Muhos
Muhoksen seuroja ja yhdistyksiä - koonnut Ritva Ranta

Laitasaaren Nuorisoseura ry

Laitasaaren Nuorisoseura ry on perustettu vuonna 1913 ja se on Muhoksen vanhin edelleen toiminnassa oleva yhdistys. Seura toimii Muhoksella lapsiperheiden ja nuorten harrastus- ja kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Yhdistyksen talo sijaitsee Oulujoen eteläpuolen rantatöyräällä, vanhan Rantatien varrella. Rakennusvuosi 1888. Talossa on toiminut myös kylän kansakoulu.

Seurojentalossa kokoontui alkujaan Kosulankylän nuorisoseura. Nimi muuttui sittemmin Laitasaaren Nuorisoseuraksi. Kautta aikain talossa on ollut runsasta harrastustoimintaa. Jo varhain kylän nuorten yhteistyöllä alettiin pitää iltamia, näytelmiä ja tanhuryhmän esiintymisiä.

Seurojentalon tanhuaja- ja näyttelijäkaartiin kuuluivat mm. J. Pekkanen, R. Huttunen, Liisa Kauppila, Väinö Sarkkinen, P.Stenman, Elvi Lippo ja Hilkka Koistila. Näytelminä oli suosittuja klassikoita, kuten Tukkijoella.

Nykyisin seurojentalossa järjestetään häitä ja erilaisia juhlatilaisuuksia, yhdessä muhoslaisten yhdistysten kanssa.
Kuuluisat muhoslaiset Laitasaaren Nuorisoseura ry
Muhoksen kotiseutuyhdistys ry

Perustettiin vuonna 1953. Yhdistyksen tehtävänä on Muhoksen kotiseutumuseon ylläpito, kotiseudun perinteen vaaliminen, vanhojen tapojen ja tietojen muistiin tallentaminen, esineiden keräily ja kotiseudun elämään liittyvien paikkojen muiston säilyttäminen sekä elinympäristöä muuttavaan päätöksentekoon vaikuttaminen.

Muhoksen kotiseutuyhdistyksen perustaminen. Muhoksen kotiseutuyhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirja kertoo, että kokous pidettiin Muhoksen keskikoulun juhlasalissa kesäkuun 9. päivänä 1953. Saapuvilla olivat rovasti A. I. Heikinheimo, taloustirehtööri J. T. Karhu, opettaja Anni Markkula, opettaja Alpo Helenne, maanviljelijä Kalle Kärnä, maanviljelijä Paavo Holappa ja kunnansihteeri Aaro Jakkula. Kokouksen avasi rovasti Heikinheimo. Hänen avauspuheestaan kävi ilmi, että Muhoksen kotiseutuyhdistyksen syntysanat olikin jo lausuttu maaliskuun 1. päivänä 1953 Muhoksen pappilassa pidetyssä kokouksessa. Mutta selville ei käy, ketkä olivat olleet mukana tuossa suunnittelukokouksessa. Joka tapauksessa sen kokouksen päätöksen mukaisesti oli laadittu ja monistettu sääntöluonnos, joka sitten tässä varsinaisessa perustavassa kokouksessa hyväksyttiin lähes muutoksitta." (Lähde: Muhoksen Kotiseutuyhdistyksen historiikki / Martti Kiviharju v. 2003.)

Muhoksen kotiseutumuseo. Muhoksen Manttaalikunnalta vuokrattiin vuonna 1957 Tikkalanmäellä oleva lainajyvämakasiini ja Muhoskylän Jakokunnalta tontti yhdistyi sen käyttöön. Vuonna 1972 tehdyllä kauppakirjalla rakennukset siirtyivät kotiseutuyhdistyksen omistukseen. Museon tontti muodostuu kahdesta alueesta, joista toinen ostettiin Paakkoloilta 1965, Muhoskylän Jakokunnalta vuokrattu tontti ostettiin yhdistykselle 1974. Tontit muodostavat yhtenäisen alueen.

Kesällä 1953 Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kotiseututoimikunnan oppilasretkikunta kulki suunnilleen koko pitäjän ristiin rastii keräten museoesineitä ja merkiten muistiin kansantietoutta. Museon sisustaminen suoritettiin osittain palkatulla työvoimalla, mutta esineiden järjestely talkoovoimin. Kunta rakensi venekatoksen.

Museon vihkijäisjuhla pidettiin kesällä 1963 arvokkaalla ohjelmalla museon yhteydessä. (Lähde: Kotiseutuyhdistyksen historiikki.)

Tästä se alkoi. Koortilan pappilaan kokoontui innokasta kotiseutuhenkistä joukkoa rovasti Albert Immanuel Heikinheimon aikaan vuonna 1953, joka antoi alkusysäyksen Kotiseutuyhdistykselle ja museohankkeelle aloittamalla vanhojen esineiden keräily. Keräilytavaroiden varastona toimi aluksi rehtori Irja Taskisen os. Puuposen koti Harjulan talon suojissa Honkalankylässä.

Alkuvuosien toiminta oli hiljaista. Kesällä koko museo siivottiin ja yleisölle järjestettiin mannekiiniesitys vanhoja naisten asusteista rappusilla. Kesäisin tehtiin tutustumismatkoja lähiseutujen museoihin. Ne antoivat uutta intoa, joka on vuosikymmenten aikana kasvanut, varsinkin nuorempien henkilöiden mukaan tulolla ja ansiosta.

Kuluneiden 50 vuoden aikana on yhdistyksen hallinnon virallisina jäseninä tai varajäseninä toiminut noin 75 eri henkilöä, joita kaikkia en aio tässä luetella. Lisäksi alkuvuosikymmeninä yhdistyksellä oli monia toimikuntia, joihin yhdistyksen hallitus nimesi jäsenet. Pitkään toimineita puheenjohtajia ovat olleet A. I. Heikinheimo, Martti Lukka, Martti Asunmaa, Väinö Karppinen, Risto Tuomikoski ja Kaarina Korpikallio. Pitkäaikaisimpia sihteereitä ovat olleet Irja Taskinen, Alli Karppinen, Riitta Kukkohovi-Colpaert ja Martti Kiviharju. (Lähde: Muhoksen Kotiseutuyhdistysksen historia/ laatinut Martti Kiviharju.)

Museonkatolla tuuliviiri kertoo lainajyvämakasiinin rakentamisvuoden 1762.

Museon tunnuksena on tuuliviiri. Museon logoksi viiriin eli standaareihin pyydettiin suunnittelutehtävä silloiselta lukiolaispojalta Raino Rannalta vuonna 1978. Hän valitsi tuuliviirin, joka hyväksyttiin Muhoksen Kotiseutuyhdistyksen uniikkina merkkinä standaareissa ja lomakkeissa ja ilmoituksissa.

Kesäisin Muhoksen museon pihapiirissä on järjestetty eloa ja vilskettä monipuolisella ohjelmalla.

Perinnepäiviä vietetään ja silloin esitellään vanhoja työtapoja ja koneita. Mm. Esko Holapan vastanteonopastusta ja Kalevi Leskelän veistämiä taidokkaita puupienoismallinnuksia vanhoista rakennuksista.

Kotiseutuyhdistyksen piirissä on toiminut Kansanlaulukirkko, kanttori Ossi Kajavan johdolla. Kevyenä viihteenä mukana ohjelmistossa on ollut Oulujokiteatterin näytelmiä, sekä vierailevia paikallisia laulutaiteilijoita ja muita esiintyviä musisoijia.

Kuuluisat muhoslaiset

Muhoksen kotiseutuyhdistyksen väkeä retkellä Hailuodossa vuonna 1975. Vas. Santeri Kotasaari, Väinö Karppinen, Pentti Hujanen, Alli Karppinen, Martti Lukka, Ritva Theiss, Liisa Hujanen ja Helmi Karhula.

Yhdistys järjestää linja-autolla kesäretkiä kuntalaisille mm. Suomussalmelle, jolloin on ollut mahdollista tutustua Ilmari Kiannon Turjan linnaan.

Kuuluisat muhoslaiset Muhoksen kotiseutuyhdistys ry
Äitienpäivä

Työväenyhdistyksen Äitienpäiväjuhla vuodelta 1945. Klikkaa kuvaan. Kuva Ritva Rannan arkisto.

Muhoksen Työväenyhdistys

Muhoksen työväenyhdistys perustettiin suurlakkovuonna 1905. Parin vuoden päästä saatiin oma toimitalo. Vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa paikkakunnalle perustettiin työväenyhdistys Kylmälänkylään ja kirkonkylään Woimistelu- ja Urheiluseura Yritys.

Kansalaissodan koettelemusten jälkeen Muhoksen työväenliikkeessä vasemmistosuuntaus vahvistui, mutta virallisesti yhdistykset olivat sosialidemokraattisia. Lapualaisvuosina Muhoksen kunnanvaltuusto "puhdistettiin" vasemmistoedustajista, Kylmälän Yli- ja Alakylän työväenyhdistykset lakkautettiin ja työväentalot suljettiin.

Toisen maailmansodan jälkeen Muhoksen työväenliikkeen järjestöpohja ja kannatus kasvoivat nopeasti. Muhoksen työväentalo oli erityisen ahkerassa käytössä 1940- ja 1950-luvuilla. Vasemmistolla oli enemmistö kunnanvaltuustossa lähes koko sotien jälkeisen ajan aina 1960-luvun puoliväliin saakka.

Poliittinen jako kulki myös työväenliikkeen sisällä. Muhoksella syntyi sodan jälkeen SKDL:n Työväenyhdistys ja Muhoksen seudun sosialidemokraattinen työväenyhdistys. Vuosikymmenien saatossa joskus jyrkkäkin rajalinja on sittemmin muovautunut yhteistyöpainotteiseksi. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Vasemmistoliitto sai viisi ja SDP kolme valtuutettua.

Muhos on tunnettu urheilupitäjä. Muhoksen Voitto (per. 1935) nousi Suomen johtavaksi painiseuraksi 1980-luvulla. (Lähde: Esko Jaukka ja Jouni Kauhanen, heidän kirjansa "Talolla tavataan" esittely)
Kuuluisat muhoslaiset Talolla tavataan

Muhoksen Työväenyhdistyksen harrastustoiminnassa Emma ja Elina Rahko, Lauri Kurimus, Erkki Ranta ja veljensä Heino ja Mauno ym. viihtyivät työväentalolla soitto- ja näytelmäharjoituksissa, oululaisen ohjaajan Hornemanin johdolla. Kerrotaan Liisa-äidin vieneen ruokaa pojille päälärillä kun kotiintulo viivästyi.
Muhos
Rottinkityö-kurssi vuonna 1958

Demokraattisten Naisten järjestämä rottinkityö-kurssi vuonna 1958. Harrastustoiminnan ylläpitoon lukeutuivat mm. kuorolauluharjoitukset ja -esiintymiset, näytelmät ja ompeluseurat.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Ritva Rannan Arkistot.
Kuvan kopiointi kielletty.
*** tunturisusi.com linkit ***