Montta - nimen alkuperä

Montta on kylä Muhoksella. Kylä on syntynyt Oulujoen Montankosken valjastuksen yhteydessä 1940 - 1950-luvuilla. Se ympäröi valjastuksessa syntynyttä Montan vesivoimalaitosta, josta siitäkin usein käytetään vain lyhyttä nimitystä Montta.

Montta-nimen alkuperä liittyy tarun mukaan Montta-nimiseen, hieman shemeikka-tyyppiseen, mustaveriseen koskenlaskijaan. Hän oli ilmeisestikin venäläinen, koska hän oli laskenut useita pahoja koskia myös Venäjän puolella. Ehkäpä hän oli tässä tarussa vienankarjalainen laukkukauppias, kenpä tuon tarkoin tietää.

Jättiläiset vartioivat mustasukkaisina sitä, että ihmiset eivät pääse laskettelemaan heidän Pyhäkoskeaan. Laajennettuna Pyhäkoski on noin 20 kilometriä pitkä koskijakso, johon lukeutuvat sekä Pyhäkoski että Montankoski.

Kunnes sitten eräänä päivänä tuli herra Montta, joka ei jättiläisistä joko tiennyt taikka piitannut ja lasketteli Pyhäkosken. Ei hänkään mitenkään kepein mielin syöksynyt Pyhäkosken kuohuihin. Tultuaan Pyhäkosken yläpuolelle kosken suuruus rupesi Monttaa pelottamaan. Hän laskeutui veneessään polvilleen ja rukoili: - Suuri haltia, kuka lienetkin, joka tätä julmaa koskea hallitset, jos päästät minut hengissä alas, niin uhraan sinulle kalleinta mitä minulla on.

Huonostihan laskussa kuitenkin kävi, sillä herra Montta hukkui ja tämän jälkeen Pyhäkosken viimeistä koskea on kutsuttu Montaksi. Hukkuneen ruumis kohosi pintaan paikassa, jota sittemmin on kutsuttu Montanlammeksi. Lue tästä tarinasta otsikon "Pyhäkosken jättiläiset" ja Montta alta.

Lemmenpolku Montasta Leppiniemeen

Uudistunut Lemmenpolku houkuttelee päiväretkeilijöitä Oulujoelle reippailemaan. Noin kahden kilometrin pituinen luontopolku on osa Tervareitistöä ja kulkee Montan leirintäalueelta nostalgiseen Leppiniemeen. Käyttäjäystävälliset opastaulut kertovat alueen luonnosta, kulttuurihistoriasta ja kiehtovasta geologiasta. Punaisen graniittikallion laelta avautuvat jylhimmät jokimaisemat Oulujoelle. Patikointitaitoja ei kulkijalta kysytä, kuntoa kyllä. Levähdys- ja nuotiopaikat tarjoavat mieluisat huilihetket metsän siimeksessä. Lemmenpolun pauloihin voi virittäytyä vaikkapa ikiaikaisen jättiläistarinan tai Oulujoen rikkaan historian avulla. Joen vuolasta virtaa on jännittävä aistia niin rantakivikolla kuin vesilläkin. Lemmenpolulta voi myös kalastaa. Ikimuistoiset elämykset ja matkamuistot tarjoavat mm. paikallisten Rokua Geopark -yritysten laadukkaat tuotteet ja palvelut. Tule päiväretkelle perheen kanssa, kaksistaan tai kaveriporukalla.

Montasta Leppiniemeen Oulujoen pohjoisrantaa pitkin kulkevaa polkua, nykyistä Lemmenpolkua, suositteli August Ramsay matkaoppaassaan vuonna 1888.

Pyhäkosken jättiläiset ja Montta

"Pyhäkoskella ja Montassa Oulujoen rannoilla on kivikautisen asutuksen merkkejä. Kukaties paikallinen jättiläistarinakin on peräisin samoilta ajoilta. Tarinan mukaan Pyhäkoski oli ennen jättiläisten valtakuntaa. Virta oli kiivas jättiläisillekin; vaikka muut kosket sauvottiin istualtaan, Pällin kohdalla oli noustava ruuhessa polvilleen.

Rakankallion luolassa asunut Äijä-tietäjä ennusti, että ennen uuden kansan saapumista kosken laskee ensimmäisenä Montta-niminen mies: mustaverinen, pitkä, solakka ja idästä päin tullut taitava koskenlaskija. Ja niin eräänä aamuna koskea pitkin veneellä laski Montta, jonka nähdessään jättiläiset jäykistyivät paikoilleen.

Montta suututti laskunsa aikana Pyhäkosken haltijan ja hukkui pyörteeseen. Montan tulemisen ennustanut tietäjä vaipui hengettömänä maahan. Silloin jättiläiset ymmärsivät valtakautensa päättyneen ja astuivat vuoren sisään, kaiketi nykyisen jättiläisvoimalaitoksen kohdalle." - Rokua Geopark: Lemmenpolku, Oulujoki

Montanlammi

"Hauskimpia paikkoja koko Pyhäkoskella on Montanlammi. Se on savitörmäinen pyöreä kehä, kahdesta kohdasta katkennut. Toisesta portista koski purkaa lampeen vettä, toisesta, sitä vastapäätä olevasta, lähtee lyhyt Montankoski, johon Pyhä sitten päättyy. Näitäkin törmiä vesi joka puolella edelleen kaivelee, sortaen jokeen nurmikoita, paljastaen niiden alta savikoita, niin että äyräät kesäkuivalla pitkät matkat hohtavat valkoisenaan. Toisin paikoin toki metsäkin astuu lammen rantaan saakka.

Törmän päällä ovat talot, hitaasti mutta varmaan lähestyen lohkeilevaa reunaa ja sitä myöden painuen yhä enemmän kallelleen, mikä nurkka millekin suunnalle. Lammessa on pieni saari, karisemman maanlaatunsa vuoksi jäänyt, ja sillä on jo kauan ollut pieni mökki taloushuoneineen. Kummulla kasvaa taaja kotimännikkö, mökin ympärillä tuuheita pihapuita, rannoilla pensaita ja ruohoa. Mökissä asui Muhoksella oleskellessani vanha vähänläntä ukko tyttärensä kerällä, puheen mukaan viimeisiä Lapin sukua." - I.K.Inha: Suomen maisemia

Montta, heinäkuu 2017.

Montan voimalaitos

Montan putouskorkeus on 12,2 metriä ja voimala kehittää 40 MW tehon. Montan putouskorkeuteen sisältyy Pyhäkosken alaosa ja Montankoski. Montan voimalaitoksen omistaa Fortum Oyj.

Montan voimalaitoksen ja siihen liittyvän asuinalueen suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi.

Historiaa

Montan voimalaitoksen rakennustyömaan valmistelevat työt alkoivat vuonna 1951. Aluksi rakennettiin työttömyystöinä alueelle johtavat maantiet ja rautatie.

Montan rakentamisessa oli suuresti hyötyä siitä, että lähellä, vain 4,5 km:n päässä oli Pyhäkoski. Työntekijöiden asuminen ja huolto, kuten myös rakentamisen huoltotyöt, voitiin hoitaa Pyhäkoskelta käsin. Monttaan rakennettiin kuitenkin oma ruokala, toimisto, korjaamo ja asuintalot 14 perheelle.

Montassa kiinteä peruskallio oli hyvin syvällä ja sen päällä oli kymmeniä metrejä paksulti sedimenttisyntyistä savikiveä. Maata ja savikiven ylempiä kerroksia jouduttiin poistamaan vuoden aikana lähes puoli miljoonaa kuutiometriä. Voimalaitoksen perustuksia ei näin ollen voitu kaivaa peruskallioon saakka, vaan rakenteet oli perustettava savikivelle. Montan voimalaitoksen rakennustyöt edistyivät niin, että ensimmäinen koneisto kytkettiin voimajohtoverkkoon 16.11.1955. Voimalaitoksen kaikki koneistot kytkettiin verkkoon vuosina 1955 - 1957.

Oulujoen voimalaitosten rakentamisen lupaehdot olivat edellyttäneet rakentamisesta koituneiden kalavahinkojen korvaamista, joten vuonna 1952 Oulujoki Oy esitti valtiolle, että Monttaan perustettaisiin kalanviljelylaitos. Voimalaitostyömaan rinnalla Monttaan rakennettiin siten samaan aikaan kalanviljelylaitos, jonne voitiin ottaa vuoden 1955 syksyllä ensimmäiset kalanpoikaset kasvatettaviksi.

Kuvassa kalojen kiinniottolaitteen rakennustyömaa Montassa heinäkuussa 2017.

Kalojen kiinniottolaite

Kalojen kiinniottolaite mahdollistaa lohikalojen tehokkaan ja turvallisen ylisiirtämisen. Kalojen kiinniottolaitteen rakentaminen Montan voimalaitoksen yhteyteen alkoi vuonna 2016. Kiinniottolaite vastaa kalatien alaosaa, ja siitä voidaan ottaa kiinni sen sisään uivia lisääntymiskokoisia lohikaloja. Oulujoen vähäistä lohikantaa halutaan tällä tavoin siirtää mahdollisimman vähin tappioin lisääntymään Montan yläpuolisille jokialueille. (Fortum)

Montan tulvaluukut ylhäältä päin.



Montan maisemia.



Montan tulvaluukut alhaalta päin.

Lähteet
*Spectrum: Oulujoki
*Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta - Sähköllä eteenpäin - Oulujoki Oy 1991
*Entinen Oulujoki: historiikkia ja muistitietoa 1954
*Energia.fi: Vesivoimalla eniten uusiutuvaa sähköntuotantoa
*Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia
*Jouko Vahtola, Antero Tervonen, Matti Lackman, Mauno Hiltunen: Muhoksen kunnan historia 1865 - 1995
*Tervareitti 50 vuotta - Oulujokilaakson asialla
*Museovirasto: Muhoksen kirkko
*Utajärvi.fi: Oulujoen valjastaminen ja voimalaitokset
*Ympäristö.fi: Ervi Oulujoella
*Kirjastovirma: Oulujoen voimalaitosrakentaminen
*Kaleva: Ervin alue myyntiin
*Muhoksen Keskusta: Kunnallisjärjestön vaiheita 1955 luvulta alkaen
*Vanhat kuvat: Museovirasto - Musketti
*Yle Uutiset: Johtaako pelkkä moottoritie kunnan menestykseen? - Tämä on Limingan ja Muhoksen tarina

Kirjastovirma esittää

Muhos
Oulujoen matkailu
Oulujoen tervansoutu
Oulujoen uitto
Oulujoen kalastus
Oulujoen voimalaitosrakentaminen