Tunturisuden sivut

Hello! Isopanda (Ailuropoda melanoleuca)

Panda oli esihistoriallisella ajalla laajalle levinnyt Kiinassa. Isopanda on nykyisin erittäin uhanalainen ja näitä mustavalkoisia karhuja elää kuuden erillisen vuoristoalueen bambumetsissä Kiinan länsiosissa viimeisimpien arvioiden mukaan 1 000 - 2 000, ehkä noin 1 600. Tämän lisäksi myös eläintarhoissa on pandoja.

Aikuinen isopanda on 120 - 190 cm pitkä ja painaa 85 - 125 kiloa. Panda eroaa varsinaisista karhuista mm. niin, että sen kuono on paljon lyhyempi kuin karhujen, sen jalkapohjat ovat karvaiset ja se on vain puoliksi kanta-astuja. Isopandan erityispiirre ovat valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvatkin.

Lisääntyminen

Isopanda saavuttaa sukukypsyyden 4 - 7 vuoden iässä. Ovulaatio on vain kerran lisääntymiskauden aikana. Kiima kestää 2 - 3 päivää. Kantoaika on viitisen kuukautta, ja pentuja syntyy yleensä vain yksi kerrallaan. Jos pentuja syntyy 2 - 3, niin vain yksi jää henkiin. Pandanpentu painaa syntyessään vain 90 - 160 grammaa ja on lähes karvaton. Pennut seuraavat emäänsä kolmivuotiaaksi asti, eli emo voi synnyttää vain joka toinen vuosi. Elämänsä aikana yksi emo voi tuottaa korkeintaan kahdeksan jälkeläistä.

Jättipandat Pyry ja Lumi saapuivat Ähtärin Eläinpuistoon Suomeen

Torstaina 18. tammikuuta 2018 pitkä odotus päättyi, kun jättiläispandat Hua Bao ja Jin Baobao - tai suomalaisilta nimiltään Pyry ja Lumi - saapuivat Kiinasta Suomeen.

Yleisö pääsi tutustumaan pandoihin karanteenin päätyttyä 17. helmikuuta. Sadat ihmiset kerääntyivät lauantaina Ähtärin eläinpuistoon, kun pandat vihdoin esittäytyivät yleisölle. Pandat innostuivat lumesta ja telmivät yleisön edessä lumihangessa. (Aamulehti 17.2.2018)

Uhat ja suojelu

Elinalueiden häviäminen ja salametsästys uhkaavat harvinaista ja uhanalaista pandaa, joka on yksi maailman harvinaisimmista nisäkkäistä. Nykyisin panda on erityisen ulkomuotonsa ja värityksensä vuoksi yksi maailman tunnetuimmista eläimistä. Tähän on vaikuttanut myös pandan oleminen Maailman Luonnon Säätiön (WWF) symbolina. Näin ei länsimaissa ole kuitenkaan ollut vielä niin pitkään, kuin monien muiden eläinlajien kohdalla.

Ensimmäisen kerran pandan kohtasi Kiinan vuorilla vuonna 1869 ranskalainen lähetyssaarnaaja, isä Armand David. Vuonna 1939 muutamia pandoja tuotiin laivalla Lontooseen ja niistä tulikin kohta eläintarhayleisön suursuosikkeja. Pandojen tarhaus on kuitenkin erittäin vaikeaa. Siksi niiden suojelu luonnossa onkin hyvin tärkeää.

Ikä - reviiri

Eräs panda on vankeudessa elänyt peräti 34-vuotiaaksi, mutta noin iäkäs panda on poikkeuksellinen. Tavallisimmin panda saavuttaa vankeudessa noin 26 vuoden iän - 30 vuotta on jo harvinaisuus. Isopanda on yksineläjä ja sillä on mahdollisesti reviiri. Toistensa seuraan pandat hakeutuvat vain keväisin lisääntymisaikaan. Hajumerkinnät ovat yleisiä varsinkin urosten kesken.

Pandojen väri

Vanha kiinalainen tarina kertoo, kuinka pandat saivat ainutlaatuisen värityksensä. Pandojen ystävä, nuori tyttö, kuoli. Pandat surivat suuresti tytön kuolemaa. Ne itkivät tytön hautajaisissa ja hieroivat silmiään käpälillään. Tällöin musta väri niiden käpälien pohjista tarttui niiden silmien ympärille. Sitten pandat halasivat lohduttaen toisiaan ja näin mustuivat korvat, hartiat ja raajat. Tällaisina näemme tämän vuoksi pandat tänä päivänä.

Pandojen luokittelussa on nähty ongelmia, mutta nykyisin ne luokitellaan kuuluviksi karhujen heimon alaheimoon, isopandoihin. Kiinalaiset kutsuvat isopandaa nimellä "xiongmao", joka tarkoittaa "suuri kissakarhu".

Isopanda

Suursyömäri

Yksi pandasta käytetyistä nimistä, bambukarhu, kuvaa ja luonnehtii sen ruokailutottumuksia. Pandat oleskelevat melkein aina bambutiheiköissä ja syövät enimmäkseen nuoria bambunversoja, bambun lehtiä ja varsia. Bambu kukkii vain kerran muutamassa kymmenessä vuodessa ja sen jälkeen se kuolee.

Jos pandan elinalueen bambut kukkivat samoihin aikoihin, se voi olla pandoille kohtalokasta. Tosin ne saattavat silloin tällöin syödä myös lihaa, pieniä nisäkkäitä ja kalaa. Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä, sillä bambussa on hyvin vähän ravintoaineita. Saadakseen tarpeeksi energiaa pandan on syötävä 12 - 18 kg bambua vuorokaudessa.

Syöminen tapahtuu istuvassa asennossa. Pandan kuudes varvas toimii peukalon tavoin ruuan hankinnassa. Toisin kuin jotkin muut karhut, panda ei vaivu talviuneen. Vedestä panda ei pidä ja se on myös huono kiipeilijä. Liikkeellä panda on yleensä yöaikaan.



Lähteinä
WWF
Ailuropoda melanoleuca - Animal Diversity Web