Menu
Tunturisuden sivut
Orava Lisääntyminen

Orava saavuttaa lisääntymiskyvyn hieman alle vuoden iässä. Orava kantaa 38 - 39 vuorokautta. Oravanaaras voi synnyttää mihin aikaan hyvänsä maalis-syyskuussa. Kehnon ravintotilanteen aikana oravakanta voi olla niin harvaa, että lisääntyminen voi olla vähäisempää. Hyvinä ravintovuosina poikueita voi syntyä kolmekin ja niissä voi olla enimmillään jopa kymmenkunta poikasta kerrallaan, tavallisimmin kuitenkin 3 - 6.

Poikasten syntymäpaino on 8 - 12 grammaa. Ensimmäiset 10 päivää poikaset ovat kuin karvattomia, pitkähäntäisiä hiiriä, joilla on suhteettoman suuret käpälät. Paljaissa kainaloissa näkyy sekä pieniä, että inhottavan suuria kirppuja.

Poikasten silmät avautuvat vasta 30 päivän iässä, jolloin niille on kasvanut myös jo tiheä turkki. Tässä vaiheessa poikasista alkaa tulla aktiivisia, ne liikkuvat jo pesässä, puhdistavat itseään ja etsivät jotakin silmua syödäkseenkin.

Poikaset kömpivät pesästä ulos ensimmäisen kerran vasta 40 - 45 päivän ikäisinä. Pieniä poikasia orava voi siirtää suussaan kantaen toiseen pesään, jos pesää on sen mielestä häiritty.

Laulu oravasta - Aleksis Kivi

Makeasti oravainen
Makaa sammalhuoneessansa;
Sinnepä ei Hallin hammas
Eikä metsämiehen ansa
Ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans' monta;
Havu-oksan rauhan-viiri
Päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass'!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass':
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
Akkunalla pienoisella,
Linnut laulain taivaan alla
Saattaa hänen iltasella
Unien Kultalaan.
Oravan poikaset

Oravan poikaset.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Hanna Knutsson


Elämää yksin ja perheenä

Lisääntymisen ulkopuolella oravat ilmeisesti elelevät yksikseen. Syksyllä ja talvella pesästä tapaa useimmiten vain yhden oravan. Pariskunta voi kyllä talvellakin yhdessä lämmitellä pesässään. Pienten poikasten aikana naaras ajaa koiraan pois pesän läheisyydestäkin, mutta kunhan poikaset ovat parin kuukauden ikäisiä, koko perhe voi taas yöpyä yhdessäkin.

Oravat ovat reviiristään tarkkoja. Oravan reviirialue on yleensä kolmen hehtaarin suuruinen. Reviirialuetta hallitsee naaras, joka ajaa muut naaraat pois reviiriltään. Se kuitenkin yleensä sallii useiden urosten jäämisen alueelleen.

Elinikä

Orava voi elää jopa 8 - 12 vuotta, mutta luonnossa elinikä on huomattavasti lyhyempi. Luonnossa maksimi-ikä on noin 6 - 7 vuotta. Tavallisimmin orava luonnossakin voi saavuttaa silti vain noin 3 vuoden iän - ja suurin osa oravista kuolee alle vuoden ikäisinä.
Oravanpesä

Oravalla on useampi kesä- ja talvipesä reviirin merkkeinä ja asumista varten. Kesäpesät on rakennettu lehtevistä risuista puun oksahankoihin. Talvi- ja poikaspesät ovat suurempia ja lähellä puun runkoa, usein kuusessa - mutta yhtä usein männyssäkin - harvemmin lehtipuussa. Niissä voi olla useampi sisäänkäynti tai kaksi osastoa. Jos näätä kurkistaa sisään toisesta ovesta, voi orava puikahtaa toisesta pakosalle. Läpimitaltaan talvi- ja poikaspesät ovat ulkomitoiltaan korkeintaan puolisen metriä. Hyvä talvipesä painaa kilon, kun kesäpesän paino on vain puolet siitä.

Pehmusteiden keruuta

Orava keräämässä pehmikkeitä pesäänsä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Hanna Knutsson


Pesän tärkeimmän osan, lämpöeristeiden ja pehmikkeiden, hankinnassa oravalla on viime aikoina ollut kasvavia vaikeuksia. Alkuperäisissä suomalaissa metsissä eristeinä olivat pehmeät lupot ja naavat. Puhtaita luppopesiä oravat rakentavat vieläkin koillisen Suomen ikimetsissä. Muualla ne saavat tyytyä tekemään luppopesien sijaan kuori- sammal- tai heinäpesiä. Myös korvikkeita orava on oppinut käyttämään pesän teossa: mineraalivilloja, riepuja ja pehmopapereita.

Sisältä naavalla ja sammalilla vuorattu pesäkammio on hämmästyttävän pieni. Ollessaan pesässä orava sulkee kulkuaukon. Varhaisimmat poikueet voivat syntyä jo maalis-huhtikuussa. Orava varautuu tähän ja tiivistelee risuista ja sammalista tehtyä pallopesäänsä talven myötä. Talvipesän sisäilmassa on mitattu kovallakin pakkasella 15 - 20 lämpöastetta sekä oravan ollessa pesässä että vielä sen poistumisen jälkeenkin. Oravanpesä voi sijaita myös puunkolossa taikka linnunpöntössä, joskus myös rakennusten ullakolla. Pesä on sammalhuone, jota Aleksis Kivi on niin kauniisti kuvannut. Huonojen säiden yllättäessä orava voi viettää aikaansa päiväkausia pesässään.

Lähteinä
Juha K. Kairikko: Pihkahännännahat taloutemme perusta.
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen orava-info
Luonnossa Net
Oravan metsästyksestä 1940-1950-luvuilla - Erälehti.fi/Pekka Suuronen
Seppo Sulkava: Orava - Suomen luonto Eläimet - Weilin+Göös
SKS
Nokian metsäopetuspolku
Animal Diversity Web: Sciurus vulgaris - Eurasian red squirrel
Orava sciurus vulgaris
Oravaperhe - emo ja neljä poikasta.
Orava sciurus vulgaris
Oravaemo kuljettaa poikastaan suussaan.
Orava Sciurus vulgaris
Orava Sciurus vulgaris
Orava ruokailupuuhissaan.
Konsertti
Konsertti metsänväelle - Hans Zatzka (1859 - 1949)

Orava on päässyt hyville paikoille tässä kauniissa, vanhassa maalauksessa, jossa pidetään konserttia metsänväelle.
PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasia

Koiraeläimet

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)

Kissaeläimet

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***