Menu
Tunturisuden sivut
Orava taistelee Pohjolan metsissä

Pohjolan metsissä käydään kaiken aikaa taistelua elämästä ja kuolemasta saaliiden ja saalistajien välillä. Tässä kamppailussa oravan on selvitäkseen käytettävä omia keinojaan: sen on oltava varovainen, piiloiltava ja paettava tarpeen tullen.

Orava liikkuu sekä puissa että maassa. Se joutuu tekemisiin sekä lentävien petolintujen, että maassa ja puissa liikkuvien nisäkäspetojen kanssa. Orava pyrkii välttämään laajoja aukeita, josta se on helppo havaita ja pysyttelee mieluiten metsän suojassa.

Oravalla on myös ominaisuuksia, joiden avulla se pystyy välttämään ja pakenemaan petoja. Sen silmät ovat suuret ja korkealla päässä - näkökenttä on siis laaja. Sillä on tarttumiskykyiset kynnet ja pitkä tuuhea häntä, jotka kummatkin ovat apuna kiipeiltäessä ja hypittäessä nopeasti puissa.

Orava sciurus vulgaris

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tomi Tapio


Ruokailutaktiikka talvella

Oravien ruokailutaktiikka on talvella erilainen kuin kesällä. Talvisin oravat etsivät havupuun kävyistä siemeniä. Oksilla touhutessaan ovat ne alttiita päiväpetolintujen hyökkäyksille. (Liito-oraville päiväpetolinnut ovat vielä suurempi uhka, siksi ne liikkuvatkin ravinnon haussa hämärän ja pimeän aikaan).

Oravat keskittävätkin ruokailunsa lyhyeen hetkeen keskipäivällä, joten ne ovat näkösällä vain lyhyen aikaa. Keväällä ja kesällä oravat vilistävät mielellään maassa aluskasvillisuuden suojissa ja syövät yleensä pudonneita siemeniä. Tähän vuodenaikaan ne lähtevät liikkeelle juuri ennen auringonnousua ja vetäytyvät yöpuulle auringon laskiessa; keskipäivällä ne viettävät siestaa.

Maassa ruokaillessaan oravat ovat melko hyvässä suojassa päiväpetolinnuilta, ja öisin nämä jyrsijät koettavat pysyä piilossa saalistavilta näädiltä ja pöllöiltä.
Orava ruokailee

Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tixu Oty


Joskus helpompaa

Oravan elämä luonnossa on kovaa taistelua usein elämästä ja kuolemasta, mutta välillä ja joskus on helpompaa, kuten kuvassa.

Vaaran paikkoja

Riski joutua yllättävän hyökkäyksen kohteeksi oravalla kasvaa silloin, kun se siirtyy ruokailualueelta toiselle. Poikaset ovat suuressa vaaravyöhykkeessä leikkiessään, ja esiaikuiset sen jälkeen, kun ne on ajettu pois vanhempiensa elinpiiriltä loppukesällä tai alkusyksystä.

Puolustustaktiikoita

Miten oravat välttävät petoja talviaikaan - ja minkälainen on petolintujen saalistustaktiikka? Kuusissa ruokaillessaan oravat pysyttelevät oksien tyvellä, lähellä runkoa, männyistä ne taas etsivät tiheäneulastoisia paikkoja. Kummassakin tapauksessa näkösuoja on varsin hyvä.

Havaituksi tultuaan orava jähmettyy paikoilleen - se voi pysyä täysin liikkumatta jopa puoli tuntia. Jos välitöntä vaaraa ei ole, orava ehtii varoitella perheenjäseniään naksauttelevasti äännellen, jaloilla tömisyttäen tai häntää heiluttelemalla.

Epäillessään poikastensa joutuvan vaaraan, emo kuljettaa ne suussaan yksi kerrallaan varapesään. Jouduttuaan täysin yllätetyksi orava saattaa pudottautua monta metriä alempana oleville oksille.

Pehmusteiden keruuta

Oravan lumijäljet.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Audrey


Oravan lumijäljet

Oravan jälki on metsiemme kolmanneksi runsain lumijälki. Vain jäniksen ja ketun jälkiä on runsaammin. Takajalka on etujalkaa paljon kookkaampi. Takakäpälän jälkipainallus on noin 6 cm pitkä, kun etukäpälän painallus jää alle neljän senttimetrin. Takajalan jäljessä erottuu viisi varvasta, etujalan jäljessä vain neljä. Ohuessa nuoskalumessa jälkeen piirtyy pitkien varpaiden painallukset, mutta paksuun pehmeään hankeen jää vain kuoppa.

Orava liikkuu lähes yksinomaan hyppien. Jälkijono on helppo tunnistaa. Jälkiryhmässä isojen ulospäin suuntautuneiden takajalkojen jäljet osuvat pienempien etujalkojen jälkien etupuolelle. Loikan pituus on 40 - 80 cm. Oravan jälki alkaa puunjuurelta ja päättyy puunjuureen. (Riistakolmiot.fi)
Näätä ja kanahaukka

Näätä ja kanahaukka ovat ne pedot, jotka Pohjolan havumetsissä saalistavat oravia ympäri vuoden. Muita oravan vihollisia ovat pöllöt, hiirihaukka, kettu ja kärppä, sekä kissa ja koira.

Kanahaukka

Kanahaukka, oravan vaarallinen vihollinen.

Hyökkääjänä kanahaukka

Tiheän oravakannan aikana kanahaukat syövät suuren määrän oravia. Tammi-helmikuussa voi jopa 70 % kanahaukan ravinnosta koostua oravista. Näinä talvikuukausina kanahaukoilla ei ole reviiriä ja ne vaeltavat laajalti.

Kanahaukka tekee joko lyhyitä, noin 50 metrin hyökkäyksiä, jotka se aloittaa tavallisesti jonkin puun oksatiheiköstä, tai sitten ne pyytävät oravia matalasta saalistuslennosta.

Kanahaukalta menee noin tunti oravan popsimiseen ja aterian jälkeen se pysyttelee lopun päivää aloillaan. Seuraavana päivänä kanahaukka on aktiivinen vain 5 prosenttia valoisasta ajasta, se olla öllöttelee hyvin syöneenä aloillaan. Suurimman osan aktiivisesta ajastaan kanahaukka väijyy oravia läpi talven piiloistaan.

Hyökkääjänä näätä

Näädän hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan orava käyttäytyy eri tavoin, kuin kanahaukan kanssa. Se kirkuu kimeästi ja kiitää puiden ohuimmille oksille, jotka eivät kannata näätää. Näädät ovat kuitenkin tehokkaita metsästäjiä, ja niiden saaliiksi jää noin 10 prosenttia talvisesta oravakannasta.

Yksi näätä syö keskimäärin kahdeksan oravaa kuukaudessa. Näädät etsivät oravia myös näiden pesistä. Näätä kulkee saalistusretkensä aikana noin viisi kilometriä ja voi käyttää oravanpesiä myös lepopaikkanaan.

Sekä oravat että näädät viihtyvät hyvin samanlaisissa, havupuuvaltaisissa sekametsissä ja aarnialueilla, jos sellaisia vielä jossakin on. Kun oravakanta pienenee, näädät siirtyvät jahtaamaan muita pikkunisäkkäitä, kuten metsämyyriä.

Lähteinä
Maailman eläimet - Nisäkkäät 2 - Tammi
Juha K. Kairikko: Pihkahännännahat taloutemme perusta.
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen orava-info
Luonnossa Net
Oravan metsästyksestä 1940-1950-luvuilla - Erälehti.fi/Pekka Suuronen
Seppo Sulkava: Orava - Suomen luonto Eläimet - Weilin+Göös
SKS
Nokian metsäopetuspolku
Animal Diversity Web: Sciurus vulgaris - Eurasian red squirrel
Orava sciurus vulgaris
Orava oksallansa.
Orava Sciuris vulgaris
PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasia

Koiraeläimet

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)

Kissaeläimet

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***