Muhos
Tunnettuja muhoslaisia kaksi sivullista

Kuuluisat muhoslaiset Sivu yksi - siirry klikaten tähän

1) Taidekulttuuri: kuvataide, runonlaulu, sarjakuvataide, veistotaide, ikonitaide, tanssitaide, kirjallisuus, runous, teatteri, elokuva, koreografia, käsikirjoitus, valokuvaus jne.

2) Värikkäitä kulkijoita kirkonkylän raitilla.

3) Tunnolliset säästäjät ja lainanottajat.

4) Käsityöläiset.

5) Nimismiehet

Sivu kaksi - tämä sivu

1) Kullankaivajat.

2) Valtiopäivämiehet, kirkonmiehet, sotilaat, poliitikot, ammattiyhdistysliike - yhteiskunnallisesti merkittävät asemat.

3) Viran- ja toimenhaltijat.

4) Siperiaan karkotetut.

5) Missit ja Mimmit.

6) Klassikot ja legendat.

7) Sukujuuria Muhoksella - Merkkihenkilöiden vierailuja Muhoksella, Pyhäkoskella Leppiniemessä - Urho Kekkonen Oulujoen voimalaitosmaisemissa - Jääkäreitä etappitiellään Muhoksella - Suomen suurmiehiä Suvelassa: Jean Sibelius, K. J. Ståhlberg, Ilmari Kianto - Muhoksen kunnan valtuuston Tervehdys Herra Presitentille.

8) Tiede- ja sivistyskulttuuri.

9) Kätilöt, terveydenhoitajat ja terveyssisaret

Kullanhuuhtoja

Kullankaivajat

Kuuluisat muhoslaiset "Kultasilmä-Kokko" eli "Heittiö" Heikki Kokko (7.9.1915 Muhos - 15.9.1982 Inari) - Lapinkävijät: Kullankaivaja. Kultaa tuli joka paikasta, minne Heikki silmänsä käänsi. Ja sitä kulutettiin samalla mitalla herrasmiesten tapaan hotelleissa ja ravintoloissa. Kokko-Heikki toimi Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtajana kuolemaansa asti.
Kuuluisat muhoslaiset Niilo "Nipa" Raumala (7.12.1922 Muhos - 26.5.1983 Rovaniemi) - Lapinkävijät: Kullankaivaja, joka löysi elämänsä aikana kolmisenkymmentä kiloa kultaa, mutta pesää se ei hänen taskuihinsa tehnyt.
Kuuluisat muhoslaiset Aaro Raumala (12.7.1908 Muhos - 21.8.1986 Inari) - Lapinkävijät: Kullankaivaja - hiljainen kaivaja ja korukivien tuntija, joka on jäänyt kuuluisan veljenpoikansa Nipan varjoon.

Valtiopäivämiehet, kirkonmiehet, sotilaat, poliitikot, ammattiyhdistysliike - yhteiskunnallisesti merkittävät asemat

Kuuluisat muhoslaiset Aitamurto, Aarno (30.7.1936 Muhos - 22.10.2008 Mäntyharju) - Wikipedia: Juristi, ammattiyhdistysjohtaja ja kommunistipoliitikko - SAK:n varapuheenjohtaja, Suomen Rakennustyöläisten Liiton puheenjohtaja, varatuomari. Ammattiyhdistysliikkeessä ja kansandemokraattisessa liikkeessä Aarno Aitamurto oli maassamme keskeinen vaikuttaja sekä julkisesti että kulisseissa.- Kuuluisat muhoslaiset Biografiakeskus: Aarno Aitamurto.
Kuuluisat muhoslaiset Autti, Esa Vieno Jalmari (2.12.1939 Rovaniemi - 18.5.2010 Muhos) - Pankinjohtaja, kunnallisneuvos, agrologi. Vuonna 1972 Esa Autti valittiin Muhoksen Säästöpankin toimitusjohtajaksi. Hän johti Muhoksen kunnanhaliitusta vuosina 1977 - 1980, 1984 - 1986 ja 1993 - 2000.

Martti Luther

Kuuluisat muhoslaiset Frosterus, Carl Jakob (17.3.1778 Ii - 30.12.1854 Muhos) - Muhoksen kirkkoherra vuosina 1821 - 1854. Suomen sotaankin sotilaspappina osallistunut rovasti Frosterus on merkittävin Muhoksen varhaisista kirkkoherroista. Hänen mielenkiintonsa kohdistui laaja-alaisesti ei vain kirkolliseen elämään, vaan myös yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan ja kansanopetukseen. Hänen toimintansa kohteita olivat suoviljely, Oulujoen suurperkaus, tie Muhos-Liminka, pellavanviljely jne. Frosterus myös lainasi suuriakin määriä omia rahojaan Muhoksen talonpojille. Frosteruksen virkakaudella Muhoksen kirkkoherran pappilan vierailijoihin kuului mm. vuonna 1835 Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot (1802 - 1884), joka tuolloin toimi Kajaanin piirilääkärinä.
Kuuluisat muhoslaiset Heikinheimo, Albert Immanuel (vuoteen 1921 Heikel) (22.2.1899 Haapajärvi - 20.9.1976 Oulu) - Muhoksen kirkkoherra vuosina 1945 - 1962.
Kuuluisat muhoslaiset Hietava, Eemil Olavi - Muhoksen kirkkoherra vuosina 1963 - 1977.
Kuuluisat muhoslaiset Häikiö, Ester Emilia (Esteri) (17.7.1900 Vihanti - 4.4.1974 Muhos) - Wikipedia: Kansanedustaja, karjakko ja sahatyöläinen, pientilan emäntä, joka vaikutti myös Muhoksen kunnallispolitiikassa.
Kuuluisat muhoslaiset Häikiö, Juuso (2.3.1917 Muhos - 5.12.2003 Kuopio) - Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1935 ja valmistui kadettikoulusta 1939. Varatuomari, hovioikeudenneuvos ja everstiluutnantti evp. Kansanedustaja 1962 - 1983 (Kokoomus), eduskunnan 2.varapuhemies, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja 1966 - 1978. Hänet muistetaan myös Pohjoismaiden kansanedustuslaitoksen pisimmästä puheesta. Suomen eduskunnassa keskusteltiin korkeakoulujen mies ja ääni periaatetta koskevasta laista, tuolloin Häikiö käytti pitkän, ns. jarrutuspuheen, jonka kesto oli 26 tuntia 25 minuuttia (Lähde: Raimo Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Inkala, Juhani Eerik - Muhoksen kirkkoherra vuosina 1977 - 1993.
Kuuluisat muhoslaiset Kananen, Ilkka (1950 Muhos -) - Viestiupseeriyhdistys: Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja alkaen vuodesta 2008, mm. reservin majuri, joka on toiminut mm. Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton puheenjohtajana vuosina 1992 - 2000. Hän on myös opettanut taloustieteitä Teknillisessä Korkeakoulussa.
Kuuluisat muhoslaiset Karhu, Jaakko Tuomas, ent. Tauriainen (10.2.1879 Muhos - 3.1.1964) - Taloustirehtööri ja maanviljelijä J.T. Karhu oli pitkäaikainen kunnallispolitikko tärkeillä luottamusmiespaikoilla Muhoksen kunnan historiassa. Osuuskassan kassanhoitaja. Saarelan meijerin Isännöitsijä. Muhoksen kunnan valtuutettu 1917-1943, josta valtuuston puheenjohtajana 1919-1921, 1923-1925, 1928-1933, 1935-1939 ja 1944. Muhoksen Puhelin osuuskunta, perustajajäsen 1926. Ämmän myllyn osaomistaja. Muhoksen kunnan teollistamistoimikunnan jäsen 1945-. Osuuskassan jäsen ja maamiesseuran johtokunnan puheenjohtaja. Lähde mm.:Suomen maatilat osa 5 v 1933.
Liitto 28.05.1918 no 138: Muhoksen Osuuskaupan hoitajaksi on valittu maanv. J.T. Karhu Muhokselta. Kaupan tähänastinen hoitaja herra A.K Salomaa siirtyy Osuusliike Arinan maanviljelyskalusto-osaston johtajaksi Ouluun. (Silloinen päämyymälä Rantakauppa)
Kuuluisat muhoslaiset Kauppi, Aaro (23.11.1902 Haukipudas - 19.8.1979 Oulu) - KirjastoVirma: Kansanedustaja, lakitieteen tohtori, Maatalousosakepankin Oulun-konttorin johtaja, maanviljelijä, Soson Tiili Oy:n toimitusjohtaja, professori.
Kuuluisat muhoslaiset Kesti, Yrjö Henrik (28.5.1885 Oulu - 9.10.1960 Oulu) - Wikipedia ym. lähteet: Kansanedustaja, ja mm. koskenlaskija, jonka koskenlaskuveneessä mm. presidentti Lauri Relander laski Pyhäkosken. Koskenlaskun ohella läkkisepän poika Kesti ansaitsi elantoaan mm. kruununmetsätorpparina, kalastajana ja peltiseppänä. Kansanedustajana Kesti oli näkyvä persoonallisuus ja hän mm. yhdessä eräiden muiden edustajien kanssa teki vuonna 1933 lakialoitteen Nivalan kapinasta tuomittujen armahtamiseksi. Laki hyväksyttiin mutkien jälkeen saman vuoden marraskuussa.
Kuuluisat muhoslaiset Kinnunen, Abraham Aappo - entinen Häikiö (2.09.1855 Muhos - 6.6.1935 Muhos) - Maanviljelijä. Itseoppinut, kaupanvahvistaja ja kirjuri. Hänen luottamustoimiaan mm. Muhoksen kunnan esimies (valtuuston puheenjohtaja) kolme peräkkäistä kautta vuosina 1897 - 1905. Muhoksen kunnan ulosottomies. Muhoksen Osuuskaupan hallituksen puheenjohtaja v. 1904. Muhoksen puutavaraosuuskunnan johtokunnan jäsen v. 1906. Vaivaistalon rakennustoimikunnan jäsen v. 1909. Laitasaaren Hyrkin koulun perustaja jäsen. (Lähde: Raimo Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Lattula, Eero (8.6.1932 Muhos - 10.10.1996 Oulu) - Wikipedia: Kansanedustaja - toimi aikanaan mm. Partioliikkeessä ja Reserviupseeriliikkeessä johtotehtävissä.
Kuuluisat muhoslaiset Lievonen, Abraham (30.11.1709 Muhos - 30.11.1789) - KirjastoVirma: Talollinen, lautamies, herastuomari, valtiopäivämies, kiivas myssy. Oulun pitäjän edustaja Tukholman valtiopäivillä vuosina 1765 - 1766 ja 1769 - 1770. Abraham Lievonen asui Muhoksella Honkalan kylässä Lievosen ojan varrella. Hän oli tärkeässä asemassa ensimmäisillä valtiopäivillään, kun hän alkoi ajaa anomuksellaan sitä, että Muhos eroaa Oulusta ja muodostaa oman seurakunnan. Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik myöntyi Lievosen anomukseen, ja kuninkaan 20.8.1766 allekirjoittaman seurakunnan perustamisasiakirjan mukaisesti Muhos sai erota Oulusta, oikeuden muodostaa oman kirkkoherraseurakunnan - ja armossaan kuningas näin antoi Muhokselle oikeuden saada oman kirkkoherran. Muhoksen ja Utajärven kappelikunnat yhdistyivät ja muodostivat yhteisen, Muhoksen kirkkoherraseurakunnan. Muhoksesta tuli kuninkaallinen seurakunta. Tämä erityistermi tarkoitti kuningasvallan aikana, Suomen ollessa osa Ruotsia sitä, että lopullinen kirkkoherran nimitysvalta oli kuninkaalla. Hän saattoi halutessaan poiketa seurakunnan tahdosta ja esityksestä. Näin Lievonen on ollut ratkaisevan tärkeässä asemassa Muhoksen seurakunnan ja Muhoksen tiellä kohti itsenäisyyttä. Toinen Lievosen suuri aikaansaannos oli se, että hän palautti oululaisille kauppiaille vuokratut lohenkalastusoikeudet Oulujokivarren talonpojille. (Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia)
Kuuluisat muhoslaiset Löthman, Samuel Johan (24.9.1755 Oulu - 15.9.1808 Kaavi) - Kajaanin pataljoonan majuri 1803 - 1808. Löthmanin virka-asunto sijaitsi Paltaniemen Sutelassa, mutta hankittuaan Muhoksen Laitasaaren kylästä Viinikan 5/12 manttaalin tilan (kiinnekirja 21.09.1803), hän muutti sinne perheineen. Hän lahjoitti vuonna 1804 Muhoksen seurakunnalle vainajan siunaustilaisuudessa käytettävän hiekkalaatikon sekä lapion. Laatikkoon on riimitelty seuraava teksti: "Tästä maata maatuneelle heitetään, nukkuneelle nurmen alla, kerta kolmen keveästi. Tästä multa monelle turpeheseen tuutumahan, kirkon kirjavahan sivuhun, satalauvan lappijohon". Lapiossa on seuraavaa: "Tällä maata maatuvalle, mätänevälle mitatahan, että mullaksi mädännyt kerran kiidäis kirkkahasti, tuolla taivasten talossa, kaikkivallan kamarissa". Löthman kaatui Suomen sodassa Iisalmen Kaavilla. Majurin leskelle ilmoitettiin, että vainajan asepuku ja muu jäämistö toimitetaan Muhokselle, mutta ei ole tietoa, saiko leski Eva Maria os. Freidenfeld miehensä jäämistön. Leski kuoli Muhoksella 23.3.1837. (Lähde: Raimo Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Mattila, Pirkko (2.4.1964 Yli-Ii -) - Wikipedia: Kansanedustaja, filosofian maisteri, joka on ammattikoulutukseltaan anestesiasairaanhoitaja ja opettaja. Pirkko Mattila asuu ja elää perheineen Muhoksella. - Kuuluisat muhoslaiset Pirkko Mattila.
Kuuluisat muhoslaiset Ollikainen, Voitto - Kunnallisneuvos, kunnanjohtaja. Voitto Ollikainen oli Muhoksen kunnan ensimmäinen kunnanjohtaja. Hän aloitti kunnanjohtajan työt Muhoksella syyskuussa 1973 ja jäi eläkkeelle 1999. Tampereen yliopistossa kunnallistutkinnon 1966 suorittanut Ollikainen aloitti kunnalliset virkatehtävänsä 1962 Kolarin kunnan palveluksessa. Hän työskenteli myös Pirkkalan, Angelniemen ja Ylöjärven kunnissa, muun muassa Ylöjärven kunnansihteerinä seitsemän vuotta. Pitkällä kunnallisella urallaan Ollikaisella oli lukuisia luottamustehtäviä, muun muassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Hän toimi pitkään sairaanhoitopiirin liittovaltuuston puheenjohtajana. Kunnanjohtajana hän osallistui myös Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän perustamiseen ja hallintoon. Hän oli mukana myös Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiön hallinnossa. Voitto Ollikainen toimi myös Suomen kunnallisliitossa, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksessa ja Kunnallisalan kehittämissäätiössä, mistä hän jäi pois 16.3.2000 niin sanotun ikäpykälän soveltamisen seurauksena. keskusjärjestön jäsen Voitto Ollikainen oli 1987-1993. Voitto Ollikainen palkittiin Suomen kunnallisliiton kultaisella ansiomerkillä 1989 ja Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristillä 1990. Kunnallisneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1997. (Kaleva)

Pappi ja nunna

Kuuluisat muhoslaiset Simojoki, Lauri Elias (vuoteen 1926 Simelius) (28.1.1899 Rautio - 25.1.1940 Koirinojan lahti Laatokka) - Wikipedia: Kansallismielinen luterilainen pappi, Sinimustat-järjestön puheenjohtaja, Isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Hän osallistui talvisotaan rykmentin pastorina JR39:ssä ja hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. Elias Simojoki vietti lapsuutensa Rautiossa, Muhoksella ja Rantsilassa. Elias Simojoesta on sanottu, että hän oli suomalainen luonnonoikku: jumaloitu julistaja, puheen hypnootikko, mutta samalla vilpitön ja nöyrä kuin lapsi. Vastustajien silmissä hänestä tuli poliittinen kauhukakara. Elias Simojoki oli aina eturivin mies. Yhtä hyvin ensimmäisenä AKS:läisenä, Sinimustien johtajana, kuin rykmentin pastorina talvisodassa hän hakeutui etulinjaan. Ja siellä, missä hän liikkuikin, siellä aina tapahtui. Elias Simojokeen liittyy dramaattisinta maailmansotien välisen Suomen historiaa. (Sakari Virkkunen: Elias Simojoki - legenda jo eläessään WSOY 1974)
Kuuluisat muhoslaiset Snellman, Gustav Adolf (2.11.1827 Kuortane - 1.7.1896 Muhos) - Muhoksen kirkkoherrana vuosina 1881 - 1896. Muhoksen pappila oli merkittävä kulttuurikoti Snellmannien aikana. Pappilassa kävi paljon huomattavia vieraita, mutta ovet olivat avoinna myös seurakuntalaisille, sillä papinperhe oli varsin kansanomaista. Erityisesti uutena vuotena ja vappuna järjestettiin pidot, joihin kutsuttiin seudun talollisia.
Kuuluisat muhoslaiset Snellman, Hilma Aurora (o.s. Forsman) (1855 - 1930) - Kirkkoherra Gustav Adolf Snellmannin puoliso. Ruustinna toimi miehensä rinnalla aktiivisesti, ja kun hänen miehensä kuoli, Hilma asui vielä kaksi vuotta pappilassa ja rakennutti sitten Suvelan.

Snellmannien pojat:

Kuuluisat muhoslaiset Snellman, Edvin Gustaf (15.9.1875 Veteli - 18.3.1915 Oulu) - Oulun ruots. tyttökoulun kollega, FM.
Kuuluisat muhoslaiset Snellman, Ivar Gideon (6.6.1878 Kemin msk. - 9.1.1942 Kemi) - Ylimetsänhoitaja.
Kuuluisat muhoslaiset (Snellman) Virkkunen, Artturi Heikki (19.1.1864 Karunki - 17.11.1924 Espoo) - Professori, kansanedustaja, FL.
Kuuluisat muhoslaiset Snellman, Walter Johannes (20.12.1866 Karunki - 25.11.1951 Helsinki) - Professori, FT.
Kuuluisat muhoslaiset (Snellman) Virkkunen, Paavo Eemil (27.9.1874 Pudasjärvi - 13.7.1959 Pälkäne) - Kirkkoherra, ministeri, professori, FM ja TT.- Kuuluisat muhoslaiset Helsingin Yliopisto - Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852.

Mangus Mauno Rosendal

Edvard Eetu Isto: Rehtori Mauno Rosendal.

Kuuluisat muhoslaiset Mangus Mauno Rosendal (8.09.1848 Hämeenkyrö - 21.10.1917 Oulu) - Puoliso 22.6.1876 Oulu Alma Carolina Helsingius s. 4.7.1853 Hämeenkyrö.

Oulun suomalaisen yhteiskoulun rehtori 1.9.1902 - 21.10.1917. Perusti Ouluun suomenkielisen yhteiskoulun, johon myös tyttöoppilaat olivat tervetulleita. Valtiopäivämies, herännäisjohtaja, kirjailija. Toimi koulun rehtorina kuolemaansa saakka.

Greus - Valkola no 8 Muhos, Kallion torppa 1894 - 1908. Osti vuonna 1894 Greussin eli Valkolan tilalla sijainneen Kallion torpan (hirsikehässä v.1794), josta kunnosti perheelleen kesäasunnon, perhe viettikin paljon aikaansa Muhoksella. Mauno Rosendal osallistui myös aktiivisesti Muhoksen seurakunta elämään. Toimi mm. herännäisyysliikkeessä yhdessä kappalaisen Erkki Pesosen kanssa.

Muhoksen kirkonkylällä Tikkalanmäen rinteen puistomaisessa ympäristössä sijaitseva pihapiiri, johon kuuluu herännäisjohtaja Mauno Rosendalin 1800-luvun lopulla rakennuttama asuinrakennus ja useita vanhoja piharakennuksia. Piharakennuksia ovat muun muassa sauna, varasto ja huvimaja. Kohde on vanhan Oulu-Kajaani tien varrella, joka Muhostien kohdalla edelleen hahmottuu raittimiljöönä ja muodostaa muiden kohteiden kanssa maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristö kokonaisuuden.

Sortokauden aikaan Rosendal oli tulisieluinen Suomen itsenäisyyden puolustaja. Hän sai karkotusmääräyksen maasta, joka tuotiin nimismiehen toimesta Kallion huvilalle 17.07.1903. Hän olisi joutunut vangittavaksi, ellei olisi poistunut maasta, hän matkusti Ruotsiin 24.07.1903. Maanpakolaisuus Ruotsissa oli raskasta aikaa. Olla erossa perheestään, isänmaastaan ja samalla yrittää kirjoittaa seuraavaa osaa Suomen herännäisyyden historiaan. Rosendalin perhe pääsi kuitenkin matkustamaan Ruotsiin tapamaan Maunoa. Bobrikovin murhan jälkeen tilanne Suomessa muuttui ja karkotetut pääsivät muuttamaan takaisin Suomeen.

Marraskuussa 1903 Rosendal teki matkan Saksaan kahden muun maasta karkoitetun, kreivi Karl Mannerheimin ja konsuli Eugen Wolffin kanssa. Matkan tarkoituksena oli jättää keisari Nikolai II:lle adressi, jonka suuri joukko karkotettuja oli allekirjoittanut - adressi oli syntynyt karkotettujen sisäisestä tarpeesta saada olla puolustamassa Suomen oikeuksia. Adressi julkaistiin useissa saksalaisissa sanomalehdissä. Karkotus peruttiin ja hän palasi Suomeen 23.01.1905.

Rosendal myi Kallion huvilan vuonna 1908 oululaiselle kauppias Nousiaiselle, joka laajensi rakennusta keittiösiivellä. Vuonna 1938 rakennuksen osti ja sitä kunnosti piirimetsänhoitaja Reino Tuominen.

Mauno Rosendalin muistolaatta kiinnitettiin Kauppurienkatu 4:n seinään 1993. Rakennus kuitenkin purettiin ja sen paikalle kohosi uudisrakennus, jonka seinässä Oulu-seura paljasti laatan uudelleen 40-vuotisjuhlapäivänään 28.5.2002. Laatan tekstinä on: "Tältä paikalta puhui kansalaisille 25.1.1905 Mauno Rosendal Suomen oikeuksien puoltaja, koulumies ja herännäisjohtaja s. 8.9.1848 k. 21.10.1917". (Lähde: Raimo Rannan arkistot)
Carl Gustaf (Gösta) Theslöf

Muhoksella syntynyt Carl Gustaf (Gösta) Theslöf kenraalimajurin virkapuvussaan, kauluksessa yksi leijona.

Kuuluisat muhoslaiset Theslöf, Carl Gustav (Gösta) (26.4.1872 Muhos - 28.3.1939 Tammisaari) - Wikipedia: Kenraalimajuri ja itsenäisyysmies. Vuoden 1905 suurlakon aikana Theslöf oli Helsingin poliisimestari ja Helsingin valkokaartin päällikkö. Vuodet 1914 - 1917 Theslöf vietti maanpaossa Ruotsissa. Suomen sisällissodan alkaessa hän oli ylipäällikön edustaja Ruotsissa. Sodassa hän toimi yleisesikunnan päällikkönä. Sodan jälkeen hän toimi Viaporin komendanttina ja 2. divisioonan komentajana. Erottuaan armeijan palveluksesta 1919 Theslöf asui Tammisaaren saaristossa harrastaen puutarhanhoitoa.
Kuuluisat muhoslaiset Töhlberg, Gustaf (5.3.1849 Muhos -) - Kihlakunnan tuomarin poika, josta tuli hovineuvos ja Saratovin postimestari. - Kuuluisat muhoslaiset Helsingin Yliopisto Ylioppilasmatrikkeli 1853 - 1899.
Kuuluisat muhoslaiset Valkola, Juhana Petter (1841 Muhos - 1892) - Wikipedia: Talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, joka mm. oli vaikuttamassa siihen, että Oulusta Oulujärvelle rakennettiin myöhemmin rautatie. Muhoksella Valkola toimi kunnan kirjurina 26 vuotta, kuntakokouksen puheenjohtajana 17 vuotta sekä kunnan lainajyvästön hoitajana miltei 30 vuotta. Lisäksi hän toimi kunnan paloapuyhtiön johtokunnan esimiehenä pidempään kuin kaksikymmentä vuotta. Oulunjoen lohenpyyntiyhtiön kirjurina hän toimi Muhoksella 26 vuotta ja kirkonisännöitsijänä 13 vuotta.

Armin omenoilla maukastuu

Viran- ja toimenhaltijat

Kuuluisat muhoslaiset Hirvelä, Lydia - Muhos, Huovilan koulun historia: Huovilan kansakoulu alkoi 22. p. elokuuta 1910. Lydia Hirvelä toimi Huovilan koulun ensimmäisenä opettajana. 35 vuoden työrupeamansa aikana opettajatar ehti kasvattaa koko kylän. On kerrottu, että Lydia osasi opettaa hyvin ja että kuri säilyi koulussa. Opettajan sana oli laki. Opiskelurauhan säilytti jokin painava sana tai tuima katse. Kun nuhteet ja muistutuksetkaan eivät auttaneet, joutuivat uppiniskaisimmat jäämään arestiin.
Kuuluisat muhoslaiset Huttunen, Irja - Muhoksen seurakunnan ensimmäinen päätoiminen nuoriso-ohjaaja 1.4.1961 alkaen aina vuoteen 1977.
Kuuluisat muhoslaiset Liimatta, Matti - KirjastoVirma: Sotkamolainen, josta vuonna 1866 tuli Muhoksella ensimmäinen opettaja, tarkemmin sanottuna kiertokoulunopettaja, kun virkaan valittu Limingan lukkarinapulainen Antti Tuomikoski ei voinut ottaa virkaa vastaan. "Kiertävä koulumestari" Matti Liimatta opetti Muhoksen lapsia vuoteen 1875 saakka.
Kuuluisat muhoslaiset Mehtonen, Antti - Kansakoululaitoksen aloittaessa Muhoksella, Ponkilaan vuonna 1875 perustetun alakansakoulun ensimmäinen opettaja.
Kuuluisat muhoslaiset Siika-aho, Martta - Muhoksen seurakunnan ensimmäinen tyttötyöntekijä 1.6.1950 alkaen.
Kuuluisat muhoslaiset Tuominen, Viivi (1907 - 2002) - Sotaleski, perheen lapset jäivät pieniksi, kun isä kaatui sodassa. Viivi Tuominen toimi sodan jälkeen kuntalaisten terveysvalistajana ja -tarkastajana, jakaen koteihin pieneläinmyrkkyjä ulkorakennuksiin pesiytyvien tuhoeläinten torjumiseksi. Hän otti huostaansa kaksi vierasta lasta, kasvattaen ja ohjaten heidät ammatteihin ja työelämään, sekä kannusti nuorisoa hyviin harrastuksiin.

Viivi Tuominen oli maakunnallisesti tunnettu jäsentenkorjaajana. Hänen luokseen tultiin kaukaakin apua hakemaan mm. iskiasvaivaan ja jäsenten nyrjähdyksiin. Kilpaurheilijoitakin kävi hänen luonaan rasitusvammojaan korjauttamassa. (Koonnut: Ritva Ranta)

Siperiaan karkotetut

Kuuluisat muhoslaiset Koistinen, Antti - Genealogia.fi: 1800-luvulla, autonomian aikana Siperiaan rikostensa vuoksi karkotettu muhoslainen. Antti pakeni Siperiasta takaisin Suomeen ja tähän matkaan häneltä kului 3 vuotta.
Kuuluisat muhoslaiset Leinonen, Iivari - Vuonna 1903 Siperiaan karkotettu muhoslainen kansakoulunopettaja. Siperiaan karkotettiin suomalaisen sivistyneistön ja isänmaanystävien parhaimmisto.
Kuuluisat muhoslaiset Limnel, Anders - Genealogia.fi: Sotamies, ikä 26 vuotta. Tuomittu sotilaskarkuruudesta ja varkaudesta 6 vuodeksi Viaporiin pakkotyöhön; Teki senaatille anomuksen päästä siirtolaiseksi Siperiaan ja senaatti katsoi, ettei ollut mitään syytä olla päästämättä häntä sinne.

Missit ja Mimmit

Armi Kuusela

Kuuluisat muhoslaiset Kuusela, Armi (20.8.1934 Muhos - ) - Yksi 1950-luvun suurimmista suomalaisista on Armi Kuusela (Armi Kuusela-Williams, ent. Kuusela-Hilario), joka voitti maailman kauneimman naisen tittelin ensimmäisessä Miss Universum -kilpailussa 29. kesäkuuta 1952. - Kuuluisat muhoslaiset Armi Kuusela.
Kuuluisat muhoslaiset Muhoksen Mimmit - Marita Aronen 1984 - 1985, Oili Myllykangas 1985 - 1986, Merja Huovinen 1986 - 1988, Pirjo Salonen 1988 - 1990, Marja-Riitta Happo 1990 - 1992, Tiina Jakonen 1992 - 1994, Miia Lotvonen 1994 - 1996, Sanna Ranta 1996 - 1998, Susanna Haapasalo 1998 - 2000, Laura Suikkanen 2000 - 2002, Eila Tillman-Sutela 2003 - 2004, Sinikka Repo 2006 - 2007, Annamari Similä 2010 - 2011, Anu Plaketti 2012 - 2014, Jenni Huovinen (2014 - 2016) ja Hannele Repo (2016). (Muhoksen Mimmi - kunnan elävä käyntikortti)

Klassikot ja legendat

Kuuluisat muhoslaiset Keräinen, Briitta ja Toppelius, Kristoffer - Topeliuksen Koivu ja tähti-sadun lapset. Kasakat kaappasivat lapset, 7-vuotiaan Kristoffer Toppeliuksen ja muhoslaisen tytön Briitta Keräisen ja veivät heidät Pietarin kautta Inkerinmaalle, ja myivät ottolapsiksi pajariperheeseen. Perhe kuului tsaari Pietari Suuren seurapiiriin ja lapsia kohdeltiin hyvin.
Kuuluisat muhoslaiset Honka-Matti - KirjastoVirma: Voimamies ja suursyömäri. 1800-luvun lopulla tunnettiin Muhoksella, Oulun tien varrella Honka-Matiksi kutsuttu suursyömäri. Hän söi tavallisesti vain kerran päivässä, mutta silloin paljon. Häneltä perittiin ruokaveroa kahden miehen edestä, mutta todellisuudessa hän söi monenkin miehen verosta. Kerran Honka-Matti tuli muutamaan taloon ja pyysi keittämään itselleen perunoita. Kysyttiin, paljonko niitä piti keittää. Matti sanoi kahden kapan riittävän, mutta keitettiin kolme kappaa. Matti söi ne viimeistä perunaa myöten. Syötyään hän tuumi, että mikähän mahtoi olla syynä, kun viimeiset perunat eivät enää tahtoneet mennä alas, vaikka ennen kaksi kappaa oli ollut parhaaksi.
Kuuluisat muhoslaiset Musta, Hilda Maria (1912 - kuolinvuosi ei ollut tässä tiedossa) - Muhoksen Mimmi: "Muhoksen Mimmi" - Mimmin esikuva. Työskenteli mm. tarjoilijana ja rautatietyömaan kahvinkeittäjänä. Hyvin kova työihminen ja aikalaisten kertoman mukaan poikkeuksellisen kaunis.
Kuuluisat muhoslaiset "Musta-Nykyri", Pehr Olofinpoika Nykyri (1500 - 1600-luvuilla) - KirjastoVirma: Vuosien 1570 - 1595 Ruotsin ja Venäjän välisen 25-vuotisen sodan, pitkän vihan, legendaarinen talonpoikaispäällikkö.
Kuuluisat muhoslaiset Mämmi, Pekka - Legendaarinen, väkivahva poliisimies, joka Oulujoen voimaloiden "villin lännen" rakennustyömailla piti yksinään yllä järjestystä. Hän oli auktoriteetti ja voimahahmo, joka ei pelännyt ketään eikä mitään. Hän oli hyvin arvostettu ja luonteeltaan hyväntahtoinen ja ihmiset pitivät hänestä, mutta häiriköiden kanssa hän suuttui ja laittoi silloin karhun voimansa peliin. Hänelle ei pärjännyt koskaan kukaan, ja se on aika hyvin, kun tuhansien miestenkin joukossa oli kovia ja väkivahvoja miehiä. Vaikeissa tilanteissa Mämminkin oli joskus käyteltävä "hieman kyseenalaisia" menetelmiä ja nyrkkisankareiden kanssa hän oli myös valmis vaikkapa nyrkkiotteluunkin. Tällöin hän riisui virkatakinkin pois ja niin saattoi alkaa oikein kunnon vanhan ajan tappelu. Mämmi voitti aina, mutta rehdin urheiluhengen mukaisesti hän antoi tunnustusta, jos vastustaja sentään sinnitteli jollakin tavalla. Noina kovina aikoina, vaativissa tilanteissa, Mämmi oli täydellisin ja paras mies järjestyksenpitoon. (Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta - Sähköllä eteenpäin)

Sukujuuria Muhoksella

Kuuluisat muhoslaiset Aitamurto, Juho (14.3.1864 Utajärvi - 12.12.1939 Utajärvi) - KirjastoVirma: Suurhiihtäjä, jonka äiti oli Muhoksen Muhoskylän Karhusaaressa syntynyt Reeta Maria Karppinen. Muhos oli muutenkin suurhiihtäjän maisemaa, sillä hän hiihti usein Utajärven Murronkylästä Muhosperän kautta Ouluun ja takaisin. Tällöin oli kyseessä vain harjoituslenkki! Luonnollisesti myös muilla Aitamurron veljessarjan suurhiihtäjillä, Aapolla ja Antilla, on äitinsä kautta yhteys Muhokseen. Aapo ja Antti olivat Juhon veroisia, jolleivat parempiakin hiihtäjiä, mutta heidät on siinä unohdettu, missä Juhoa pidetään kaikkien aikojen tunnetuimpana utajärveläisenä.
Kuuluisat muhoslaiset Paasilinnojen suku - Paasilinnojen suvun Muhoksen emäpitäjässä syntynyt kantaisä: Kuckoin, Pehr Jacobsson - Pekka Jaakonpoika Kukkonen (25.3.1770 Muhos - 1.9.1825). Synnyinpaikka nykyisin on osa Utajärveä, Ahmaksen Kukkolassa. Jälkipolveen kuuluu suuri määrä kulttuurintekijöitä, kuten Paasilinnan kirjailijaveljessarja: Erno, Reino, Arto ja Mauri. Heidän sukunsa juuret ovat siten "näillä main", Muhoksen kupeilla, entisen Muhoksen, nykyisen Utajärven mailla. Usein Utajärvellä liikkunut Arto Paasilinna valittiin vuonna 1999 Koivu ja tähti -henkilöksi. Kaikki neljä kirjailijaveljestä kävivät Muhoksella yhdessä vuonna 1999.

Soittamalla virkistyy

Kuuluisat muhoslaiset Pulliainen, Esa Pekka (1.1.1957 Helsinki -) - Jollakin tavalla on Muhos mukana myös Agents-yhtyeen suositun kitaristin vanhempien elämässä. Esan isä Alvi, oli kotoisin Karjalasta, Salmin pitäjästä. Sieltä Esa Pulliaisen isän piti muuttaa, kun Karjalasta jouduttiin luopumaan, siirtotilalle Pohjois-Suomeen, paikkakunnalle nimeltään Muhos. Täältä Alvi löytämänsä, kärsämäkisen Irjan kanssa muutti Helsinkiin ja siellä pariskunnalle syntyi Esa. (Agents kotisivu)
Vauva

Kätilöt, terveydenhoitajat ja terveyssisaret

Kätilöt tekivät vaativaa työtään ja kiersivät Muhoksella syrjäisimmilläkin kylillä aikana, jolloin tiestö oli vielä heikkoa. Kulkuvälineenä oli usein polkupyörä, joskus jopa sukset - ja vuokra-autojakin oli vasta yksi. Varsinainen sairaankuljetus Muhoksella helpottui suuresti vuonna 1965, kun taksimiehet hankkivat täydellisesti varustetun MB-sairasauton.

Sotien jälkeen rakennettu Muhoksen terveystalo valmistui vuonna 1950 ensisijaisesti äitiysneuvolaksi, ja silloin jo lääkärikin otti tarkasteluunsa vauvoja. Joukkorokotukset hoidettiin talossa myös. Rakennus valmistui Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen läheiselle tontille. Rakennusaikana pystyssä oli vielä Tikkalan maatilan iso riihi. Talo oli osittain kaksikerroksinen. Uuteen terveystaloon pääsi muuttamaan henkilökuntaa Onnelasta. Heitä olivat terveydenhoitaja Kaisa Näsi ja hänen Mammansa, sekä Bertta Valtonen perheineen.

Muhoksen terveystalon edeltäjänä toimi äitiys- ja lastenneuvola, jota nimitettiin Onnelaksi sen mukaan, että se sijaitsi kirkonkylässä kunnan omistamalla, Onnela-nimisellä tontilla. Jo vuosina 1960 - 1970 kotisynnytyksistä pyrittiin tyystin luopumaan ja niihin turvauduttiin enää vain hätätapauksissa. (Lähteinä Ritva Ranta ja Muhoksen kunnan historia)

Kuuluisat muhoslaiset Hämäläinen, - Kätilö, joka asui sota-aikana Onnelassa. Se oli silloin kunnan terveydenhoito-henkilökunnan asuntolana. Hämäläinen oli ihaillut vastasyntyneitä vauvoja, kertoen kaipaavansa rintamalla olevaa sulhastaan takaisin, ja saadakseen myös lapsen. Hän hoiti vauvat, ikään kuin kaipauksen vallassa - erittäin hyvin ja pitkään. (Lähde: Ritva Ranta - äitini kertomana vuodelta 1945)
Kuuluisat muhoslaiset Karhula, Helmi - Kätilö, kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Helmi osti oman talon Polsukujalta, nykyiseltä Töllintieltä. Lyhyet työmatkansa hän kulki polkupyörällä. Vakavanoloinen ja hyvin vieraanvarainen Helmi oli museoihmisiä ja hän harrasti uskollisesti kirkkokuorolaulua. (Lähde: Ritva Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Luoto, Anna os. Rytkönen (18.4.1922 Iisalmi - 16.9.2014 Pyhäjoki) - Hän palveli kenttäsairaaloiden lääkintälottana jatkosodassa ja Lapin sodassa, Karjalan Kannaksella, Itä-Karjalassa ja Lapissa. Anna Luoto valmistui kätilöksi Helsingin Kätilöopistosta vuonna 1948, palvellen kunnankätilönä Muhoksella ja Pyhäjoella yhteensä 26 vuotta. (Iisalmen Sanomat)
Kuuluisat muhoslaiset Meltaus, Katri - Muhoksen ensimmäinen kätilö. Hän asui sisarensa kanssa Apula-nimisessä mökissä, Kirkkotien varrella Oulujoen töyräällä, Koivikon koulutilan naapurissa. (Lähde: Ritva Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Näsi, Kaisa - Terveyssisar Kaisa Näsi toimi kouluterveydenhoitajana. Hän oli jämpti ja tarmokas valistaja. Koulurokotukset ja kotikäynnit työllistivat häntä vapaa-aikoinakin. Kanssa-asukkaana hänellä oli iäkäs äitinsä, "Mamma Näsi". Kaisa Näsi osti ensimmäisen autonsa Ford Popularin, jolla hän ajoi kotikäynnit. Terveystaloon palkattiin nuoria terveyssisaria 1960-luvulla, Irmeli Aho ym. (Lähde: Ritva Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Suhonen, Tuula - Hän ehkä oli Muhoksen viimeinen kiertävä kätilö. Suhoset asuivat omaa taloaan Ahotiellä, perheeseen kuului poliisimies ja lapsia. He muuttivat Muhokselta myytyään talonsa. (Lähde: Ritva Ranta)

Veera Turusen mökki

Kätilö Veera Turusen mökki. Kuva Raimo Ranta.

Kuuluisat muhoslaiset Turunen, Veera - Hän palveli pitkään kunnankätilönä. Veera asui Tikkalan mäessä Muhostien varrella pienessä kaksihuoneisessa talossa, jonka oli rakentanut muhoslainen Leevi Nissinen. Neuvolan etuhuone toimi vastaottotilana. Isokokoinen ja lihavahko Veera Turunen oli tuttu näky, ajaessaan polkupyörällä silloista soramaantietä, sininen mekko ja valkoinen henkseliesiliina asussaan. Ohjaustangossa keikkui ruskea nahkainen kätilönlaukku. Veera ajoi pyörällään lähietäisyydet. Kaukaisemmat perukat, kuten Kylmälänkylän ja Sanginjoen - sekä kiireelliset tapaukset, Veera viiletti kylän silloisella, ainoalla vuokra-autolla. Monet isännät hakivat kätilöä hevospeleillä - kesällä hevosen vetämillä rattailla, talvella reellä. (Lähde: Ritva Ranta)
Kuuluisat muhoslaiset Valtonen, Bertta os. Räisänen (27.4.1900 Uukuniemi - 6.2.1980 Kuusankoski) - Hän toimi yli neljä vuosikymmentä kätilönä Pohjois-Karjalassa, Karjalankannaksella, Laatokan Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa, Itä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Vuonna 1949 hän siirtyi viimeiseen virkapaikkaansa Muhokselle ja ehti olla täällä yksitoista vuotta eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1961.

Kätilö Bertta Valtonen oli suorapuheinen ja touhukas terveysvalistaja. Hän asui miehensä laivuri Matin ja poikansa Vesan kanssa Terveystalossa. Siihen aikaan kätilöitä kyyditsivät jo kylän vuokra-autot mm. Kylmälänkylän ja kunnan kauimmaisten perukoiden kotisynnytyksissä. Isäni "Himmu" sai olla kätilöiden hovikuskina. Erään kerran Valtoska oli kutsuttu Sanginjoen Laanille. Lumiesteiden vuoksi autolla ei päästy eteenpäin. Silloinkos Bertta otti sukset ja hiihti synnytyspaikkaan, kuskin jäädessä odottamaan - näin kaikki hoitui paremmin kuin hyvin. Kätilö Valtoska pienen Pörö-koiransa kanssa oli tuttu näky kauppareissuilla. Bertta Valtonen on kirjoittanut kirjan: Kätilönä Karjalassa ja vähän muuallakin - Tammi 1977. (Lähteet: Ritva Ranta, Wikipedia)

Merkkihenkilöiden vierailuja Muhoksella - siis Pyhäkoskella Leppiniemessä

Muhoksella, Oulujoessa sijaitseva Pyhäkoski on houkutellut sekä vapaana että valjastettuna vierailijoiksi jo satojen vuosien ajan aikakautensa suuria merkkihenkilöitä. Pyhäkoskella on vietetty runsaasti erilaisia juhlatilaisuuksiakin. Suurimpiin, kuten voimalan avajaisiin, on Helsingistä matkannut kokonainen juhlajuna arvokkaine vieraineen. Pienempiin juhliin ja tutustumistilaisuuksiin vieraita on useinkin kuljettanut suurten ja mustien autojen nopeasti kiitävä rivi, joka jo on kertonut tienvarressa seuraajillekin, että nyt ovat suurmiehet liikkeellä.

Varhaisimpia Pyhäkoskella kävijöitä oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe (1602 - 1680). Pohjoisen Suomen tutkimus- ja tarkastusmatkoillaan hän kävi myös Pyhäkoskella.

I.K. Inha

I. K. Inha (1865 - 1930)

1900-luvun alussa, ennen voimalan rakentamista, vapaana kuohuva Pyhäkoski oli hyvin suosittu matkailukohde. Pyhäkoskea omalta osaltaan teki tunnetuksi valokuvaaja, tutkimusmatkailija I.K. Inha. Suomen kansallisvalokuvaaja, kirjailija, suomentaja ja toimittaja I.K. Inha ikuisti matkoillaan Muhosta ja Oulujokea sekä sanoin että kuvin. Niiden myötä hän välittää meille mestarillisesti tunnelmia ajasta, joka ei enää koskaan palaa. I.K. Inhan kerronta kumeasti kohisevista ja humisevista koskista imaisee lukijan mukaansa, ikäänkuin hän itsekin olisi juuri syöksymässä Pyhän pauhuihin.

Jo vuonna 1909 Oulujoen kosket laski 525 henkeä ja siitä määrä kasvoi tuhansiin kesässä, vakaiden koskenlaskijoiden ohjatessa matkalaisilla lastattuja koskiveneitään läpi kuohujen. Leppiniemen juhlatilaisuuksissa tarjoiltiin tavan mukaan aina lohta, monin tavoin laitettuna. Soittokunta puhalteli viihdyttäviä sävelmiä, kun väki aterioi pitkien pöytien ääressä. Vierailijoiden joukossa oli paljon myös ulkomaalaisia - oli tanskalaisia, intialaisia, filmitähtiä, liikemiehiä ja upseereita. Kalastus- ja koskenlaskumahdollisuudet aikaansaivat sen, että vierailijoiden myötä elämä oli Oulujoen rannoilla hyvin kansainvälistä.

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim kuvattuna vuonna 1918 - juuri samana vuonna, jolloin hän kävi laskemassa Pyhäkosken.

Marsalkka ja Suomen tasavallan kuudes presidentti, Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 - 1951), kävi laskemassa Pyhäkosken vuonna 1918. Kenraali saapui tuolloin Oulujoelle ihan yllättäen, kenenkään tietämättä. Mutta kun sana hänen tulostaan kiiri, kerääntyivät ihmiset rantatörmille seurailemaan häntä ja heittelivät kukkia hänen veneelleen.

Pyhäkosken laskeneita presidenttejämme oli myös Lauri Kristian Relander (1883 - 1942). Pyhäkosken laskeneisiin presidentteihin kuului myös "Ukko-Pekka", P. E. Svinhufvud (1861 - 1944), joka kävi koskenlaskussa 5.7.1935. Muutaman vuoden ajan tämän jälkeen koski kuohui vielä vapaana, ja Pyhäkosken voimalaitoksen rakennustyöt alkoivat vuonna 1941.

Suomi Urho Kekkonen Oulujoen voimalaitosmaisemissa

Luettelo Oulujoen voimalaitoksilla vierailleista ulkomaisista ja suomalaisista, politiikan ja talouselämän johtohenkilöistä olisi loputon. Voimalaitosten tenho oli ja on edelleenkin toki suuri ja ne kiinnostivat sekä muuten vain ilokseen vierailevia, että asiantuntijoita. Oulujoen voimalaitosten - Pyhäkoski, Jylhämä, Pälli, Nuojua, Montta, Utanen - kantavierailijoihin kuului presidentti Urho Kaleva Kekkonen (1900 - 1986). Vaikka olikin sähköyhtiön vieraana, Kekkonen ei näillä matkoillaan suostunut lähtemään sähkösaunaan, vaan hän kylpi rantasaunoissa. Vuonna 1964 presidentti Urho Kekkonen osallistui Muhoksella järjestettyyn maatalousnäyttelyyn.

Suomi Jääkäreitä etappitiellään Muhoksella

Muhoksen miehistä ei monikaan lähtenyt jääkäriliikkeen (1915 - 1918) myötä jääkäriksi Saksaan, mutta ei Muhoksellakaan sivullisia oltu. Muhoksen kautta kulki jääkäreiden läntinen etappitie. Maineikkaat jääkäriveljekset Aarne ja Ilmari Sihvokin yöpyivät tällä etappitiellä liikkuessaan myös muhoslaisissa taloissa, ja monia muitakin jääkäreitä liikkui Muhoksen kautta.

Suomi Suomen suurmiehiä Suvelassa - Jean Sibelius, K. J. Ståhlberg, Ilmari Kianto

Pappilat ovat maaseudulla, myös Muhoksella, olleet kaikkinaisen kulttuurielämän keskuksia, ja niissä on vieraillut runsaasti kulttuurielämämme suurimpia hahmoja. Muhoksella oma lukunsa on rovasti Gustav Adolf Snellmannin (kirkkoherrana Muhoksella 1881 - 1896) leskelle, Hilma Snelmannille vuonna 1899 rakennettu hirsitalo, Suvela. Ruustinnan vanhuudenpäivien kodiksi rakennettu Suvela sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, vastapäätä kirkkoa, johon suuntaan yli Oulujoen, Suvelasta avautuu tavattoman kaunis näkymä.

Suvelassa vierailleiden suurmiestemme joukko tuntuu aivan uskomattomalta. Ehkä kovinkaan monet muhoslaiset eivät edes tiedä, että myös säveltäjämestari, kansallissäveltäjämme Jean Sibelius (8.12.1865 Hämeenlinna - 20.9.1957 Ainola, Järvenpää) on vieraillut Muhoksella, nimenomaan Suvelassa. Kävi hän toki tällä matkallaan vuonna 1929 laskemassa myös Pyhäkosken. Miten lienee sattuikin sitten niin, että juuri samana vuotena, jolloin Sibelius kävi Muhoksella, hän sävelsi vielä 12 pientä kappaletta pianolle ja viululle - mutta tuosta vuodesta alkoi vuosikymmeniä kestänyt "Järvenpään hiljaisuus", jonka aikana maailma turhaan odotti mestarilta uutta teosta. Suvela Laitasaari.fi: Sibelius kalamatkalla Laitasaaressa. Muita Suvelassa vierailleita ovat mm. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg (28.1.1865 Suomussalmi - 22.9.1952 Helsinki) - ja Kainuun kansallis- ja korpikirjailija Ilmari Kianto (7.5.1874 Pulkkila - 27.4.1970 Helsinki).

Snellmannien kahdesta pojasta - Arthur ja Paavo - tuli myös Suomen kulttuuri- ja sivistyselämän suurnimiä. He muuttivat sukunimensä Virkkuseksi vuonna 1906. Pojat viettivät kesiään Suvelassa. Näin kertoi Maria Laukka Suvelasta, ollessaan laivamatkalla Lempillä Oulusta Muhokselle: "Poikkesimme toiselle puolelle jokea Suvelan rantaan, siellä asuu hienon hieno herrasväki, professori Arthur Snellman perheineen kauniissa huvilassaan. Viemme heidän vieraakseen Helsingissä asuvan veljensä, Paul Snellmanin (Paavo Virkkunen), kylän kesken lempinimi rovastin Pauli, ja kuvankauniin rouvansa. Vihdoin tulee viimeinen solmunväli ja päästään kirkkoniemen taakse. Laiva päästää pitkän piipauksen ja niin päästiin päälaituriin Valkolan rantaan." (Biografiakeskus)

Hilman kuoltua vuonna 1930, Suvela jäi Snellmannin perillisten kesäpaikaksi aina vuoteen 1952 saakka, jolloin sen osti Oulujoki Oy. Suvela Laitasaari.fi: Suvela - Snellmannien kesähuvila

Suomi Muhoksen kunnan valtuuston Tervehdys Herra Presitentille

Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin vuonna 1919 K. J. Ståhlberg (1865 - 1952). Muhoksen kunnanvaltuusto lähetti tuolloin presidentille seuraavanlaisen onnittelusähkeen:

"Kokoontuneena ensimmäisen kerran presidentin vaalin jälkeen, tervehdimme Teissä Herra Presitentti nuoren valtiomme ensimmäisenä kansalaisena horjumatonta laillisuuden miestä. Samalla kun julki tuomme lujan luottamuksemme Teille, sydämellisesti toivoen Kansanvaltaisen oikeusjärjestyksen johdollanne vakiintuvan Isänmaamme onneksi. Muhoksen kunnan valtuusto."

Korivaarankoulu 1949

Korivaaran koululaisia vuonna 1949. Opettaja Sylvi Helanen. Klikkaa kuvaan.

Korivaarankoulu 1952

Korivaaran koululaisia vuonna 1952. Opettaja Sylvi Helanen. Klikkaa kuvaan.

Muhos
Oulujokea maaliskuussa 2017 - Kopsansaari, Rovastinsaari, Koivikko

Kuvassa ihan horisontissa, keskellä jokea on Rovastinsaari. Sen vasemmalla puolella, Oulujoen pohjoisrannan lähellä on Kopsansaari. Koivikko on Rovastinsaaresta oikealle, rantametsässä näkyvä valkoinen pieni laikku.
Tiede- ja sivistyskulttuuri

Kuuluisat muhoslaiset Karppinen, Väinö Petter (1926 Säräisniemi -) - Paikallishistorian harrastaja ja asiantuntija. Julkaissut mm. Martti Kesäniemen kanssa teoksen Muistoja Muhokselta. Muhoksen kunnan kulttuuripalkinto vuonna 1994, kotikunnan kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. (Koivu ja Tähti-lehti elokuu 2014)
Kuuluisat muhoslaiset Kauppi, Aaro (23.11.1902 Haukipudas - 19.8.1979 Oulu) - KirjastoVirma: Kansanedustaja, lakitieteen tohtori, Maatalousosakepankin Oulun-konttorin johtaja, maanviljelijä, Soson Tiili Oy:n toimitusjohtaja, professori.
Kuuluisat muhoslaiset Kokko, Voitto - Taloussanomat 2003: Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan sadas tekniikan tohtori. Voitto Kokko on tehnyt uranuurtavaa tutkimustyötä sähköön liitttyvistä kysymyksistä ydinvoimaloissa. - Kuuluisat muhoslaiset Tamperelainen: Tampereella panostetaan kunnon kohentamiseen - Päivi Kokko on tutkinut miten kuntoutus vaikuttaa veteraaneilla.
Kuuluisat muhoslaiset Lämsä, Anna-Maija (1956 Muhos -) - Jyväskylän yliopisto: Kauppatieteiden tohtori Anna-Maija Lämsä on henkilöstöjohtamisen professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta palkitsi hänet korkealaatuisesta tutkimuksesta vuosina 2009 ja 2011. Runsaasti tutkimuksia ja julkaisuja. - Kuuluisat muhoslaiset Naisurat - tasa-arvo todeksi.
Kuuluisat muhoslaiset Oikarinen, Kyösti (1953 -) - Wikipedia: Professori ja poliittinen vaikuttaja.
Kuuluisat muhoslaiset Oinas-Kukkonen, Heikki - Seminaarin alustajat, Tampereen yliopisto: Oulun yliopiston matematiikan laitoksen assistentti, opettajien kouluttaja, Muhoksen yläasteen ja lukion rehtori. Opetus- ja esimiestyön ohella hän on ollut mukana laatimassa useita lukion pitkän matematiikan oppikirjoja, ja tutkinut alkoholistien Minnesota-hoitoa.
Kuuluisat muhoslaiset Ranta, Raimo - Paikallishistorian harrastaja ja asiantuntija, joka on kirjoittanut seikkaperäisesti mm. isonvihan ajan tapahtumista Muhoksella. Yrittäjänä ja mm. Muhoksen Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtajana toimiessaan hän on ollut yksi heistä, jotka laittoivat alulle Muhoksen elävän käyntikortin, Muhoksen Mimmin valinnan. Raimo Ranta julkaisi vuonna 2015 kirjan Juuret Henttuojan törmällä - sukusaaga Muhokselta. (Koivu ja Tähti-lehti elokuu 2014 - Kaleva 23.11.2002: Muhoksen Mimmi hyödyttää nyt elinkeinoelämää)
Kuuluisat muhoslaiset Sedergren, Jari (1959 Kajaani -) - Wikipedia: Valtiotieteiden tohtori, elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti ja elokuvaan sekä historiaan erikoistunut tutkija. Hän on suorittanut ja käynyt lukion Muhoksella (asunut ehkä pidempäänkin).
Kuuluisat muhoslaiset Strömberg, Axel Gottfrid (17.12.1863, Utajärvi, Muhoksen pitäjä - 3.5.1938 Helsinki) - Wikipedia: Insinööri, teollisuusmies ja Oy Gottfr. Strömberg Ab:n perustaja ja toimitusjohtaja. Sähköteollisuuden uranuurtaja, vuorineuvos. Gottfrid Strömbergin syntymäajankohtana Utajärvi oli vielä osa Muhoksen pitäjää ja seurakunnallisesti se muodosti Muhoksen seurakuntaan kuuluneen Utajärven kappelin. Utajärvi itsenäistyi omaksi kunnakseen vuonna 1865. Utajärven kappeli itsenäistyi vasta vuonna 1900. Toki on kyseessä utajärveläinen suurmies, mutta kun hän on syntynyt Muhoksen emopitäjässä, Muhoksen seurakuntaan kuuluneessa Utajärven kappelissa, voivat muhoslaiset hyvillä perusteilla omia osan kunniasta. Eräissä vanhoissa aikalaiskirjoissa hänen syntymäpaikakseen mainitaankin lyhyesti vain Muhos. Vaikka esim. Wikipediassa häntä esitellään vain Utajärven suurmiesten joukossa, mikä ei kerro koko totuutta. Gottfrid Strömbergin syntymän aikana kodeissa ei vielä tunnettu sähkövaloa. Hänen kehittämänsä sähkökoneet nostivat alkujaan neljän miehen konepajan Suomen merkittävimpien teollisuusyritysten joukkoon ja sähköteknisen teollisuuden tiennäyttäjäksi. - Kuuluisat muhoslaiset Biografiakeskus: Strömberg, Gottfrid (1863 - 1938).
- Kuuluisat muhoslaiset Sähkötekniikan uranuurtaja: Gottfrid Strömberg.
Kuuluisat muhoslaiset Wallin, Olai (25.1.1832 Muhos - 28.11.1896 Pirkkala) - Biografiakeskus: Kansakouluntarkastaja, historian ja kasvatusopin lehtori, opettaja, kasvatusopillinen kirjailija. Hänen vanhempansa olivat Muhoksella asunut lääninviskaali Olof Wallin ja Sofia Kranck. Olai Wallin toimi Jyväskylän seminaarin historian ja kasvatusopin lehtorina (1863 - 1885). Hän teki opintomatkan Saksaan ja Sveitsiin valtion apurahan turvin vuosina 1861 - 1863, myös muita opintomatkoja ulkomaille. Olai Wallin kirjoitti myös lukuisia oppikirjoja, kuten pitkään käytössä olleen kasvatus- ja opetusopin oppikirjan. Hän oli myös Hämeen piirin koulutarkastajana vuosina 1885 - 1896. - Kuuluisat muhoslaiset Olai Wallin - Helsingin Yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852.
*** tunturisusi.com linkit ***