Menu
Pääsiäinen
Paasiainen

PÄÄSIÄINEN

Pääsiäinen on vanhimpia kirkollisia juhlia. Aluksi Kristuksen ylösnousemuksen muistojuhlaa vietettiin joka sunnuntai. Vuosittaisen juhlan aseman pääsiäinen sai 200-luvulla.

Pääsiäistä edeltää 40 päivän mittainen paastonaika, joka alkaa tuhkakeskiviikkona. Tätä edeltävä päivä, laskiainen, liittyy nimeltään paastoon. Paastoon laskeudutaan, laskiainen - paastosta päästään, pääsiäinen.

Palmusunnuntai. Pääsiäisajan aloittaa palmusunnuntai. Nimi viittaa vihreisiin lehviin, joilla koristettiin kirkko. Jeesus ratsasti Jerusalemiin palmusunnuntaina juhliakseen pääsiäistä. Pääsiäinen oli jo silloin juutalaisten keväinen juhla.

Kiirastorstai. Pääsiäisviikon päivistä kiirastorstai on puhdistuspäivä. Kiirastorstai nimenä johtuu Jeesuksen suorittamasta jalkojenpesuoperaatiosta. Ruotsin kielessä skära tarkoittaa puhdistamista, ja ruotsalaisten kiirastorstai onkin nimeltään skärtorsdag, puhdistustorstai. Suomen kieleen sana lainautui hieman vääntyneessä muodossa ja siitä tuli kiirastorstai. Suomalaiset eivät sinänsä ymmärtäneet mitään siitä, että ruotsinkieliseen lähdesanaan liittyi puhdistamista ja keksivät sen sijaan, että kiira on jokin pihapiirissä asustava pahansuopa olento. Kiira piti karkottaa kiirastorstaina pois.

Jeesus

Pitkäperjantai. Pitkäperjantai on ollut pitkän paastonajan kärsimysjakson huipentuma. Se on Jeesuksen kärsimyskuoleman muistopäivä. Pitkäperjantaina Jeesus kuoli ristille. Kristuksen kuoleman muistopäivänä pitkäperjantai tunnetaan 300-luvulta lähtien. Myös tavallisten ihmisten kärsimys huipentui pitkäperjantaina, sillä se oli 40-päiväisen paaston miltei viimeinen päivä. Pitkäperjantaina ei ole saanut nauraa eikä kulkea kylillä, vaan on luettu kotona sanaa tai käyty kuulemassa sitä kirkossa. Pitkäperjantaina on tulenkin teko ollut kielletty, ja on pitänyt tulla toimeen kylmällä ruualla. Edes lasta ei ole saanut imettää.

Pääsiäissunnuntai. Pääsiäispäivä eli pääsiäissunnuntai on kirkkojuhlista suurin. Se on ylösnousemuksen päivä, silloin Jeesus nousi haudastaan ylös taivaaseen. Pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle meni naisia kukkia tuomaan. Kun he pääsivät perille, olikin kalliohaudan suuta vartioiva kivipaasi kadonnut. Naiset kurkistivat ihmeissään hautaan ja näkivät siellä enkelin. Enkeli ilmoitti heille, että Jeesus on noussut ylös kuolleista ja elää. Hän kehotti naisia kertomaan edellä mainitun Jeesuksen ystäville.

2. pääsiäispäivä on ensimmäisen pääsiäispäivän jälkeisenä maanantaina. Toinen pääsiäispäivä on ikivanha jäänne juutalaisten tavasta viettää kahdeksanpäiväistä pääsiäisjuhlaa. Pääsiäinen alkoi palmusunnuntaista ja päättyi toiseen pääsiäispäivään.

Piinaviikko

Piinaviikon päivät ovat: malkamaanantai, tilkkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai eli pääsiäislauantai eli hiljainen lauantai, sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai ja pälkkäpääsiäinen.

Tikkutiistaina vuoltujen sytyketikkujen uskottiin olevan erityisen onnea tuottavia. Tikkutiistaina piti pistää luudan ja vispilän varpuja tuvan seinänrakoihin, jotteivat pahat henget pääsisi taloon pääsiäisviikolla.

Pääsiäissää

Pääsiäispäivän aamuun liittyy uskomus, että aurinko tanssii noustessaan Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Ihmiset ovat sekä Suomessa, että muissakin maissa kokoontuneet korkeille paikoille katsomaan tätä ihmettä. Kaikkea yliluonnollista kauneutta ja ihmeitä karttava nykyaika on selittänyt tämän auringon tanssimisen niin, että auringon valo vain taittuu taivaanrannan ilmamassoista ja tämä aiheuttaa auringon hypähtelyn. Pääsiäisaamun säästä on ennustettu tulevan kesän säätä.

"Yhä vieläkö, aurinko, karkeloit ilotanssia taivaalla pääsiäisaamun kuin lapsuuden vuosina?"- Kaarlo Sarkia

Mämmiä

Pääsiäisruoka mämmi mainitaan kirjallisuudessa lounaissuomalaisena ruokana jo 1700-luvulla. Välillä mämmi jo melkein unohdettiin, mutta 1800-luvun lopulla mämmiasiaa alkoivat ajaa innolla eteenpäin emäntäkoulut, maatalousjärjestöt, keittokirjojen tekijät ja sanomalehdet. 1930-luvulla mämmi oli jo valloittanut Suomen uudelleen. Mämmiin lisättiin hienoja makuja pomeranssin ja muiden mausteiden avulla, ja sittenpä se olikin jo valmis ilmestymään vanhoja tuohiropeita jäljittelevissä pahvipakkauksissa kauppojen kylmäaltaisiin pääsiäisen seutuvilla. Nykyisin mämmi on vankasti osa pääsiäistämme.

"Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua."


"Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu."

"Pääsiäisen onnenhiput,
puput, munat, ruohot, tiput.
Tulppaanin väri ja auringon valo
ja keväinen ajatus jalo."


Pääsiäinen

Nokkela keinot keksii - rakkaus löytää aina tien

Ennen vanhaan maalla nuorilla oli vähemmän tilaisuuksia nähdä toisiaan romanttisissa merkeissä. Niinpä lankalauantaisin nuoret kokoontuivatkin innolla pääsiäisvalkeille, eivät suinkaan noitia karkottamaan, vaan toisiaan näkemään ja tapaamaan. Pääsiäisvalkeat olivat itse asiassa monille ajan huvitilaisuuksia.

Pääsiäinoita

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tom Simpson
Noita-akka

Pääsiäisnoitien viisauksia


Jos lasta imettää kolme pitkääperjantaita, niin siitä tulee velho eli tietäjä.

Pitkäperjantaita pidettiin ennen noitien toimintapäivänä, mutta varaustempuilla niitä voitiin tällöin tehokkaasti vastustaakin, ken siihen vain kykeni. Taikojen avulla yritettiin sinä päivänä saavuttaa kalaonneakin.

Älä ihmettele, että pitkäperjantain aamuna ei näy ainuttakaan harakkaa. Ne ovat kaikki noitaämmiä kyydissä!

Pitkäperjantaiyönä kuunnellaan trulleja sellaisen talon katolla, joka on kolme kertaa muutettu. Sieltä kuullaan, minkälaista elämä sinä vuonna tulee olemaan. Jos joltakin kulmalta kuullaan niin kuin veistelemistä, se merkitsee, että siltä kulmakunnalta kuolee ihmisiä, koska kuullaan arkun lautoja veisteltävän.

Pääsiäismuna

Pääsiäisyönä ratsastavat noidat hornaan. Kerran sattui pappi yöllä kulkemaan, ja noita ratsasti isolla luudalla juuri siitä. Pappi huusi Jumalanpojan nimen, ja luutapas putosi yksinään maahan. Pappi katkaisi luudan varren ja leikkeli puukolla kaikki varvut siitä pois. Seuraavina päivinä kuultiin, että eräältä eukolta oli katkennut jalka ja kaikki hiukset lähteneet pois.

Noita Noidat ja trullit - pahat noita-akat ja ihastuttavat pikkutrullit

Pääsiäinen on noitien sesonkiaikaa. Taivaalla lentelevät luudillaan kyömynenäiset, hyvin ilkeät ja pahansuovat noita-akat, ja kaduilla ja kujilla kipittelevät mitä ihastuttavimmat pikkutrullit. Näistä ensinmainittuja ovat monet menneinä vuosina pelänneet, kun taas nykyajan pikkutrullitytöt ovat aina olleet melkomoisia lemmikkejä ja odotettuja vierailijoita.

Pitkäperjantain ja pääsiäispäivän eli Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen välinen aika on ollut pahojen voimien aikaa. Noidat, joita nimitetään trulleiksi, ovat liikkeellä varastamassa onnea naapureiltaan. Kansa uskoi, että Kristuksen maatessa kivipaaden takana kallioluolassaan, kaikki pahat voimat saivat riehua vapaasti. Suomessa, ja muuallakin Euroopassa tiedettiin, että pääsiäisnoidat ja trullit lähtivät pääsiäisyönä liikkeelle vahingoittaakseen karjaa. Tämä ei ollut mikään uskomus, vaan vankkaa tietoa, johon uskoivat sivistyneetkin ihmiset.

Pääsiäisnoitien ajateltiin olevan kateellisia, vanhoja, väkäleukaisia ja kyömynokkaisia eukkoja, jotka kävivät pääsiäisenä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpaloja. Noidat lentelivät milloin luudalla, rukilla, jopa lampaalla taikka vasikalla tai ihan millä hyvänsä. Näiden eukkojen ruumis oli sivelty taikavoiteella niin liukkaaksi, että he kiisivät vauhdilla ja ääneti ilmojen halki.

Tyypillinen noita istui (ja istuu) kahareisin luutansa selässä ja manaa lentäessään ääneen loitsujaan: "Huis hais ilmaan, ei kiviin taikka kantoihin!" tai "Yli maitten, yli puitten Hiitolan pitoihin, voijesarvi, pikkusarvi, isosarvi!" - näillä sanoilla lähti noita-akka vauhdilla kyyryssä lentomatkalleen, niin että mustan hameen helmat liehuivat ja viimassa paukkuivat.

Pääsiäislauantaina noidat ovat lentäneet joukolla kaikkialta Kyöpelin vuorelle vertailemaan saaliitaan. Paholainen on heitä rankaissut taikka palkinnut sen mukaan, millaiset heidän tuomisensa ovat olleet. Noitien herkkuja ja naposteltavia pirunkokouksissa ovat olleet käärmeet, sisiliskot, sammakot, rotat, rahkamättäät ja muut roinat ja raasteet, joita he ovat nauttien ja ahnaasti tunkeneet väkäväriseviin suihinsa.

Pääsiäispäivän aamuksi noitien oli ehdittävä kotipitäjänsä kirkkoon ennen muuta kansaa. Siellä ne istuivat selin alttariin, kiulu päässä! - etteivät olisi kuulleet saarnaa. Kirkkoväki ei saanut nähdä noitia. Kansa yrittikin torjua noitia risteillä, metelillä ja savulla joten kirkonmenoissa on voinut olla melkomoista menoa ja mekkalaa.

Pohjanmaalla poltettavat pääsiäistulet ovat alkujaan suojakeino noituutta vastaan. Noidat eivät uskaltaneet lähestyä kitkeräsavuista tulta, ja korkealla ilmassa palava tuli saattoi myös estää noidan koko lentoon lähdön. Lankalauantain juhlavia pääsiäiskokkoja poltetaan nykyisinkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Pääsiäinen

Pääsiäisruokia - lammasta, pashaa ja suklaata

Mämmin ohella pääsiäisen ruokia on lammas. Lammas ei kuitenkaan ole suomalaisten perinteistä pääsiäisruokaa, vaan se on juutalainen perinne. Lampaan kanssa nautitaan punaviiniä. Paaston päättyessä pääsiäisenä on herkuteltu monin tavoin. Lapset ovat syöneet suklaata ja kaikki ovat syöneet paljon kananmunia eri muodoissa.

Perinteisiä suomalaisen pääsiäispöydän ruokia ovat verimakkarat, rieskat, piiraat, juustot, uunijuustot ja ehkä myös vasikanpaisti. Ortodoksien pääsiäisherkkuna on pasha, joka on rahkasta, kermasta ja mausteista koostettu jälkiruokaherkku. Myös muut kuin ortodoksit alkoivat ahtaa pashaakin pääsiäisenä suihinsa 1970-luvulta alkaen.

Pääsiäinen

Häränmunia sokkona kopeloimassa

Pääsiäisaamuna yritettiin mennä hapuilemalla, silmät ummessa navettaan ja koetettiin haaruilla käsin otetta härän munista. Jos ne löysi, oli seuraavana kesänä onnea linnunpesien löytämisessä - mitä iloa siitäkin sitten lienee ollutkaan. Toiset koettivat kaikin tavoin tämän sokkona navetassa hapuilevan puuhia estää ja häiritä, asetellen tielle kaikenlaisia kompastusesteitä. Härän paikkaakin muutettiin.

Jos pääsiäisenä vettä sataa, tulee kylmä ja kolkko kesä.

Jos ei ole pääsiäisenä päätä kainalossa, niin ei ole mikkelinäkään.


Lähteet
Suuri perinne kirja. Toim. Satu Aalto. Karisto Oy 2008.
Spectrum


Pääsiäinen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, pääsiäistytöt Copyright © Joe Utsler


Pääsiäisenkelit

Pääsiäisenkelit ovat jouluenkeleiden, juhannusenkeleiden ja kaikkien muiden enkeleiden tapaan ihastuttavia, kauniita ja lumoavia.
Pääsiäinen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Hartwig HK


"Oi raitis aamu, Palmusunnuntai, ja ilma tuoksahtaa niin puhtahalta." - Eino Leino

Munat

Pääsiäinen - runo

Kun tulee pääsiäinen,
niin silloin alkaa kevät.
Pienet kissat keltaisina
pajuun kiipeilevät.

Muutakin on kummaa:
kukko helttapäinen
munii munat koreat,
kun tulee pääsiäinen.

Aale Tynni


Pajunkissoja pääsiäiseksi

Rantatieltä, ojan laidasta
pajunkissoja löydän.
Niillä minä pääsiäisenä
koristelen pöydän.

Pehmeä on silitellä
pajunkissan selkää.
Noidat lentää luudallansa,
eikö sisko pelkää?

Pikku-veikon keinuheppa
kammarissa heiluu.
Isä laittaa pääsiäiseksi
pihamaalle keinun.

Kukko kiekuu kanalassa
talvet sekä kesät.
Kunpa tietäis, mistä löytäis
pääsiäiskukon pesät.

Pesä pirttiin laitetaan,
kun iltalamppu palaa.
Kukko käy munimassa
keskiyöllä salaa.


Pääsiäinen on kevään juhlaa ja pääsiäismunien pyörittelyä

Pääsiäinen ei ole vain kristillinen juhla, vaan se on myös kevään ja luonnon heräämisen juhlaa. Ihmiset juhlistavat tätä luonnon heräämistä, tuomalla pääsiäiseksi sisälle pajunkissoja ja koivunoksia, sekä narsisseja maljakkoon, ja kasvattamalla rairuohoa.

Kevättä juhlittiin jo esikristillisenä aikana. Keski-Euroopassa kevään ja aamunkoin jumalatar oli nimeltään Ostara, ja nykyiset pääsiäisen symbolit munat ja jänikset olivat hänen uhrilahjojaan. Pääsiäismunaa pidetään uuden elämän vertauskuvana. Kananmunien värjääminen on ollut kaupungeissa tapana jo 1800-luvun alkupuolella. Munien koristeellisella maalaamisella on etenkin ortodoksien parissa pitkät perinteet, ja näiden pääsiäismunien huippua edustavat Fabergen munat, joilla aitoihin kananmuniin on yhteytenä enää ainoastaan muoto. Tavallisiin muniin on liittynyt monenlaisia leikkejäkin, kuten munanpyöritystä. Munia on siunattu, värjätty, lahjoitettu, piilotettu ja etsitty.

Pääsiäinen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Judy Merrill-Smith


Pääsiäinen

Virpomishokemia

"Virvon, varvon
tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks
vitsa teille, palkka meille!"


"Virvon, varvon vitsat selkään,
rikkaaks,
rakkaaks,
tuoreeks,
terveeks,
siulle vihta,
miulle paljon ja hyvvee!"


"Virvon, varvon vitallain,
tuoreeks' terveeks'
tulevaan vuoteen,
siulle vihta,
miulle kakkara!"


"Miepä virvon vitsasella
varvon koivun oksasella.
Toivon siulle terveyttä,
vitsan myötä virkeyttä."


"Tulin sua virpomahan
pitkän matkan päästä,
mulle sitten pääsiäiseks
pieni palkka säästä.
Jospa annat palkakseni
vaikka karamellin
tai vaikka rahamassistasi
pienen pienen pennin.
Mutta jollet anna mulle
edes pientä palkkaa,
niin silloin sulle juhlan jälkeen
noita-akka huonon onnen valkkaa!"
Pääsiäinen
Pääsiäismunat ja konfetit

Pääsisäisperinteitä Meksikon suunnalla ovat täytetyt munat (cascarones). Täytteenä voi olla pieniä leluja, taikka konfetteja eli värikästä paperisilppua, kuten kuvassa yllä. Tällaisen munan sisältö levitellään muiden pääsiäistä juhlivien ylle. Konfettikylvö tuo mukanaan onnea.
Pääsiäinen
Pääsiäinen

Pääsiäispupu

1600-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen protestantit halusivat päästä eroon munien siunaamisen ja lahjoittamisen katolisesta leimasta ilman että piti luopua munista, joilla oli jo pitkä perinne pääsiäisen symboleina. Niinpä keksittiin pääsiäisjänis eli pääsiäispupu.

Jäniskin käsitettiin munien tavoin jumalatar Ostaran uhrilahjaksi, mutta se oli myös hedelmällisyyden symboli. Sehän on tuttua jo jäniksiin ja erityisesti kaneihin liittyvistä vitseistä.

Saksan lapset uskovat, että pääsiäispupu kiertelee talojen pihoissa munakoppa selässä taikka käsissään ja kätkee munia ja muita pääsiäislahjoja ruohikkoon - tai varta vasten tehtyihin pääsiäispesiin. Pääsiäispupu on kuin joulupukki ja antaa lahjoja vain kilteille ja ahkerille lapsille, mutta kiertää tuhmat kaukaa.

Suomalaisilla tätä pääsiäisjäniksen tehtävää on hoidellut aapiskukko, joka on ottanut osakseen isällisen tai äidillisen hahmon ja piilottelee munia lasten etsittäväksi.
Pääsiäinen

"Virvon varvon vitsasella,
tällä pajun oksasella
Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.
En sulta palkkaa vaadi,
enkä velkakirjaa laadi,
vaan Jumala sinua siunatkoon!"


Pajunkissa valkoinen, kananpoika keltainen
iloiseksi mielen saa, pääsiäistä ennustaa.
Pääsiäiskukko

Suomessa on tunnettu myös tapa, jonka mukaan pääsiäisyönä pääsiäiskukko muni tuvassa ties minne lapsille suklaakarkkeja. Myöhemmin myös pieniä suklaamunia, joita sitten pääsiäisaamuna lapset innolla haeskelivat. Kukon jättösiä oli hyllyillä, koreissa, kaapeissa eli "piilopaikoissa" ja hakeminen oli tosi hauskaa!

Pääsiäinen

Pääsiäiskukat

Pääsiäiskukkien hallitseva väri on ollut keltainen. Kolme neljäsosaa myydyistä pääsiäiskukista on keltaisia. Perinteisiä pääsiäiskukkia ovat narsissi, tulppaani, krookus ja lilja. Varsinkin sipulikukat symboloivat pääsiäisen sanomaa: ylösnousemusta ja elämän voittoa kuolemasta. Myös kesäheleitä kukkia kuten keto-orvokkeja, muurikelloja, pelargonioita, esikoita ja helmihyasintteja suositaan pääsiäisenä. (Vantaan Lauri: Pääsiäiskukat puhkuvat elämänvoimaa)

"Virpoi, varpoi, tuoreeks terveeks.
Isännäl, iso vassa
emännäl perä leviä.
Poika tuokoon minijän
tytär hyvän sulhaisen.
siulle vissat, miulle palkka.
Miulle muna kanasestais
maitotilkka lehmäsestäs,
vähä voita vakkasestas
kopeekka kukkarostas.
Luoja sinnuu siunatkoon!"
Pääsiäinen
Pääsiäistrullit

Lapset kiertävät trulleiksi pukeutuneina virpomassa. He lyövät kevyesti pajunoksilla aikuisia, ja lausuvat samalla onnea toivottavia hokemia, mistä he saavat pienen lahjan. Lahja on joko jotakin suuhun pantavaa, kuten karkkia, tai jokin pieni rahasumma.

Virpomista on meillä harrastettu itäsuomessa ja se liittyy ortodokseilla palmusunnuntain perinteisiin. Virpojat eivät itäsuomessa pukeutuneet trulleiksi, ja virpojan noidaksi pukeutuminen tuleekin puolestaan länsisuomesta. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä. Samalla, kun Karjalasta tullut siirtoväestö asutettiin eri puolille Suomea, kulki virpomiskulttuuri heidän mukanaan.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Niklas Morberg


"Virvon, varvon vitsasella,
koitan kevätpajusella,
onnea oksalla tällä,
terveyttä toivotellen,
siunausta siivitellen."


"Virpoi, varpoi vitsa uusi,
kaunis niin kuin kukkiva kuusi.
Elämän onnea toivotan sulle,
parhaat lahjat annat sä mulle!


"Virvon, varvon vitsasella,
raitaisella rapsuttelen.
En mie mittään palkkaa vaaji,
enkä velkakirjaa laaji.
Jumala sinua siunatkoon!"
*** tunturisusi.com linkit ***