Muhos
Muhoksen katuelämää 1960-luvulla

Kuvassa yllä, oikeassa reunassa Sekatavarakauppa Eino Moilanen, jossa sijaitsi myös kahvila. Liiketalo sijaitsi nykyisen Valtatien ja Ponkilantien risteyksessä. Tätä Leppiniemeen johtavaa risteystä kutsuttiin Moilasen mutkaksi. Kuvan keskellä Yrjö Rantasen kiinteistö, jossa sijaitsi elokuvateatteri Muhos-Kino. Auto kuvassa on Moskvitsh 403, jota mainostettiin aikanaan eniten Suomen maanteille levinneenä autona. Kuva: Raimo Rannan arkistosta.
Eino Sipilä
Lääkäri Eino Sipilän talo

Entisen Muhoksen lääkärin, Eino Sipilän vastaanotto- ja asuintilat. Kuva: Raimo Rannan arkistosta.
Pyhänlinna harjakaiset
Pyhänlinna 1953

A. Jurvakaisen liiketalon harjakaisia on juhlittu Pyhänlinnassa vuonna 1953. Kuva Ritva Ranta.
Äitienpäivä Ahjolassa
Äitienpäivä Ahjolassa 14.5.1939

Kuva Ritva Ranta.
Rippiläisten tapaaminen
Rippikuvassa

Vuonna 1954 Muhoksella ripille päässeiden tapaaminen Muhoksen kirkossa. Kuva Ritva Ranta.
Päivärinne
Ritva Ranta: Päivärinteen Parantola - sairaala

Oulu - Kajaani maantielle siintää ohikulkijoiden ihastelema Päivärinteen sairaala. Vieritse virtaava Oulujoki ja törmärinteen mäntymetsä tulivat monille vakituiseksi työpaikaksi ja tuberkuloosipotilaille hoitopaikaksi, sairaalan valmistuttua 30.6.1932. Lääkärit olivat viroissaan pitkäaikaisia, samoin hoito-, keittiö- ja huoltohenkilökunta.

"Parantola oli ihanteellinen hoitolaitos sen ajan sanitorio-makuuhalleineen. Pääasiassa potilaat olivat nuoria ja keski-ikäisiä ja monet menehtyivät, kunnes vuonna 1940 lääkkeet kehittyivät ja antibiootit ja sreptomyciini, ja muut lääkkeet kehitettiin ja monet parantuivat vakavasta sairaudesta.

Talo eli monimuotoista harrastustoimintaa, kuntoutuksen ohella. Potilaat järjestäytyivät potilasyhdistykseksi ja julkaisivat omaa Toive-lehteä jo alkuvuodesta. Lehti välitti runoja, kaskuja ja pakinoita. Näytelmäkerholaiset esittivät näytelmiä, mm. Aleksis Kiven Kihlaus ja pitivät tanssi-iltamia. Aulikki Rautavaara konsertoi Päivärinteellä vuonna 1947.

Potilasyhdistys tarvitsi varoja, joten pieni kioski avattiin piha-alueelle. Vuoden alusta 1947 päätettiin vuokrata sairaalta kellaritila kanttiinille, sittemmin vuosia myöhemmin avattiin kahvio lisätilaksi. Alkuaikojen kanttiinin hoitajina olivat potilaat, vasta vuosina 1954 - 1958 Justus Brännkärr oli pitempiaikainen hoitaja. Muhoslaisista Terttu Murtoniemi vuonna 1969, Impi Marttinen vuosina 1970 - 1977 sekä Kerttu Markkanen ja Ritva Theiss vuosina 1977- 1983. Kaikkiaan kanttiinihoitajia oli vuosien aikana yhteensä 17 henkilöä." - Maija-Liisa Bäcström: Päivärinteen Keuhkovammayhdistys ry. 1944 - 1984.

Sairaalan uudenosan ja leikkausosaston rakentamisen ja osastojen saneerauksen jälkeen, kanttiini muutti ensimmäisen kerroksen valoisaan aulaan, hoitajina Anneli Manninen ja Elvi Greus.

Kylän väkeä kävi veikkamassa ja lehtiostoksilla. Henkilökunta ja potilaat olivat pääasiallisia asiakkaita. Viereisessä tilassa sijaitsi Muhoksen kunnan sivukirjasto, hoitajina Inkeri Taavetti sekä Anu Kämäräinen. Sairaalan Apteekkivarasto sijaitsi myös alakerrassa, hoitajina farmaseutit Terttu Hyvärinen ja Helena Lappalainen. (Poiminnot Maija-Liisa Bäcströmin kirjasta koonnut Ritva Ranta).
Pitkäaikaisia lääkäreitä: Ukko Niittylä, Martti Saloheimo, Hilkka Saloheimo, Inkeri Alkio, Olli Koivisto , Alje Louekari, Eeva Rusanen, Eeva Alasaarela, Pekka Halonen, Eeva-Maija Ruotsalainen, Timo Myllylä ja Risto Hämeenkorpi.

Tuberkuloosin hoidon parantuminen vähensi sairaansijojen tarvetta keuhkotautiparantoloissa. Vuonna 1970 Päivärinteelle avattiin sisätautiosasto ja seuraavana vuonna parantolan nimi muutettiin Päivärinteen sairaalaksi. Joulukuussa 1972 sairaalassa avattiin reumatautiosasto. Keuhkotautipotilaiden osuus oli kuitenkin vielä 1980-luvun alussa yli puolet sairaalapaikoista.

Vuonna 1984 Päivärinteen sairaala vuokrasi Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöön 40 sairaansijaa. Päivärinteen sairaala siirrettiin osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä 1991. Sairaalassa hoidettiin keuhko- ja reumapotilaita. Joulukuussa 1993 sairaanhoitopiirin liittovaltuusto teki päätöksen Päivärinteen sairaalan toiminnan lopettamisesta, ja sairaala suljettiin keväällä 1994. (Wikipedia)

Aika kulkee - muistot jäävät

Moni muhoslainen ja pohjoisen ihminen muistelee haikeudella Päivärinteen aikoja, sekä sisätauti- ja reumaosastolla saamiaan hoitoja.

Sairaalan alasajo ja lakkauttaminen koettiin pahana. Yhä muistellaan hyviä lääkäreitä ja hoitoaikoja, sekä hoitohenkilökuntaa.

Muutosten tuulten myötä talo on sittemmin toiminut pakolaiskeskuksena ja nykyisin Onnenrinteen hoitokotina.
Muhoksen kirjoittajapiiri
Muhoksen kirjoittajapiiri

Kirjoittajapiiri kokoontui alkuaikoinaan Muhoksen kunnantalon kellaritiloissa. Sen vetäjänä toimi kirjastonhoitaja Inkeri Inkala. Nykyisin kokoontumispaikkana on Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen kotiseutuluokka ja kirjoittajia opettaa Pirkko Böhm-Sallamo. Kuva: Ritva Rannan arkistosta.

Kirjallisuutta, runoutta, julkaisuja

Kirjoittajia Pirilä, Kalevi - Muhoslainen maanviljelijä, joka kuvaa kirjoissaan Muhosjoki-varren maaseudun arkipäivää.
- Vanha Merta - sekä muita tarinoita elämästä Muhokselta ja Utajärveltä (2000).
- Pieni Kipinä - sekä muita tarinoita Muhokselta ja Utajärveltä elämän varrelta (2002).
- Hyyrylle talveksi - sekä muita tarinoita elämän varrelta (2006).
- Seun annettu mikon luvattu (2014).

Kirjoittajia Kukkonen, Sirkka-Liisa - kotiseuturunoja ja muisteluja.
- Mm. Opiston Kirjoittajien yhteisjulkaisu vihkosessa: Kerro Äidistä.
- Äidin valitus (1972-74).
- Sarja : Kummin tupa ja Kaisa-kummin saaga (sivunumerot 71 - 74).
- Sarja : Älä unohda äitiä elämän illassa (sivunumerot 81 - 92).
- Elämän muistikirja (sivunumero 92).
- Runogalleria Elämän syrjässä (1997).
- Koivun ja tähden maa (2007).

Kirjoittajia Kellokumpu, Helmi
- Rajakylän lapset (1961).
- Lasteen alaisia (1998).
- Havun takana (2000).
- Riukuaitaa (2004).

Kirjoittajia Kupiainen, Irma
- Valon lailla lävitsemme hiljaisuus (1999).
- Kukat ovat kyyneleitä (2012), ym. julkaisuja.
Kuvassa Oulujoki-Opiston Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri vuonna 1998.

Ylärivi: Kauno Heinonen, Svantte Seppänen, Vappu Säilynoja, Helmi Kellokumpu, Eeva Rusanen, Väinö Karppinen, Terttu Viinikanoja, Matti Kuosmanen ja Ritva Ranta.

Istumassa, edessä vasemmalta: Sirkka- Liisa Kukkonen, Anna Saari, Irma Kupiainen, opettaja Pirkko Böhm-Sallamo ja Kalevi Pirilä. (Ritva Ranta)

Kirjoittajia Ranta, Ritva (1938 -) - Harrastaa kirjallisuutta, sekä runoja että proosaa. Elämän polut: runoja vuosilta 1968-97, 1997. Runoja rakkaudelle (1999). Osin tositapahtumiin perustuva ja osin fiktiivinen, Raivion torpan perilliset (1996), joka kertoo kirjoittajan suvun elämästä Muhoksella. Maaseutu kirjoittaa -kirjoituskilpailussa kunniakirja, Hyvinvointia ja iloa kulttuurista -hankkeessa, Taideseura Lakeukselta 9.8. 2003. Runo Oodi Oulujoen koskille 6.8.2004 julkaistu Pekka Jurvelinin sivuilla: Kuuluisat muhoslaiset Vastavirtaan soutu 2004. Päiväkirjaa voi lukea laajasti, siinä on mukana Ritva Rannan haastattelu ja useiden joenihmisten mielipiteitä. - Ritva Ranta harrastaa myös maalaamista.

Kirjoittajia Säilynoja, Vappu (22.11.1926 Ylivieska - 28.4.2016 Muhos) - Kirjasampo.fi: Muhoksella asunut terveydenhuoltoneuvos, terveyssisar ja entinen SKDL:n ja Vasemmistoliiton kansanedustaja 1979 - 1990, joka on julkaissut mm. novellikokoelmia ja omaelämäkerrallista kirjallisuutta. Hänen esikoisteoksensa on Minun Puumerkkini (2002). Hän on julkaissut myös kaunokirjallisen Siunatut sokerisakset -teoksen (2010). Teos voitti Päätalo-instituutin Möllärimestari 2012 -omakustannekilpailussa ensimmäisen palkinnon novelli- ja kertomuskokoelmien sarjassa. (Wikipedia)

Kirjoittajia Kontio, Leila Sirkka-Liisa
- Elämässä sattunutta (2014).

Kirjoittajia Kämäräinen, Sinikka
- Viisi kauneinta sanaa. Kertomus.

Kirjoittajia Viinikanoja, Terttu - Hän kirjoitti näytelmiä, mm. ryhmälle Jonnin joutavat.

Antologioita on julkaistu vuosikymmenien aikana. Kirjat ovat lainattavissa myös Muhoksen kirjastosta. (Kirjoittajat kokosi Ritva Ranta)
Kahvihetki Ponkilassa
Kahvihetki Ponkilan koulun pihalla kesällä 1931

Kuvassa vasemmalta opettajat Sanni Hyrkäs, Aino Karhunsaari ja Jenny Grunström. Taustalla Ranta-Holappa. Kuva Paavo Moilanen, 29.6.1931. Kuva: Raimo Rannan arkistosta.
*** tunturisusi.com linkit ***