maanviljelyskoulun oppilas Portaankorva, jotka ensimmäisinä tallettivat rahojaan 19.5.1888 Muhoksen Säästöpankkiin, ja saivat oman vastakirjan. (Muhoksen Säästöpankki 1888 - 1991 - ELKA)
Kuuluisat muhoslaiset Polvinen, Heikki - Rättäri, jolle Muhoksen Säästöpankki myönsi historiansa ensimmäisen lainan vuonna 1888, joka oli pankin perustamisvuosi. Se oli samalla koko pankin ensimmäinen kirjattu tapahtuma. (Muhoksen Säästöpankki 1888 - 1991 - ELKA)

Nimismiehet sodan jälkeen järjestelmän lakkauttamiseen saakka

Kuuluisat muhoslaiset Ahokas, Eino - vt. 1944 - 1945.
Kuuluisat muhoslaiset Liisto, Yrjö - 1946 - 1959.
Kuuluisat muhoslaiset Mikkonen, Pauli - 1959 - 1967.
Kuuluisat muhoslaiset Rahikkala, Pentti - 1967 - 1969.
Kuuluisat muhoslaiset Pääkkönen, Veikko - 1969 - 1976.
Kuuluisat muhoslaiset Luomaranta, Esko - 1976.
Kuuluisat muhoslaiset Nuotio, Aapo - 1977 - 1980.
Kuuluisat muhoslaiset Mikkonen, Jorma - 1980 - 1987.
Kuuluisat muhoslaiset Rajaniemi, Jouko - 1987 - 1989.
Kuuluisat muhoslaiset Eirola, Jorma - 1989 - 1990.
Kuuluisat muhoslaiset Hänninen, Pentti - 1991 - 1995.
Pyhänlinna harjakaiset

A. Jurvakaisen liiketalon harjakaisia on juhlittu Pyhänlinnassa vuonna 1953. Klikkaa kuva isoksi. Kuva Ritva Ranta.

Värikkäitä kulkijoita kirkonkylän raitilla

Kuuluisat muhoslaiset Aho, Veikko - Vanhantavaran kauppias, joka keräsi aisakelloja, luokkia, kaffemyllyjä - ja rännäreitä - kaikenlaista pois heitettyä ja möi tarvitseville. Hän asui vuokralla Ponkilan koulun piharakennuksessa - ulkovarastossa, johon romua kertyi. Veikko muutti sittemmin Kirkkosaaren mökkiin Muhosjoen rannan tuntumaan. Veikko oli tuttu, vaikuttava ja hyvin vahvasti muistiin piirtyvä näky, kun hän käveli kirkonkylän raittia pitkin, pitkä pomppa auki. Hänen asunsa täydensivät musta, kiiltävälippainen lakki ja jatsarit, joiden myötä hän vaikutti ihan Lenin-kopiolta. Veikon isä Rafael Aho (s. 11.7.1887) surmattiin 16.6.1918 Mustolantien alkupäähän. (Lähde: Ritva Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Salow, Kalle - Eläkeläinen, Sarvi-Kalleksi nimetty, asui kotimökissään Lehtoselällä. Kalle käveli kirkonkylille tietä kulkiessaan tanssahtelemalla. Vietti aikaansa kauppojen rappusilla ja viimeksi penkeillä seurustellen kenen kanssa vain, kuka viereen istahtikaan. (Lähde: Ritva Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset "Tunkke Hupa" - Tunkke Hupaksi nimitetty mies kuljeksi talojen takaosilla, keräillen kiiltäväpintaisia paperinpalasia ja kaupitellen niitä arpoina ohikulkijoille. (Lähde: Ritva Ranta)
Muhos
Huovilan koulu

Huovilan koulu sijaitsee n. 10 km:n päässä Muhoksen kunnan keskustaajaman ulkopuolella, Laitasaaren kylässä. Koulun pihapiiri rajoittuu aivan Oulujoen pohjoispuoliseen rantatörmään. Koulu on rakennettu 1953, mutta sen ulkoasu on muuttunut paljon alkuperäisestä. Koulun vierellä on Pieni-Huovisen päärakennus, jonka tiloissa koulua käytiin 1950-luvulle uuden rakennuksen valmistumiseen saakka. Pihalla on myös varasto ja rannassa sauna ja kellari.
Huovilan koulun historiaa

1900-luvun alussa Oulujoen pohjoispuolella asuvien lähimmät koulut olivat Ponkilan ja Laitasaaren koulut toisella puolen jokea. Matkat niihin olivat pitkät ja vaarallisetkin. Kouluikäisten lasten määrän kasvettua kuntaan tehtiin esitys omasta koulusta ja niinpä 27.12.1909 päätettiin perustaa järjestyksessä kunnan viides kansakoulu Huovilaan. Koulun paikaksi ostettiin maanmittari Oskar Tiger'iltä Pieni­Huovilan tila, jonka päärakennuksesta vähin korjauksin saatiin viihtyisä koulutalo. Rakentamisen valvoi ja huolehti maanviljelijä A. Keränen.

Huovilan kansakoulu alkoi 22. elokuuta 1910. Vuoteen 1953 asti koulu toimi Pieni­Huovisen sekä pihapiirissä sijainneen toisen rakennuksen tiloissa. Samana vuonna valmistui uusi koulurakennus ja vanha koulurakennus muutettiin kunnan vuokra-asunnoiksi. Myöhempinä vuosina ne tosin palvelivat taas väliaikaisesti koulukäytössä. Huovilan koulu saneerattiin 1999 ja vuotta aikaisemmin oli valmistunut koulun uusin osa liikuntasaleineen. (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015: Muhos)
*** tunturisusi.com linkit ***