Muhos
Pälli - nimen alkuperä

Pälli on kylä, koski ja voimalaitos Muhoksella Oulujokivarressa Pohjois-Pohjanmaalla. - Pälliniska 1657, Pelli kåski 1680, Pälli 1869. - Voimalaitos on rakennettu Pällinkoskeen eli Pälliin, joka on ollut osa noin 20 kilometrin mittaista Pyhäkosken koskijaksoa. Ensimmäiset merkinnät nimestä ovat 1500-luvulta, silloin Pällinkorva (Pellinkorffa 1590) mainittiin lännen ja idän välisenä rajapaikkana. Kosken partaalla on Pällin talo, ja sen nimeen ilmeisesti sisältyy miehennimi Pälli (Peter, Petrus) tai samansisältöinen sukunimi Pelli, Pellikka tai Pellinen. Nimi on voinut syntyä myös suoraan vesistönimeksi, jolloin se ilmaisee omistajansa tai nauttijansa nimen. (Suomalainen paikannimikirja)

Pälli - yksi Oulujoen pelätyimmistä putouksista - sounti pois, ja teljonsarvi kallelleen!

Eipä uskoisi, kun katsoo kuvassa yllä nykyisin tyynenä päilyvää Pällin maisemaa, että joskus paikalla on sijainnut yksi Oulujoen vaarallisimmista koskista. Pälli on ollut, Siitarin ohella, vapaana kuohuneen Oulujoen pelätyimpiä putouksia. Se on ollut Pyhäkosken putouksista jyrkin - väkevä ja majesteettinen.

Kun vene saapui pelottavan Pällin niskaan, kajahti kaikki äärimmäisen valppaiksi sävähdyttävä laskumiehen huuto: "Sounti pois ja teljonsarvi kallelleen!" - Tuolloin käytettiin irtonaista soututeljoa.
Vahvinkin vene vapisee ukko Pällin puristuksessa

"Joka ei ole nähnyt laskettavan veneellä isoja koskia, se ehdottomasti löisi vetoa tuhannen yhtä vastaan, ettei Pällistä voisi elävänä selviytyä. Itse veneväylä on siinä äärimmäisen kapea, vene työntyy kiilana hirveisiin aaltoihin, jotka paisuen korkeina sen molemmilla puolilla uhkaavat silmänräpäyksessä täyttää sen. Vahvinkin vene vapisee ukko Pällin valtavien käsivarsien puristuksessa." - Muhoslaisen virkamiehen kertomaa - Ilmarinen, 1852
Pällin voimalaitos
Kuvassa yllä Pälli, heinäkuu 2017.

Pällin voimalaitos

Pällin putouskorkeus on 13,9 m ja voimala kehittää 51 MW tehon. Pällin voimalaitoksen omistaa Fortum Oyj.

Pällin voimalaitoksen ja siihen liittyvän pienen asuinalueen suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Pällin voimalaitos on neljäs vesivoimalaitos Oulujoessa noin kahdeksan kilometriä Muhoksen kunnan keskustaajamasta ylävirtaan.

Pällin koneasemarakennusta sivulta katsova kiinnittää huomionsa voimalan kattoon, joka viettää sisäänpäin. Katon keskelle muodostuneeseen kouruun kerääntyvän veden poistoa varten rakennuksessa on sisäpuoliset, pystysuorat viemärit.

Tervavene Pälli

I. K. Inha (1865 - 1930) on kuvannut tervaveneen Pällin kosken kuohuissa.

Villistä kauneudestaan kuuluisa Pälli!

"Aurinko kohosi verenpunaisena ja voitonriemuisena tumman terävälatvaisen kuusikon ylle ja valoi punaisia ja keltaisia raitoja Pyhäkosken valkeaan vaahtoon. Nyt vene suuntasi kulkunsa suoraan kohti jyrkkää ruskeaa kalliota. Se oli villistä kauneudestaan kuuluisa Pälli!

Vuolas kuohuva pyörre veti veneen mukaansa ja me syöksyimme suoraan kalliota kohti. - Nyt - nyt... Ei, vene teki äkillisen jyrkän käännöksen ja me kiidimme toisessa kiireisessä, kiukkuisessa vuolteessa alas päin, alas päin... Siinä silmänräpäyksessä kuului takaa päin hirveä rysähdys. Luulimme että vedenalainen kivi oli murskannut veneen pohjan, että viimeinen hetkemme oli tullut - mutta tohdimme tuskin päätämme kääntää, jännitys oli meidät kivettänyt.

Mutta emme vajonneetkaan..., ei, veneen pohja ei ollut mennyt rikki, vain yksi tuhdoista oli lähtenyt irti; ylioppilaistamme kolme istui kuvapatsaiden tavoin veneen pohjalla, jalat harallaan ja silmät tuijottaen. Ja nuorekas hilpeys pääsi valloilleen. Keskellä kosken pauhua koko vene kaikui naurusta."
- Kajaanista Muhokselle - Gripenberg Alexandra, 1886; kirjassa Matkoja vanhassa Suomessa, Paasilinna, E.
Vesivoimala

Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Tomia


Vesivoimalan toiminnan periaate

Vesivoimalassa veden potentiaalienergia muuntuu korkeuseron vaikutuksesta liike-energiaksi. Vesi pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää generaattoria, jossa sähkövirta syntyy.

Pällin voimalaitos

Pällistä sähkö lähtee maailmalle.

Oulujoen Pyhäkosken koskijakson kadonneita koskia

Oulujoesta katosi valjastuksen yhteydessä Pällin, Pyhäkosken ja Montankosken ohella, näiden kolmen kosken alueella, lukuisa määrä pienempiä koskia.

Näitä kadonneita pienempiä koskia ja koskipaikkoja oli erillinen Sotkakoski, joka oli Pyhäkosken koskijakson ensimmäinen koski ja jossa oli 3 kilometrin matkalla, yhtenäisenä koskena putousta 6 metriä. Sotkakoskeen kuuluivat Ristiniemi, Ristikallio, Karjalaisenkorva ja Koveran kari.

Sotkakosken jälkeen oli pari kilometriä suvantoa ja sitten oli vuorossa mahtavana kuohuva Ylipasko. Sen jälkeen seurasi hieman pienempänä Alipasko. Ennen Pälliä oli vielä suvantoja ja pienempiä koskipaikkoja ja merkkikiviä, joita olivat Kattilakorva, Ketolan eli Loosterinkorva ja Pällin talon kohdalla Pajakorva - sitten tultiin Pälliin. Pällissä oli kaksi korvaa, Mikonkorva ja Haapokorva.

Pällin alapuolella oli Ollinsuvanto, ja siitä alkoi varsinainen Pyhä, peninkulmainen hyrskyaallokko ja kuohumäki, jossa seurasivat toistaan Nissuksen korva, Hyvölän yli- ja alikorva, Tahvolan mutkat, Myllykari, Siltakorva, Halinsaari, Häikiönsaari, Louhenkorva, Oksankorva, Huoseusniemi, Huoseuksenperä, Yölinnunkallio, Saukkokorva, Surmalouhet, Hykkyri sekä Iso ja Pikku Louhikko, Leppikorva ja Leppiniemi.
Historiaa

Pällin voimalaitoksen alustavat rakennustyöt pantiin alulle vuonna 1949 työttömyystöinä, sillä tuolloin Pyhäkoskelta oli jo vapautunut suuri osa tarvittavasta työvoimasta. Työmaa hoidettiin Pyhäkoskelta käsin, eikä varsinaista työmaayhdyskuntaa tarvinnut näin ollen rakentaa.

Pälliinkin piti ensiksi rakentaa tiet ja rautatie. Näin rakennettiin Hyrkkäältä Pälliin sekä maantie että haararata, pituuksiltaan 7,5 km. Oulujoen pohjoispuolelle rakennettiin maantie Pyhäkoskelta Pälliin.

Voimalaitoksen varsinaiset rakennustyöt aloitettiin vuonna 1950. Rakentaminen sujui varsin hyvässä tahdissa, sillä työväki oli valtaosin jo Pyhäkoskella oppinsa saaneita, kouliintuneita miehiä. Myös koneiston asennustyöt sujuivat viivytyksittä, ja koneistotoimitukset saapuivat ajallaan; voimalaitoksen ensimmäinen koneisto kytkettiin voimansiirtoverkkoon heinäkuussa 1953, toinen koneisto kytkettiin saman vuoden joulukuussa ja kolmas ja viimeinen elokuussa 1954.

Pällin koski

Edestäpäin kuuluu pauhu - siellä on Pälli mustankiiltoisine kuohuineen!

"Edestäpäin kuuluva pauhu ilmaisee, mitä nämä valmistukset merkitsevät. Vesi puristuu ahtaaseen nieluun, rannat ovat yhtenä veden solinana ja valtavalla siemauksella ryyppää meidät Pälli mustankiiltoisen vesipenkkansa kerällä. Penkan alla hyökkää vastaamme aallokko, kaksi jättiläistyrskyä uhkaa hukuttaa veneen hautaansa, ahdistuksen tunne valtaa jo mielen ... mutta laskumies on kuin tähtäimellä katsoen osannut juuri ainoaan oikeaan loveen, ja muutaman kerran jysäytettyään rutisevaa keulaa aallokko laukeaa ja olemme tuota pikaa jälleen tasaisessa virrassa." - I.K.Inha: Suomen maisemia

Lähteet
*Spectrum: Oulujoki
*Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta - Sähköllä eteenpäin - Oulujoki Oy 1991
*Entinen Oulujoki: historiikkia ja muistitietoa 1954
*Energia.fi: Vesivoimalla eniten uusiutuvaa sähköntuotantoa
*Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia
*Jouko Vahtola, Antero Tervonen, Matti Lackman, Mauno Hiltunen: Muhoksen kunnan historia 1865 - 1995
*Tervareitti 50 vuotta - Oulujokilaakson asialla
*Museovirasto: Muhoksen kirkko
*Utajärvi.fi: Oulujoen valjastaminen ja voimalaitokset
*Ympäristö.fi: Ervi Oulujoella
*Kirjastovirma: Oulujoen voimalaitosrakentaminen
*Kaleva: Ervin alue myyntiin
*Muhoksen Keskusta: Kunnallisjärjestön vaiheita 1955 luvulta alkaen
*Vanhat kuvat: Museovirasto - Musketti
*Yle Uutiset: Johtaako pelkkä moottoritie kunnan menestykseen? - Tämä on Limingan ja Muhoksen tarina

Kirjastovirma esittää

Suomi Muhos
Suomi Oulujoen matkailu
Suomi Oulujoen tervansoutu
Suomi Oulujoen uitto
Suomi Oulujoen kalastus
Suomi Oulujoen voimalaitosrakentaminen
Pällin voimalaitos
*** tunturisusi.com linkit ***