Ravinto
Oravalla on monipuolinen ruokavalio, vaikka sen pääravintona ovatkin kasvit. Kuusen ja männyn siementen lisäksi orava syö myös sieniä, marjoja, pähkinöitä ja tammenterhoja siellä missä niitä on sekä vihreitä kasvinosia ja linnunmunia. Syksyllä se tekee ruokavarastoja puunkoloihin taikka maahan ja yrittää varmistaa näin koko vuoden ravinnonsaannin. Huonoina käpyvuosina orava joutuu talvella turvautumaan omaan "pettuleipäänsä", kuusen silmuihin. Tällaisina talvina suuret määrät oravia voi kuolla nälkään. Oravat voivat syödä myös kukkia, marjoja ja hedelmiä. Eläinravintona kelpaavat toukat, hyönteiset ja linnunpoikaset. Oravat järsivät myös luita ja pudonneita hirvieläinten sarvia kalkintarpeeseensa. Lintulaudoillakin orava on tuttu näky. Lintulaudoilla maistuvat maapähkinät, auringonkukansiemenet ja tali. Orava liikkuu päiväaikaan - yöt kuluvat pesässä nukuskellen. Orava liikkuu mieluiten yksin, mutta ruokailee myös muiden oravien läheisyydessä. Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva ylhäällä Copyright Peter Trimming *Kuva oikealla Copyright Sergey Yeliseev |
|
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Sergey Yeliseev |
|
Hajavarastoja kuin hamsterilla
Orava piilottelee ruokatarpeitaan keräilemiinsä varastoihin. Pähkinöitä oravat piilottelevat puistoissakin nurmikkoon taikka maahan ja lumipeitteen aikana lumeen. Ensiksi orava kerää itselleen suuntäyden ja suuntaa sen kera sitten piilottamaan, yleensä noin 2 - 12 metrin etäisyydelle, mutta aina eri etäisyydelle ja eri suuntaan. 
Tämä on hajavarastointia, jossa orava tekee suuren määrän pieniä varastoja, joita muut eivät toivottavasti löydä. Kaiken aikaa oravat kuitenkin löytävät toistensakin tekemiä varastoja, ja siirtelevät niitä, sekä juuri tekemiään omia, uusiin paikkoihin. Käpyjä orava hakee suoraan puista, sekä kuusista että männyistä, ja kiikuttaa niitä yksi kerrallaan piilovarastoon sammalen alle. Hyvinä käpyvuosina tämä varastointi jatkuu vielä lumienkin tultua. Alkutalvesta, lumien tultua, orava siirtelee varastojaan lähemmäksi lumen pintaa ja voi sijoittaa niitä puun taikka oksan hankaankin. Myös sieniä, omenanpuolikkaita ja keitettyjä perunoita sijoitellaan näin, kuin jääkaappiin, odottamaan napostelua. Joskus orava voi sijoittaa näitä makupaloja ihan korkeallekin puuhun, mutta tavanomaisesti 1 - 2 metrin korkeudelle. Pienet sienet orava ripustaa kokonaisina, mutta isompia lakkeja se lohkoo pienemmiksi. Kuivuttuaan sienet pysyvät kauan paikoillaan, mutta useimmat niistä tulevat syödyiksi ennen kevättä. Orava muistaa kaikki kätkönsä ja varastonsa suunnilleen ja löytää ne lopulta hajuaistinsa avulla. |
Maan ja lumen kaivuuta
Syksyisin orava kaivelee mäntykankaille pieniä, muutaman sentin kuoppia, etsiessään sieniä, jänönmukuloita taikka muuta syötävää. Alkutalven aikana näitä oravan kaivamia pieniä kuoppia ilmestyy ohuen lumen peittämään sammalikkoon, johon jää kävyn muotoinen kolo merkiksi siitä, että orava on löytänyt siitä kävyn. Jälkiä katselemalla näkee, että usein orava on syönytkin löytämänsä kävyn siemenet siinä lähellä. Paksummankin lumen aikana orava jatkaa kaivuutöitään, tehden pieniä lumitunneleita käpyjä etsiessään. Orava voi kaivaa lumeen myös vaakasuoria tunneleita, joihin se hakeutuu kovalla pakkasella. Kun ulkona paukkuu 20 asteen pakkanen, niin tällaisen tunnelin perällä on vain pari miinusastetta. 
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright Marko Kivelä |
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tomi Tapio |
|
Orava sananlaskuja
Ei mettä siitä vähene vaikka orava osansa ottaa. (Hausjärvi) Haukotus menee suusta suuhun, orava menee puusta puuhun. (Hausjärvi) Harvoin orava maahan asti putoo vaikka oksa taipuu ja väliin katkeekin. (Hausjärvi) Haukotus kulkee suusta suuhun niinkuin orava puusta puuhun. (Alatornio) Haukka lentää suusta suuhun niinku orava puusta puuhun. (Alatornio) Minä olen siittä kylästä josa ei orava ota ollakseen eikä harakka tee pesää ja semmosesta talosta josa on nelijä pirttijä eikä yhtään peräakkunaa. (Hailuoto) Ei joka kuusessa orava ole. (Hausjärvi) Jos orava tulee ihmisten nurkkiin se tietää tulipaloa. (Riihimäki) Hyöri pyöri piikaseni niinkuin oksalla orava. (Hausjärvi) Oksattomaankin puuhun orava pääsee, vaan käpyiset puut sen elättää. (Hausjärvi) O ku rihmasee kuolt orava. (Juva) Ei siim puuss orava ollu. (Kalanti) Ei mittä muut ilma vaeva sa, ko kärpäm pivost ja orava puust. (Kalanti) Viuh vauh joka puussa orava. (Kiuruvesi) Kyl mie näytän mist puusta se orava putuaa. (Kurkijoki) Kyllä se mennöö peästään kun puhas orava. (Paltamo) |
Kummasta päästä alkaa kävyn syönti?
Kävyllä on terävä ja tylppä pää. Tietäisitkö, kummasta päästä orava aloittaa kävyn syömisen? No, se aloittaa sen aina tylpästä päästä. Lähteinä Juha K. Kairikko: Pihkahännännahat taloutemme perusta. Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen orava-info Luonnossa Net Oravan metsästyksestä 1940-1950-luvuilla - Erälehti.fi/Pekka Suuronen Seppo Sulkava: Orava - Suomen luonto Eläimet - Weilin+Göös SKS Nokian metsäopetuspolku Animal Diversity Web: Sciurus vulgaris - Eurasian red squirrel *ClipArt-kuva hamsterioravasta, sekä tyttö ruokkimassa oravaa Copyright ClipartHeaven.com 
|
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Tomi Tapio 
Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright Peter Trimming |
ORAVIA
| TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |