Tunturisuden sivut
NYRKKEILY

Nyrkkeily on kamppailu-urheilulaji. Nyrkkeilyssä kaksi ottelijaa kohtaa toisensa kehätuomarin valvomassa neliönmuotoisessa kehässä, jonka sivujen on oltava vähintään 4,9 m ja enintään 6,1 m. Yleinen kehäkoko on 6 x 6 metriä. Kehän muodostaa kolme tai neljä pehmeällä tai sileällä materiaalilla päällystettyä köyttä, jotka on kiinnitetty neljään kulmapylvääseen. Toinen nyrkkeilijöistä ottelee punaisesta kulmauksesta, toinen sinisestä.

Kehän lattia eli kanveesi on päällystetty pehmusteella, jonka päälle on pingotettu koko lattian peittävä purjekangas. Nyrkkeilijät käyttävät hihatonta urheilupaitaa, lyhyitä housuja ja nahkaisia urheilutossuja; ammattinyrkkeilijät ottelevat ilman paitaa. Nyrkkeilykäsineiden täytteenä on jouhia tai vaahtomuovia. Niiden päällys on nahkaa ja ne painavat n. 227 g kumpikin. Ammattinyrkkeilijät käyttävät myös ohuempia nyrkkeilyhanskoja.

Harjoituksissa käytetään toisinaan nyrkkeilyhanskoja tai säkkihanskoja. Niiden tarkoitus on suojata, ei mahdollistaa vastustajan lyöminen kovempaa.

Säkkihanskat ovat samantyyppiset kuin nyrkkeilyhanskat, mutta kevyemmin topatut.

Nyrkkeilyhanskojen koko ilmoitetaan hanskan painon mukaan unsseina (lyhenne oz, 1 oz on noin 28,35 g.), koot ovat tyypillisesti 8,10,12,14 ja 16 oz. Säkkihanskojen koot ovat tyypillisesti S, M, L ja XL. Hanskan kokoa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota lähinnä hanskan pituuteen: sormet eivät saa mennä lyttyyn hanskan sisällä, mutta toisaalta liian pitkä tyhjä väli sormien päissä kielii liian isosta hanskasta (vrt. kengän sovitus). Kokeile eri malleja, jotta löydät sinulle parhaiten istuvan - ranteen kiristysnauha tosin kyllä pitää hieman huonomminkin istuvan, mutta oikean kokoisen hanskan kädessä.

Käsien suojana käytetään pehmeitä kääreitä, jotka kääritään paikoilleen ennen käsineiden vetämistä käsiin. Muita nyrkkeilijän varusteita ovat kypärä, hammassuojat, alasuojat, shortsit tai housut ja värivyö, jota käytetään pitkien housujen kanssa.

Nyrkkeilyssä voiton voi saavuttaa viidellä eri tavalla: pistevoitto, luovutusvoitto eli tekninen tyrmäys, voitto kehätuomarin keskeyttäessä ottelun eli tekninen tyrmäys, voitto diskvalifioinnin vuoksi - ja tyrmäysvoitto eli knockout. (Lähteet: Spectrum - Jaakko Anttila)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - - Ruslan Medelbek/IOC Young Reporters Copyright IOC Young Reporters
*Kuvat oikealla - Copyright Singapore 2010 Youth Olympic Games
*Kuva alla eränumeroa kantavasta neidosta - Copyright World Series Boxing
Nyrkkeily Nyrkkeily
Nyrkkeily

Filippiineillä vuonna 2008 pidettiin urheilufestivaalit, Pantok Lenten Sports Festival, joidenka yhteydessä pojat antoivat nyrkkeilynäytöksen. He ovat ensikertalaisia, hanskatkin ovat ylisuuret, mutta tunnelma yleisöpaljouden keskellä on aitoa nyrkkeilyn huumaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Shubert Ciencia
*Kuva nyrkkeilyhanskoista alla Copyright Julia Manzerova


Nyrkkeilyottelu ja tuomarit

Nyrkkeilyottelun erien kesto on kolme minuuttia, ja niiden välillä pidetään minuutin tauko. Ammattinyrkkeilijöiden mestaruusotteluissa otellaan 12 tai 15 erää.

Ottelua johtaa tai valvoo kehän sisäpuolella liikkuva kehätuomari. Kehän ulkopuolella istuvat arvostelutuomarit, joiden tehtävänä on määrätä voittaja silloin, kun ottelu kestää täyden ajan. Yleisin lopputulos otteluissa onkin pistevoitto. Amatöörinyrkkeilyssä voittaja on nimettävä, mutta ammattilaisnyrkkeilyssä myös ratkaisematon tuomio on mahdollinen. Ottelun loputtua tuomareiden eräpisteet lasketaan yhteen ja voittaja on eniten pisteitä saanut.

Nyrkkeilyhanskat

Keskeytys - pyyhe kehään - tyrmäys - diskaus

Jos toinen nyrkkeilijöistä on hyvin ylivoimainen, ottelu voidaan keskeyttää, vaikka lattiaanlyöntiä ei tapahtuisikaan. Varsinkin amatöörien ottteluissa pyritään ottelu lopettamaan mieluummin liian aikaisin, kuin annetaan sen jatkua tarpeettomana pahoinpitelynä.

Ottelu voi myös päättyä toisen osapuolen luovutukseen tai loukkaantumiseen, minkä kilpailuja valvova lääkäri yleensä toteaa. Luovutus voi tapahtua myös nyrkkeilijän nurkkauksesta kanveesille heitettyyn pyyhkeeseen.

Kun tapahtuu toisen osapuolen tyrmäys eli knockout, jolloin tyrmätty lyödään "levyksi kanveesiin", on ottelu aina ratkennut - jos lattiaan lyöty ei kykene nousemaan ylös. Kehätuomari laskee tässä tilanteessa kymmeneen, ja vaikka kanveesiin lyöty nousisi ylöskin tämän laskemisen aikana, voi kehätuomari päättää ottelun, jos katsoo, että kanveesiin lyödyn kunto ei ole riittävästi palautunut.

Jatkuvasta sääntöjen rikkomisesta, kuten kielletyistä iskuista ja sitomisesta, voidaan kilpailija sulkea ulos ottelusta eli diskvalifioida.

Nyrkkeily
Nyrkkeilyn historiaa

Nyrkkeily kuuluu painin ohella aikamme urheilumuodosta vanhimpiin. Sen alkuvaiheet periytyvät 5 000 vuoden takaa. Varhaisimmat tiedot nyrkkeilystä ovat muinaisesta Assyriasta, jossa nyrkkeily oli osa sotilaskasvatusta. Kreetan saarelta on tavattu no 3 000 eaa. valmistettuja saviastioita, joissa on kuvattu nyrkkeilyotteluja. Antiikin olympiakisojen ohjelmassa nyrkkeily on ollut vuodesta 686 eaa. lähtien. Kreikasta nyrkkeily levisi Roomaan, jossa siitä vähitellen muodostui gladiaattorien väkivaltainen kamppailumuoto. Rooman tuhon jälkeen kaikki urheilu taantui noin vuosituhannen ajaksi.

Nyrkkeilyn elpyminen alkoi vasta 1700-luvulla ja jokseenkin nykyaikaisessa muodossa. Tämä tapahtui Englannissa, jossa James Figg (1695 - 1734) perusti Lontooseen 1719 miekkailu- ja nyrkkeilykoulun. Ottelut käytiin aluksi paljain nyrkein ja suurpiirteisin säännöin, kunnes Jack Broughton (1704 - 1789) laati 1743 ensimmäiset nyrkkeilysäännöt. Lopullisesti uusi urheilumuoto hyväksyttiin, kun Queensberryn markiisi John Sholto Douglas 1867 korvasi 1838 voimaan tulleet Lontoon säännöt, "London Prize Ring Rules", uusilla säännöillä, joissa määrättiin otteluissa käytettäviksi nyrkkeilykäsineitä ja kolmen minuutin eriä. Erien määrää ei kuitenkaan vielä rajoitettu.

Aluksi nyrkkeiltiin välittämättä painorajoista, kunnes 1800-luvun puolivälissä ottelijat alettiin jakaa painojensa mukaan eri sarjoihin. Aluksi sarjoja oli vain kolme, kevyt, keskiraskas ja raskas sarja.

Suomi Nyrkkeily Suomessa

Suomessa järjestettiin ensimmäiset nyrkkeilykilpailut Helsingissä 1921. Suomen Nyrkkeilyliitto perustettiin 1923, jolloin pidettiin myös ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut. Entisten aikojen tunnetuin suomalainen nyrkkeilijä oli Gunnar Bärlund, GeeBee, joka voitti amatöörinä raskaan sarjan Euroopan mestaruuden vuonna 1934. Hän nousi vuonna 1938 ammattilaisena maailmanmestari Joe Louisin toiseksi haastajaksi, pääsemättä kuitenkaan mestaruusotteluun.

Ensimmäisen kultamitalin olympiakisoissa voitti Sten Suvio Berliinissä 1936 ja toisen Pentti Hämäläinen Helsingissä 1952. 1950-luvulla nyrkkeilyn raskasta sarjaa Suomessa hallitsi Ilkka Koski (1928 - 1993). Hän saavutti Helsingin olympialaisissa 1952 pronssia raskaassa, 81 kg:n sarjassa. (Tämän pienen nyrkkeilysivun tehnyt Tunturisusi tapasi Ilkka Kosken usein silloin, kun Koski toimi maineikkaan ravintola Tenhon vahtimestarina - ko. ravintolassa säilyi järjestys hyvänä pelkästään hänen läsnäolollaan. Ilkka Koski oli hyvin rauhallinen, kiva ja sympaattinen ihminen - ja myös kaikkien suuresti kunnioittama suuri urheilusankari aikana, jolloin Suomi sotien jälkeen etsi uutta tietään).

Suomi Suomalaiset nyrkkeilyn olympiamitalistit

Nyrkkeilijät kilpailivat olympialaisissa ensimmäisen kerran Saint Louisissa 1904. Antwerpenistä 1920 lähtien laji on ollut pysyvästi osana olympialaisia. Viimeisin olympiakehässä esiintynyt suomalaisnyrkkeilijä on Joni Turunen, joka otteli Sydneyssä 2000. Naisten nyrkkeily tuli olympiaohjelmaan vasta Lontoossa 2012. Brittinyrkkeilijä Nicola Adamsista tuli siellä naisnyrkkeilyn historian ensimmäinen olympiavoittaja. Suomalaisten olympiamitalisaldo nyrkkeilyssä on 2 kultaa, 1 hopea ja 11 pronssia.

Los Angeles 1932 pronssia Bruno Ahlberg 66,6 kg
Berliini 1936 kultaa Sten Suvio 66,6 kg
Helsinki 1952 kultaa Pentti Hämäläinen 54 kg
Helsinki 1952 pronssia Erkki Pakkanen 60 kg
Helsinki 1952 pronssia Erkki Mallenius 63,5 kg
Helsinki 1952 pronssia Harry Siljander 81 kg
Helsinki 1952 pronssia Ilkka Koski yli 81 kg
Melbourne 1956 pronssia Pentti Hämäläinen 57 kg
Rooma 1960 pronssia Jorma Limmonen 57 kg
Tokio 1964 pronssia Pertti Purhonen 67 kg
Mexico 1968 pronssia Arto Nilsson 63,5 kg
München 1972 hopeaa Reima Virtanen 75 kg
Los Angeles 1984 pronssia Joni Nyman 67 kg
Barcelona 1992 pronssia Jyri Kjäll 63,5 kg
Rio de Janeiro 2016 pronssia Mira Potkonen 60 kg

Eva Wahlström

All rights reserved
*Kuva yllä, Eva Wahlström - Copyright Magnus Löfving - kuvaa käytetty luvalla.


Suomi Eva Wahlström - ensimmäinen suomalainen ammattinyrkkeilyn maailmanmestari 2015

Naiset ovat nykyisin mukana niissäkin urheilulajeissa, joissa ennen oli vain miehiä. Suomessa naiset kuntonyrkkeilivät virallisesti ensimmäisiä kertoja Harri Piitulaisen salilla.

Suomen naisnyrkkeilyn kirkas tähti on vuonna 2010 ammattinyrkkeilijän uransa aloittanut Eva Wahlström. Hänestä tuli ylemmän höyhensarjan Euroopan mestari 31.3.2012. Eva Wahlström on kymmenkertainen Suomen mestari ja nelinkertainen Pohjoismaiden mestari. Hän on voittanut EM-hopeaa kaksi kertaa. Suomen naisnyrkkeilyn valovoimaisin tähti on otellut ammattilaisurallaan 13 kamppailua, joista hän on voittanut 12. Yksi kamppailu on päättynyt ratkaisemattomana.

Keväällä 2015 Eva Wahlström iski suomalaista nyrkkeilyhistoriaa. Hän valloitti ensimmäisenä suomalaisena ammattinyrkkeilyn maailmanmestaruuden.
Venäjä Kuuba
Superraskasta sarjaa

Superraskaan, + 91 kg -sarjan ottelu Moskovassa 12.3.2014. Kamppailemassa Venäjän Maxim Babanin ja Kuuban Yoandi Toirac.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright WorldSeriesBoxing
Robert Helenius
NYRKKEILYN SUURIA

Muhammad Ali - Cassius Clay

Muhammad Ali - Cassius Clay

Muhammad Ali (entiseltä nimeltään Cassius Marcellus Clay Jr., s. 17. tammikuuta 1942 Louisville, Kentucky, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen entinen raskaansarjan nyrkkeilijä, olympiavoittaja ja ammattilaisten raskaansarjan kolminkertainen maailmanmestari, jota pidetään yleisesti yhtenä maailman parhaimmista nyrkkeilijöistä ja 1900-luvun merkittävimmistä urheilijoista. Vuoden 1960 Rooman olympialaisissa 81 kg:n sarjan kultamitalin voittanut, hyvin taitava nyrkkeilijä on ollut kaikista nyrkkeilijöistä kaikkein tunnetuin. Muhammad Ali kuoli 3.6.2016.

KOTISIVUJA

  • Muhammad Ali - Cassius Clay (englanniksi)
  • Wikipedia: Robert Helenius
  • Wikipedia: Eva Wahlström
  • Wikipedia: Amin Asikainen
  • Juho Haapoja


  • Suomi Robert Helenius

    Kuvassa vasemmalla Suomen raskaan sarjan suuri nimi, Robert Helenius 1.6.2012. Hänellä on WBA ja WBO Inter-Continental -raskaansarjan mestaruus, ja hän on entinen Euroopan mestari (EBU). Hänen pituutensa on 199,5 cm.

    Erilaisten vaiheiden jälkeen, Robert Helenius voitti keväällä 2015 paluuottelussaan unkarilaisen Andras Csomorin reilussa minuutissa. Robert Helenius hävisi 2.4.2016 raskaan sarjan WBC-liiton Silver-titteliottelun tyrmäyksellä kuudennessa erässä ranskalaiselle Johann Duhaupas’lle. Robert Helenius kohtasi argentiinalaisen Gonzalo Omar Basilen, joulukuun 17. päivä 2016 Helsingissä. Voitto tuli 48 sekunnissa ja lehdet otsikoivat: "Robert Helenius tyrmäsi surkean kehäkonkarin".

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva vasemmalla Robert Helenius Copyright Play Among Friends
    Nyrkkeilyä Kuubassa
    Nyrkkeilyä Kuubassa
    Nyrkkeilyä Kuubassa
    Nyrkkeilyä Kuuban tapaan

    Kuubassa nyrkkeilyä harrastetaan paljon ja maasta on tullut suuri määrä maailman parhaita nyrkkeilijöitä. Hyvin totiset harjoitukset Kuubassa aloitetaan jo hyvin nuorina.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © peiflickr
    Nyrkkeilyä Kuubassa
    Nyrkkeilyä Kuubassa
    Nyrkkeilyä Kuubassa
    *** tunturisusi.com linkit ***