|
PAMPAKETTU (Pseudalopex gymnocercus)
Pampaketulla on ollut Suomessa, taikka muualla maailmassa käytössä useita nimiä, se on ollut myös Azaran zorro tai kettu, pampan harmaakettu ja Paraguayn kettu. Nimiviidakko meillä on taakse jäänyttä aikaa, sillä nisäkkäiden nimiuudistuksen jälkeen tälläkin lajilla on yksi nimi, se on pampakettu. Zorroksi sitä toki voi myös aina kutsua, sillä kaikki Etelä-Amerikan ketut ovat zorroja. Ominaisuuksia Painoa on 4 - 6,5 kg, joten pampakettu ei ole ihan pikkuruinen Etelä-Amerikan pienten kettujen joukossa. Ruumiilla on pituutta 65 cm - säkäkorkeutta on 40 cm. |
|
Elinympäristö ja levinneisyys Pampakettu elää Etelä-Amerikan ruohoaroilla eli pampalla, mutta sen voi kohdata myös autiomaassa tai aukkoisissa metsissä. Tiheitä metsiä se karttaa. Myös vuorilla se on yleinen aina kilometrin korkeuteen asti ja sen väitetään joskus kavunneen aina 4000 metrin korkeudelle asti. Pampakettu on yleinen etenkin Argentiinassa, jossa sitä tavataan Andien itärinteiltä aina Atlantin rannikolle asti. Myös Paraguay, Uruguay, Bolivia ja Brasilia ovat niiden viiden Etelä-Amerikan maan joukossa, joissa elää pampakettu. |
Paikoilleen jämähtäminen
Pampakettu voi joskus käyttäytyä kaukaisen sukulaisensa supikoiran tavoin. Ihmisen nähdessään se voi jähmettyä paikoilleen sen sijaan, että pinkaisisi pakoon. Ei uhanalainen Pampakettuja on määrällisesti niin paljon, että laji ei ole uhanalainen. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan pampaketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Alalajeja 5 Lycalopex gymnocercus gymnocercus Lycalopex gymnocercus antiquus Lycalopex gymnocercus domeykoanus Lycalopex gymnocercus gracilis Lycalopex gymnocercus maullinicus |
Ravinto
Ruokavaliossa pampaketulla ovat erikoislajikkeena rusakot, joita on istutettu Etelä-Amerikkaan. Useimpien muiden kettujen tavoin pampaketulle maistuvat myös erilaiset pikkunisäkkäät, jänikset ja linnut - jälkiruoaksi on hyvä napostella ja pistellä poskeen hedelmiä. Pampakettu on erityisen perso makealle, joten myös sokeriruoko on sen ahnaasti tavoittelema välipala. Myös kanavarkaisiin se voi joskus hämärän turvin sortua. Lisääntyminen Lisääntymisaikana naaras piilottelee kantavana ollessaan pensaiden taikka puiden juurakoiden suojiin kaivetussa pesäluolakolossa. Tämä luolan tapainen on yleensä jonkin muun lajin jäljiltä valmiiksi jäänyt. Kantoaika on 55-60 vuorokautta ja pentuja syntyy 3-5. Uros tuo emolle ruokaa pesälle, tämän hoivatessa pentujaan. Lähteet Azara's zorro (Pseudalopex gymnocercus) Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset ADW Animal Diversity Web IUCN Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kaksi kuvaa yllä, pampakettu (Pseudalopex gymnocercus) Copyright Ronai Rocha *Kaksi kuvaa sivun alareunassa, pampakettu (Pseudalopex gymnocercus) Copyright Cláudio Timm *Pampaketun levinneisyyskartta Copyright Udo Schröter |
|
|
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi * |
| TUNTURISUDEN ELÄINSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |
| ESIHISTORIALLISEN AJAN ELÄIMIÄ |
| LEMMIKIT - HARRASTUS- JA HYÖTYELÄIMET |
| *** tunturisusi.com linkit *** |