Lisääntyminen
Orava saavuttaa lisääntymiskyvyn hieman alle vuoden iässä. Orava kantaa 38 - 39 vuorokautta. Oravanaaras voi synnyttää mihin aikaan hyvänsä maalis-syyskuussa. Kehnon ravintotilanteen aikana oravakanta voi olla niin harvaa, että lisääntyminen voi olla vähäisempää. Hyvinä ravintovuosina poikueita voi syntyä kolmekin ja niissä voi olla enimmillään jopa kymmenkunta poikasta kerrallaan, tavallisimmin kuitenkin 3 - 6. Poikasten syntymäpaino on 8 - 12 grammaa. Ensimmäiset 10 päivää poikaset ovat kuin karvattomia, pitkähäntäisiä hiiriä, joilla on suhteettoman suuret käpälät. Paljaissa kainaloissa näkyy sekä pieniä, että inhottavan suuria kirppuja. Poikasten silmät avautuvat vasta 30 päivän iässä, jolloin niille on kasvanut myös jo tiheä turkki. Tässä vaiheessa poikasista alkaa tulla aktiivisia, ne liikkuvat jo pesässä, puhdistavat itseään ja etsivät jotakin silmua syödäkseenkin. Poikaset kömpivät pesästä ulos ensimmäisen kerran vasta 40 - 45 päivän ikäisinä. Pieniä poikasia orava voi siirtää suussaan kantaen toiseen pesään, jos pesää on sen mielestä häiritty. Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva ylhäällä Copyright Peter Trimming *Kuva oikealla Sciurus vulgaris exalbidus Copyright Tatiana Bulyonkova |
|
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tomi Tapio |
|
Elämää yksin ja perheenä
Lisääntymisen ulkopuolella oravat ilmeisesti elelevät yksikseen. Syksyllä ja talvella pesästä tapaa useimmiten vain yhden oravan. Pariskunta voi kyllä talvellakin yhdessä lämmitellä pesässään. Pienten poikasten aikana naaras ajaa koiraan pois pesän läheisyydestäkin, mutta kunhan poikaset ovat parin kuukauden ikäisiä, koko perhe voi taas yöpyä yhdessäkin. Oravat ovat reviiristään tarkkoja. Oravan reviirialue on yleensä kolmen hehtaarin suuruinen. Reviirialuetta hallitsee naaras, joka ajaa muut naaraat pois reviiriltään. Se kuitenkin yleensä sallii useiden urosten jäämisen alueelleen.
Elinikä
Orava voi elää jopa 8 - 12 vuotta, mutta luonnossa elinikä on huomattavasti lyhyempi. Luonnossa maksimi-ikä on noin 6 - 7 vuotta. Tavallisimmin orava luonnossakin voi saavuttaa silti vain noin 3 vuoden iän - ja suurin osa oravista kuolee alle vuoden ikäisinä. |
Oravanpesä
Oravalla on useampi kesä- ja talvipesä reviirin merkkeinä ja asumista varten. Kesäpesät on rakennettu lehtevistä risuista puun oksahankoihin. Talvi- ja poikaspesät ovat suurempia ja lähellä puun runkoa, usein kuusessa - mutta yhtä usein männyssäkin - harvemmin lehtipuussa. Niissä voi olla useampi sisäänkäynti tai kaksi osastoa. Jos näätä kurkistaa sisään toisesta ovesta, voi orava puikahtaa toisesta pakosalle. Läpimitaltaan talvi- ja poikaspesät ovat ulkomitoiltaan korkeintaan puolisen metriä. Hyvä talvipesä painaa kilon, kun kesäpesän paino on vain puolet siitä. Pesän tärkeimmän osan, lämpöeristeiden ja pehmikkeiden, hankinnassa oravalla on viime aikoina ollut kasvavia vaikeuksia. Alkuperäisissä suomalaissa metsissä eristeinä olivat pehmeät lupot ja naavat. Puhtaita luppopesiä oravat rakentavat vieläkin koillisen Suomen ikimetsissä. Muualla ne saavat tyytyä tekemään luppopesien sijaan kuori- sammal- tai heinäpesiä. Myös korvikkeita orava on oppinut käyttämään pesän teossa: mineraalivilloja, riepuja ja pehmopapereita. Sisältä naavalla ja sammalilla vuorattu pesäkammio on hämmästyttävän pieni. Ollessaan pesässä orava sulkee kulkuaukon. Varhaisimmat poikueet voivat syntyä jo maalis-huhtikuussa. Orava varautuu tähän ja tiivistelee risuista ja sammalista tehtyä pallopesäänsä talven myötä. Talvipesän sisäilmassa on mitattu kovallakin pakkasella 15 - 20 lämpöastetta sekä oravan ollessa pesässä että vielä sen poistumisen jälkeenkin. Oravanpesä voi sijaita myös puunkolossa taikka linnunpöntössä, joskus myös rakennusten ullakolla. Pesä on sammalhuone, jota Aleksis Kivi on niin kauniisti kuvannut. Huonojen säiden yllättäessä orava voi viettää aikaansa päiväkausia pesässään. |
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tomi Tapio |
|
|
Lähteinä
Juha K. Kairikko: Pihkahännännahat taloutemme perusta. Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen orava-info Luonnossa Net Oravan metsästyksestä 1940-1950-luvuilla - Erälehti.fi/Pekka Suuronen Seppo Sulkava: Orava - Suomen luonto Eläimet - Weilin+Göös SKS Nokian metsäopetuspolku Animal Diversity Web: Sciurus vulgaris - Eurasian red squirrel *ClipArt-kuva Copyright ClipartHeaven.com |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tomi Tapio |
ORAVIA
| TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |
|
Konsertti metsänväelle
- Hans Zatzka (1859 - 1949)
Orava on päässyt hyville paikoille tässä kauniissa, vanhassa maalauksessa, jossa pidetään konserttia metsänväelle. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright sofi01 |