Rovastinsaari

Kuvassa yllä Oulujoen maisemia Muhoksella. Kuvan vasemmassa reunassa tummana Rovastinsaari, ihan kuvan oikeassa reunassa Konttisaari.

Rovastinsaaren menneisyyteen liittyy se, että saari on toiminut mestauspaikkana. Joulun alla vuonna 1758 mestattiin ja poltettiin roviolla Rovastinsaaressa lapsenmurhasta tuomittu Anna Kaisa Ruut. Tarina kertoo, että Anna oli palvelustyttönä talossa ja lapsen isä oli talollisia.

Kun mestauspaikkoja ryhdyttiin pian tämän jälkeen perustamaan pelotukseksi ja varoitukseksi yleisten teiden varsille, siirtyi Muhoksenkin mestauspaikka Rovastinsaaresta Oulu-Kajaani -tien varteen nykyiselle Teerikankaalle.

Ylin kuva.

Muhos

Muhos on perustettu vuonna 1865.

Muhoksella on noin 9 000 asukasta.

Muhoksen pinta-ala on 797,27 neliökilometriä, ja siitä 13,62 neliökilometriä on vesistöjä.

Suomen kansallisvalokuvaaja I.K. Inhan arvio Muhoksesta

"Ei ole monta paikkaa, jossa kesällä paremmin viihtyisi kuin Muhoksella." - I.K.Inha: Suomen maisemia

Oulujoki

Oulujoki, Kainuun vesireittien laskujoki, alkaa Oulujärven Vaalankurkusta ja laskee - Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kautta - Oulussa Perämereen. Joella on pituutta 107 km. Putousta koko pituudella on 122,5 m. Suurimmat sivujoet ovat sisämaasta rannikolle lukien Utos-, Kutu-, Muhos- ja Sanginjoki.

Aikaisemmin Oulujoki oli merkittävä lohijoki, uittoväylä ja vesiliikenteen, erityisesti tervankuljetuksen, valtatie. Tervan kuljetusreiteistä Oulujoki on ollut Suomen tunnetuin. Oulujoen reitti säilyi aina 1900-luvun taitteeseen asti merkittävänä kulkureittinä, etenkin tavaran kuljetuksessa.

Oulujoki on ollut myös yksi Suomen ensimmäisistä matkailureiteistä. Sen kohokohtina olivat koskenlaskut, tunnetuimpina Pyhäkoski ja Niskakoski. Pyhäkoski ja sen rannalla oleva Leppiniemi olivat kuuluja luonnonkauneudestaan ja alue oli laajalti tunnettu juhla- ja virkistyspaikka. Siellä vierailivat muun muassa I.K. Inha ja C.G.Mannerheim. Vuonna 1887 perustettu Suomen Matkailijayhdistys (SMY) mainosti Oulujoen matkailureittiä jo vuonna 1888 julkaistussa Matkasuuntia Suomessa -kirjassa. Jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Oulujoen koskireitti oli Suomen mielenkiintoisimman matkailureitin maineessa. Vuonna 1937 oli SMY:n koskiveneissä matkustaneiden turistien määrä suurimmillaan, 4 588 henkeä. Kesä 1944 oli viimeinen, jolloin matkailijaveneet kulkivat joella, tuolloin Pyhäkosken rakennustyöt olivat jo meneillään.

Nykyisin Oulujoki tunnetaan voimalaitoksistaan ja niiden tuottamasta sähköenergiasta. Silloin, kun Oulujoen kosket valjastettiin tuottamaan sähköä, oli vesivoimalla ratkaisevan suuri merkitys. Suurimmillaan koko maan vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 prosenttia, oli 1950- ja 1960-luvuilla. Nykyään koko Suomen vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa 10 - 20 prosenttiin riippuen vuosittaisesta vesitilanteesta.

Oulujoen lohia ja liikennettä

Ensimmäiset ihmiset Muhoksella ovat liikkuneet jo kivikaudella. Oulujokivarressa oli keskiajalla lappilaista paimentolaisasutusta ja rinnakkaiselo jatkui vielä talonpoikaisasutuksen vakiintuessa. Oulujokivarren talonpoikaisasutuksen vakiintuminen ajoittuu 1500-luvulle. Lohen runsaus lienee aikoinaan ollut yksi tärkeimpiä houkuttimia vakinaisen asutuksen siirymiseen Oulujokilaaksoon.

Oulujokivarren merkitys idän ja lännen välisenä kulkureittinä on vuosisatojen aikana ollut elinehto alueen kehitykselle. Oulujoen vesistö on jo kauan ollut hyvin tärkeä liikenneväylä. Keskiajalla se muodosti luonnollisen kauppareitin Perämeren rannikolta Oulujärvelle, edelleen Sotkamon reittiä Vienanmerelle ja toisaalta Maanselän yli Pielisjärvelle. Sieltä luonnolliset vesitiet johtivat Laatokan Karjalaan.

Kehityskin kehittyy - ja niin kävi liikenteen osalta Oulujoellakin. Liikenne siirtyi jokea seuraileville maanteille ja rautatielle. Vuodesta 1926 alkaen liikennöi linja-auto ja vuodesta 1928 alkaen juna, kuljettaen ihmisiä Muhoksen ja Oulun välillä. Oulu-Vaala rautatie vihittiin käyttöön vuonna 1930. Oulujoen pohjoispuolen maantie koko pituudeltaan valmistui vasta vuonna 1953, ja siitä tuli pitkäksi aikaa pääväylä maantieliikenteessä.

Uhkean Muhoksen hymyileviä rantoja

"Palaavat tervaveneet tavallisesti sovittavat matkansa siten, että voivat ensimmäisen taipaleen Muhokseen saakka kulkea laivan perässä. Varalaidat ladottuina veneen pohjalle, niitten päällä ostokset ja eväät, veneitä usein on Merikosken niskassa iltapäivällä kymmenittäin odottamassa laivan lähtöä. Välillä on vain yksi koski, vuolas, väärä, mutta muutoin selvä Madekoski, jonka voimallinen laiva tavallisella vedellä jaksaa nousta pitkät veneroikatkin perässään. Hitaanlaisesti kuluu matka, kun veneitä on paljon hinattavana, ja tavallista myöhempään illalla laiva silloin saapuu Muhokseen. Matka on kaunista. On vuolaitakin kohtia ja korkeita, hiekkaiseen, saviseen maahan uurrettuja törmiä. Mutta enimmäkseen joki, etenkin Madekosken yläpuolella, on leveätä suvantoa, vaikka kauttaaltaan virtaavaa.

Uhkeata, hyvin asuttua on jokivarsi pitkin matkaa Oulusta pitäen, mutta varsinkin Muhoksella, jossa viljavainiot, puistot ja upeat talot verhoavat aaltoilevia rantoja ja kauniit lehtevät saaret jakelevat haaroihin jokea. Hymyileviä kesäisiä maisemia ovat rannat, mutta kaunis on seutu varsinkin taaempaa vaaralta, jolle näkyy hedelmällisten rantainsa välissä etäisyyteen liukuva vesivyö ja viljavan rantueen takana tummat kankaat. Se joka ei ennätä Oulujokea ylemmäksi kulkemaan, voi Muhoksella tutustua sen luonnon ja elämän eri puoliin." - I.K.Inha: Suomen maisemia

Oulujoki - nimen alkuperä

Oulujärvi > Oulujoki > Oulu. Oulujoki on saanut nimensä Oulujärvestä ja Oulu puolestaan Oulujoesta. Sana oulu tarkoittaa tulvavettä. Oulujärvi on matalarantaisena tulville altis. Erimielisyyttä on siitä, onko sana oulu suomea vaiko saamea. (Suomalainen paikannimikirja)

Muhoksen kirkonkellot: "Lohta, leipää - lohta, leipää..."

Muhoksen kirkonkellojen sanotaan aikoinaan soineen lohta, leipää...

Muhoksen kirkko on puukirkko, tukipilarikirkko - muodoltaan se on ns. "latokirkko". Muhoksen kirkonkylän kohdalla suvannoksi laajenneen Oulujoen etelärannalla oleva länsitornillinen tukipilarikirkko vuodelta 1634 on vanhimpia käytössä olevia puukirkkojamme. Pohjalaistyylinen renessanssitapuli on vuodelta 1762. Sakariston maalauskoristelu vuosilta 1774 - 1778 (E.Granberg) on poikkeuksellisen arvokas. Kirkon ja tapulin uusgoottilaiset piirteet ovat 1870-luvun alun uudistuksesta.

Kirkon rakentajana pidetään "torninrakentaja Hannua". Kirkossa on 500 istumapaikkaa.

Muhoksella kirkko ei sijaitse Kirkko- eli Muhossaaressa, kuten voisi ajatella vaan Kirkkosaaressa on hautausmaa. Kirkkosaaressa on ilmeisesti ollut Muhoksen ensimmäinen kirkko, ja siksi saaren nimenä on Kirkkosaari.

Muhos - nimen alkuperä

Muhos on kunta ja kylä Oulujokilaaksossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun kappeli 1610 ja itsenäinen seurakunta 1766. Muhos by 1637. - Kuntakeskus on Muhosjoen ja Oulujoen yhtymäkohdassa. Kunnan nimi perustuu kylännimeen, joka puolestaan on peräisin Muhosjoen ja siihen liittyvien Muhossaaren ja Muhosputaan nimistä. Näihin sisältyy luultavasti itäsuomalainen sukunimi Muhonen (esim. Säämingissä 1541), mutta on myös esitetty, että nimien lähtökohtana olisi sana muho, muha - pehmeä, kuohkea maa. (Suomalainen paikannimikirja)



Höyryalus Laine on juuri saapunut Muhoksen laivalaituriin v. 1909. Kaksikerroksiseen Laineeseen mahtui 98 matkustajaa. Yli 20 tonnin painoisen Laineen pituus oli noin 20 metriä ja se tarvitsi vettä alleen vain 3 jalkaa eli noin 90 cm. Joskus Laine silti jäi kiinni matalassa vedessä ja sen jälkeen olikin tuumattava tovi, miten alus irroitettiin - kun ei ollut voimakalustoa. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

Tiesitkö että?!

Höyrylaivaliikenne. Oulun ja Muhoksen välillä kyettiin liikkumaan pienillä höyryaluksillakin. Liikennöinnin aloitti vuonna 1880 höyrylaiva Kaima, sen jälkeen seurasivat Ilo, Laine, Lempi ja vuonna 1909 toinen Laine sekä Muhos. Pienimpiin aluksiin mahtui 50 matkustajaa, suurimpiin noin sata. Matkustajat olivat ns. fiinimpää väkeä, sillä kesäkiireiden keskellä ei isännillä ja emännillä, piioista ja rengeistä puhumattakaan, ollut aikaa huviristeilyihin. Säännöllisempi laivaliikenne höyryaluksilla loppui vuonna 1927.

Teuvo Pakkala. Kirjailija Teuvo Pakkalan (1862 - 1925) ensimmäinen romaani Oulua soutamassa (1885) kertoo kolmen nuoren kuhmolaisen tervanvientimatkasta Ontojärven periltä Ouluun. Tällä matkalla tietysti lasketaan myös Pyhäkosken kuohut ja soudetaan pitkin Oulujokea läpi Muhoksen.

Ilmari Kianto. Kainuun korpikirjailija Ilmari Kianto (1874 - 1970) ajoi vuonna 1899 veljensä Eskon kanssa polkupyörällä Oulusta kotiseudulleen Suomussalmelle Muhoksen kautta. Kirjailija oli jo Muhoksella rättiväsynyt ja keräsi voimiaan, yöpyen Syväyksen majatalossa.

Ensimmäinen auto. Muhokselle ilmaantui ensimmäinen auto, joka oli avoauto, vuonna 1910. Auto oli arpajaisvoitto ja voittaja oli tuolloin kymmenvuotias Valtu Syväys. Auto myytiin vuonna 1914 ja toinen auto, kuorma-auto, Muhokselle tuli vuonna 1920.

Traktorit. Muhoksella oli jo vuonna 1930 10 traktoria. Vuonna 1950 traktoreita oli jo 45.



Urakkatyösopimus, jonka mukaan Korkalovaaran hyppyrimäen rakensivat Kalle Anttila ja Martti Heikkinen.

Korkalovaaran hyppyrimäki. Vuoden 1952 alussa Muhoksen kunta teki päätöksen hyppyrimäen rakentamisesta Oulujoen pohjoispuolelle Korkalovaaralle (Korkalonvaara, Korkalanvaara). Hyppyrimäki valmistui vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Hyppyrimäellä käytyihin kilpailuihin osallistui mm. legendaarinen, Innsbruckin 1964 olympialaisista kultaa ja hopeaa voittanut Veikko Kankkonen. Puista tehty hyppyrimäki purettiin heikkokuntoisena 1980-luvulla.

Maatalousnäyttelyt. Muhoksella järjestettiin maatalousnäyttely vuosina 1954 ja 1964.

Walk of Fame. Muhoksen torille rakennettiin oma tähtikatu, Walk of Fame. Muhoksen Walk of Fame tunnetaan myös nimellä Tähtien polku. Sen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi muhoslaisia tähtiä eli tunnettuja henkilöitä ja historiallisia hahmoja.

Rokua Geopark. Muhos on osa Rokua Geoparkia, joka kuuluu UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostoon maailman pohjoisimpana, Suomen ensimmäisenä ja ainoana geopark-alueena. (Muhoksen kunta)

I. K. Inha (1865 - 1930) on kuvannut Muhosta vuonna 1895 - kuvassa peilityyni Oulujoki ja Muhoksen kirkko, ja maisemaa hartaina ihastelevat aikalaiset. Alla sama näkymä heinäkuussa 2017 - kuvattuna Muhos- eli Kirkkosaaresta. Puusto on peittänyt kirkon, josta näkyy vain vähän ristikärkeä. Ainakin muhoslainen tunnistaa kuvista hetken tutkittuaan Rovastinsaaren ja Konttisaaren, jossa on vuonna 1895 ollut pieni mökki.

Konttisaari. Konttisaaressa oli pieni mökki, jossa perimätiedon mukaan on asunut alkujaan Tihisen perhe. Sitemmin mökki tuli Oulujoen uittoyhdistyksen omistukseen ja oli uittomiesten tukikohtana. Mökki jäi autioksi, kun uitto loppui vuonna 1982. Konttisaari oli suosittu retkeilykohde - kunnes se mökkeineen eräänä yönä paloi Pohjolan poikakodista karanneitten poikien toimesta.

Rovastinsaari. Rovastinsaaren alkuperäinen nimi on Pukkisaari. Nimi juontuu Matti Pukista, joka viljeli nykyistä Koortilaa 1600-luvun lopulla. Onko saaressa jo tuolloin laidunnettu, ei ole tiedossa, mutta myöhemmin kyllä. Esimerkiksi 1950-luvulla saaressa pidettiin kesäisin sekä lehmiä että lampaita.

Kopsansaari. Kun Rovastinsaaresta mennään kohti Oulua, tulee vastaan hyvin pian Kopsansaari. Kopsansaaressa oli taiteilija ja kuvanveistäjä Martti Tarvaisen (6.8.1897 Pieksämäki - 2.11.1985 Oulu) kesämökki. Muhoksen kirkon pihalla on 1949 paljastettu, Martti Tarvaisen veistämä sankarivainajien muistopatsas.

Hartikan saari. Konttisaaresta kun suunnataan kuvassa oikealle, Oulujoen pohjoispuolelle, tullaan Hartikan saareen eli Pikkusaareen. Se oli menneinä vuosikymmeninä tunnettu jyrkistä hiekkarinteistään, joissa törmäpääskyt pesivät. - Klikkaa kuviin. (Saarifaktat: Raimo Ranta)

Selkäveden päässä kohoaa Muhoksen kirkko

"Ikäänkuin pitkän selkäveden päästä kohoaa näkyviin Muhoksen kirkko joen törmällä taajassa männikössä. Sen kohdalla on reheviä saaria, rannoilla laaja, hyvin rakennettu kirkonkylä. Kirkon takana veneet Valkolan rannassa hyvästelevät laivan ja lähtevät omin neuvoin matkaa jatkamaan. Ne poikkeavat ensiksi Muhosjokeen, jonka vienoa, mutkittelevaa suvantoa soudetaan Syväykseen. Näin kierretään Pyhäkoski." - I.K.Inha: Suomen maisemia



Oulujoen voimalaitokset Muhoksella: Montta, Pyhäkoski ja Pälli. Kartta Copyright Rokua Geopark.

Vesivoimaa Oulujoelta - Muhoksen voimalaitokset Pälli, Pyhäkoski ja Montta

Koko Oulujoen pääuoman matkalla, Oulujärveltä Ouluun, on seitsemän voimalaitosta: Jylhämä, Nuojua, Utanen, Pälli, Pyhäkoski, Montta ja Merikoski. Yhteistä putouskorkeutta voimalaitoksilla on 122 metriä.

Menneinä aikoina Muhos on ollut huomattava matkailupitäjä, sillä virtaahan sen läpi entisaikojen Suomen tunnetuin matkailureitti, Oulujoki. Oulujoen kuuluisia koskia laskivat ensiksi tervanpolttajat, sitten matkailijat.

Oulujoen koskia Muhoksen alueella on noin 20 kilometrin pituinen, valjastettu Pyhäkosken koskiryhmä, joka alkaa Utajärven puolelta. Komeat kosket ovat kadonneet mutta niiden sijoilla kohoavat komeat voimalaitokset. Nykypäivänkin matkailijalle Muhos tarjoaa ihasteltaviksi Pällin, Pyhäkosken ja Montan voimalaitokset.

Pyhäkosken voimalaitos Leppiniemessä on putouskorkeudellaan 32 metriä Suomen suurin.

Oulujoen voimalaitokset tuottivat sähköä vuonna 1957 yli kaksi miljardia kilowattituntia vuodessa, neljäsosan koko Suomen sähköntuotannosta. Oulujoen valjastamisen voidaankin katsoa olleen varsin keskeisessä asemassa Suomen selviämisessä sodanjälkeisestä sähköpulasta.

Rahaa kunnan kirstuun - kiinteistöveroja noin kaksi miljoonaa euroa vuonna 2017

Oulujoki Oy:stä tuli alkuaikoinaan Muhoksen kunnalle huomattava veronmaksaja: joinakin vuosina puolet kunnan verotuloista tuli tästä lähteestä. Niinpä Muhos saattoi mm. uusia koulurakennuksensa ja rakentaa kunnantalon varsin vaivattomasti. Rakennusvaiheen jälkeen voimalaitokset olivat kunnan suurin työllistäjä aina 1980-luvulle asti. Kunnan kassaan kilahti kiinteistöverojen lisäksi hyväpalkkaisten työntekijöiden palkasta maksamat verot.

Nykyään Fortumin voimalaitokset tuottavat Muhoksen kassaan lähinnä kiinteistöveroja. Mistään pikkurahoista ei silti ole kysymys. Muhos saa Fortumilta vuoden 2017 aikoina kiinteistöveroa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa, kahdesta ja puolesta voimalaitoksesta. Puolikas tulee siitä, että Pälli jakautuu tässä tarkastelussa kahtia Muhoksen ja Utajärven kesken.



Kuvassa yllä Oskari Jauhiaisen "Vanhat vaeltajat" -lohiveistos, Muhoksen tori.

Haitat - koskien ja lohien menetykset

Saavutettujen suurten hyötyjen vastapainoksi myös menetykset olivat suuria. Oulujoen alkuperäinen, neitseellinen koskemattomuus oli iäksi mennyttä ja samalla katosivat myös lohet. Maisemassa eivät enää kohisseet ja jylisseet komeat kosket, joissa ikiaikainen Oulujoen lohi oli lisääntynyt ja kutenut. Ranta-asukkaille vedenvirtausten vaihtelut ovat tuoneet ikävänä lisänä rantojen vyörymiset.

Lähteet
*Spectrum: Oulujoki
*Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta - Sähköllä eteenpäin - Oulujoki Oy 1991
*Entinen Oulujoki: historiikkia ja muistitietoa 1954
*Energia.fi: Vesivoimalla eniten uusiutuvaa sähköntuotantoa
*Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia
*Jouko Vahtola, Antero Tervonen, Matti Lackman, Mauno Hiltunen: Muhoksen kunnan historia 1865 - 1995
*Tervareitti 50 vuotta - Oulujokilaakson asialla
*Museovirasto: Muhoksen kirkko
*Utajärvi.fi: Oulujoen valjastaminen ja voimalaitokset
*Ympäristö.fi: Ervi Oulujoella
*Kirjastovirma: Oulujoen voimalaitosrakentaminen
*Kaleva: Ervin alue myyntiin
*Muhoksen Keskusta: Kunnallisjärjestön vaiheita 1955 luvulta alkaen
*Vanhat kuvat: Museovirasto - Musketti
*Yle Uutiset: Johtaako pelkkä moottoritie kunnan menestykseen? - Tämä on Limingan ja Muhoksen tarina

Kirjastovirma esittää

Muhos
Oulujoen matkailu
Oulujoen tervansoutu
Oulujoen uitto
Oulujoen kalastus
Oulujoen voimalaitosrakentaminen

Muhoslaisia sananparsia - KirjastoVirma

Muhoksella muutkin kummat - sammakotkin sarvipäitä.

Muhoslaiset eivät tunne toisijaan.

Muhoksen kirkonkellot soipi: lohta leipää, lohta leipää.

On nyt Hima Utajärvellä, minkälainen lienee Oterman Koukkarissa.

Tulukaa miehet syömään, ennenku Leskelän-susi syöpi kaikki.

Oottaa kun Kokko-Mikko joulua.

Pitkä ja hoikka kun Nahkalan kissa (verrattu ihmistä).

Pöjöttää kun Puran kasakka.

Rinska (koreasti pukeutunut) kun Haapalan ukko niityllä.

Seun vuorosa välttäny kuin Natu-Matin suviruis (ruissato ei ole onnistunut).

Tukka on ku Ojalan uuniluuta.

Uhkaavan näkönen kun Nissisen lehemä.

Viisas kun Moukan ruuna.

Vipattaa kun Häikiön kanan jalaka.

Murtolaisilla on omat tiet, Herra Hyrkkään tiet tietää.

Viisi miestä ja Vikke ja Alape oli Hyrkkään heinämiehiä.

Kassilan vellikello soipi: lihavellille, viilipiimälle (Kassilan talo Hyrkkäällä).

Muhosperän Pekkalasta yks nelijännes hiiteen, siitä kirvesheitto helevettiin.

Hönöä huuleen ja Laitasaareen.

Ei oo määrässä koommin kun Perälässä leivän syönti (Perälä on talo Muhosperässä).

Halakesi kuin Hyrkkään karitta.

Haisee kun Sainuvan raato (Sainio on Muhosperässä ollut epäsiistiksi mainittu torppa).

Jälekkää, kun Rokuan sijat, sano Karppilan veljekset, kun talvipolkua tanssipaikalle tulivat.

Kuohuu ku Ammänkoski.

Katosi kun Hako-Heikin onki.

Kiihtyy ku Pellonpään pojan näläkä.

Nassuttaa kun Vitikka-Heikki pöhheikössä.