Tunturisuden sivut
MUSTAKARHU (Ursus americanus) - (Pallas, 1780)

Mustakarhu on Pohjois-Amerikan pienin, laajimmalle levinnyt ja yleisin karhu. Se elää tyypillisesti laajoilla metsämailla, mutta ruokaa etsiessään hakeutuu myös milloin minnekin. Erityisesti mustakarhut havaitaan silloin, kun niitä varsin useinkin, ilmaantuu teille ja asutuksen tuntumiin.

Mustakarhut ovat mustia, erityisesti Pohjois-Amerikan itäosissa. Varsinkin läntiset populaatiot ovat usein vaaleampia, harmaita taikka ruskeita. Kanadassa ja Alaskassa elää myös kermanvaaleita taikka valkoisia mustakarhuja, joten kaikki mustakarhut eivät nimestään huolimatta ole mustia. Silti monin paikoin, kuten esimerkiksi Michiganissa, jokikinen eli 100 % mustakarhuista on mustia. Minnesotassa mustakarhuista 96 % on mustia, ja vain 4 % ruskeita. Mustakarhun rinnassa on usein valkoinen läikkä.

  • Pituus vaihtelee, ollen 140 - 200 cm. Urokset ovat keskimäärin 20 cm naaraita pidempiä. Säkäkorkeus on 60 - 90 cm.
  • Paino vaihtelee suuresti, ollen 40 kg - 400 kg. Painoon vaikuttaa mustakarhun ikä, terveys, saatavissa olevan ravinnon määrä, elinpaikka ja vuodenaika. Naaraat ovat kevyempiä ja niiden suurin paino on noin 240 kg. Naaraat ovat keskimäärin 33 % kevyempiä kuin urokset. Kautta aikain, painavin tavattu mustakarhu-uros painoi 400 kg, Pohjois-Carolinassa vuonna 1998.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä Copyright © Guy Monty
    *Kuva oikealla Copyright e_monk
  • Mustakarhu
    Mustakarhu
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright e_monk
    Mustakarhu Talvella nukutaan

    Mustakarhut eivät vaivu selkeään talvihorrokseen, mutta keskitalven kuukausina ne ovat huomattavasti muita ajankohtia enemmän aloillaan lepäillen. Pohjoisalueiden mustakarhut viettävät tällöin kuukausien ajan pesäluolissaan nukkuen. Talven aikana ne menettävät nukkuessaan 25 - 40 % painostaan.

    Mustakarhu ja sudet kohtaavat

    Mustakarhu ja sudet kohtaavat joskus samalla haaskalla. Mustakarhu on usein sen verran pieni, että se on vaikeuksissa susilauman kanssa. Sudet voivat tällöin tappaa mustakarhun, mutta tiedetään, että joskus mustakarhukin on tappanut suden.

    Kuvassa vasemmalla hyvin pullea mustakarhu, joka on onnistunut hyvin ravinnon haussa.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva vasemmalla Copyright BlueRidgeKitties
    Mustakarhu
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Dan Dzurisin
    Mustakarhun levinneisyys

    Levinneisyys

    Mustakarhu on Pohjois-Amerikassa elävä karhulaji. Siellä se elää pohjoisesta Alaskasta ja Kanadasta poikki Yhdysvaltain, etelässä aina Meksikoon saakka. Kanta on esiintymisalueellaan runsas ja vakaa. Mustakarhuista runsaat 300 000 elää Kanadassa, noin 200 000 Yhdysvalloissa.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Levinneisyyskartta Copyright Bobisbob




    Ravinto

    Mustakarhut syövät lähinnä kasveja. Noin 85 % niiden ravinnosta on kasviravintoa - juuria, sipuleita, marjoja, pähkinöitä ja nuppuja. Loput 15 % koostuvat raadoista, hyönteisistä, kaloista, kaikesta vähänkin syötäväksi kelpaavasta, mitä ne löytävät kulkiessaan. Lohiakin mustakarhut kalastavat yön pimeydessä, sillä päivällä lohet huomaavat mustan saalistajan ja pakenevat. Eräin paikoin mustakarhut saalistavat myös isompien nisäkkäiden, kuten valkohäntäpeurojen vasoja.



    Lisääntyminen

    Naaras saa ensimmäisen pentueensa yleensä 3 - 5 vuoden iässä. Mustakarhun pennut painavat syntyessään vain 200 - 450 g. Ne ovat pienimmät poikaset kaikkien nisäkkäiden joukossa, suhteutettuna emon painoon. Pennut pysyvät emonsa seurassa, kaiken aikaa kasvaen ja voimistuen, kunnes niillä on ikää noin 17 kuukautta.

    Mustakarhut voivat elää luonnossa jopa 30 vuoden ikäiseksi, mutta kuolevat yleensä huomattavasti aikaisemmin, noin 10 vuoden ikään mennessä. Useimmiten kuolinsyynä on kohtaaminen ihmisen kanssa tavalla taikka toisella. Yksilö tulee joko metsästetyksi, eli ammutuksi taikka jää ansaan - taikka kuolee liikenteessä.

    Vuosittain mustakarhuja metsästetään noin 30 000.
    Mustakarhu
    Lähteet
    ADW Animal Diversity Web
    www.nalle.fi
    IUCN
    Mustakarhu Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä Copyright Dan Dzurisin

    Kuva vasemmalla
    Credit: painting by Consie Powell from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
    Ursus americanus - American Black Bear
    Mustakarhun siirtotynnyri
    Elämää karhujen ja mustakarhujen mailla

    Amerikassa järjestetetään erityisiä, kaikille pääsyvapaita tilaisuuksia, joissa paikallisia ihmisiä opetetaan tuntemaan karhujen ja mustakarhujen elintapoja ja sitä, miten niiden kanssa samoilla mailla eletään.

    Kuvissa tällaisessa tilaisuudessa esiteltyjä, karhujen siirtämiseen tarkoitettuja, pitäisikö sanoa säiliöitä tai peräti tynnyreitä, ei kuitenkaan häkkejä.

    Kuvissa oikealla ja alla opetellaan sitä, miten pantakarhujen liikkeitä seuraillaan radioseurantavälineillä.

    Sivun kuvat - 2012 Bear Fair - Coram Community Center.

    Mustakarhu kansallispuistoissa

    Mustakarhu on tullut yleisön keskuudessa tunnetuksi yleisyydestään Yhdysvaltojen suurissa kansallispuistoissa. Koska karhut ovat suojeltuja ko. puistoissa, niin toiset karhut ovat menettäneet ihmispelkonsa ja menneet jopa niin pitkälle, että ne kerjäävät makupaloja tienposkilla. Ne kerääntyvät myös tunkioille ja campingalueille löytääkseen syötävää. Monet, ajattelemattomat ihmiset ruokkivat näissä kohtaamisissa mustakarhuja.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuvat Copyright - Courtesy USDA Forest Service Forest Service - Northern Region


    Kermodeskarhu eli aavekarhu ja jäätikkökarhu eli sininen karhu

    Mustakarhulla on lukuisia alalajeja. Niistä Kanadan länsirannikolla, Brittiläisessä Kolumbiassa, erityisesti saarilla elää kermodeskarhu eli aavekarhu (Ursus americanus kermodei) ja Alaskassa jäätikkökarhu eli sininen karhu (Ursus americanus emmonsii). Nämä kaksi alalajia eroavat mustista mustakarhuista niin, että niiden turkkien värit ovat toiset.

    Useimmilla kermodeskarhuilla on musta turkki, mutta noin 10 - 20 prosenttia populaatiosta on vaaleita tai kellertäviä. Tämän "aavemaisen" turkkivärinsä vuoksi näitä harvinaisia mustakarhuja kutsutaan myös aavekarhuiksi. Jäätikkökarhuilla puolestaan on sinertävä, siniharmaa, hopeansävyinen turkki. Siksi jäätiköillä liikkuvaa alalajia kutsutaan myös siniseksi karhuksi.

    Kanadan länsirannikolla sijaitseva Great Bearin alue on yksi maailman viimeisistä lauhkean vyöhykkeen sademetsistä. Kermodeskarhu on yksi alueen ainutlaatuisista lajeista. Vuoteen 1900 saakka harvinaistakin harvinaisempi kermanvaalea kermodeskarhu oli yhä tieteelle tuntematon juuri siksi, että alalaji elää hyvin syrjäisillä seuduilla ja tiheissä metsissä.

    Kermodeskarhut erottuvat luonnosta silmiinpistävästi valkoisuutensa vuoksi. Intiaanien tarustossa niillä on ollut merkittävä asema. Intiaanien mukaan vain heillä on ihmisistä oikeus kohdata tarunomainen kermodeskarhu. Intiaanien mukaan kermodeskarhuista osa on valkoisia siksi, että ihmiset eivät unohtaisi sitä, että maa oli joskus jään peitossa.

    Tutkijoilla on erilainen käsitys kermodeskarhujen vaaleudesta, kuin intiaaneilla. Vaalea väri ei merkitse sitä, että nämä karhut olisivat albiinoja, vaan vaaleuden aikaansaa geenimutaatio - yhden geenin mutaatio.

    Jäätikkökarhut kehittyivät biologien mukaan viimeisen jääkauden aikana jäättömillä alueilla. Nykyisin jäätikkökarhuja elää enää alle 100 ja tämän ihmistä välttelevän alalajin elintavoista tiedetään hyvin vähän. Alaskan jäiset ja vuoriset maastot muodostavat jäätikkökarhuille ihanteellisen elinympäristön. Kesäaikoina ne siirtyvät alemmaksi rannikoiden tuntumaan ravintomahdollisuuksien vuoksi. Kaikkien karhujen tapaan jäätikkökarhutkin ovat kaikkiruokaisia ja lihasaaliin ohella maistuvat myös marjat ja monet muut viherluonnon tarjoukset.

    Katja Rönkkö: Kermodeskarhu
    Avara luonto 7.5.2015: Aavekarhuja etsimässä
    Mustakarhu Mustakarhu Mustakarhu
    Mustakarhun siirtotynnyri
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***