Tunturisuden sivut
Panda
Hello! ISOPANDA (Ailuropoda melanoleuca)

Panda oli esihistoriallisella ajalla laajalle levinnyt Kiinassa. Isopanda on nykyisin erittäin uhanalainen ja näitä mustavalkoisia karhuja elää kuuden erillisen vuoristoalueen bambumetsissä Kiinan länsiosissa viimeisimpien arvioiden mukaan 1000-2000, ehkä noin 1600. Tämän lisäksi myös eläintarhoissa on pandoja.

Aikuinen isopanda on 120 - 190 cm pitkä ja painaa 85 - 125 kiloa. Panda eroaa varsinaisista karhuista mm. niin, että sen kuono on paljon lyhyempi kuin karhujen, sen jalkapohjat ovat karvaiset ja se on vain puoliksi kanta-astuja. Isopandan erityispiirre ovat valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvatkin.

Lisääntyminen

Isopanda saavuttaa sukukypsyyden 4 - 7 vuoden iässä. Ovulaatio on vain kerran lisääntymiskauden aikana. Kiima kestää 2 - 3 päivää. Kantoaika on viitisen kuukautta, ja pentuja syntyy yleensä vain yksi kerrallaan. Jos pentuja syntyy 2 - 3, niin vain yksi jää henkiin. Pandanpentu painaa syntyessään vain 90 - 160 grammaa ja on lähes karvaton. Pennut seuraavat emäänsä kolmivuotiaaksi asti, eli emo voi synnyttää vain joka toinen vuosi. Elämänsä aikana yksi emo voi tuottaa korkeintaan kahdeksan jälkeläistä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa Copyright Copanda_ *Kuvat oikealla Copyright San Diego Shooter
*Ylin ja toiseksi alin kuva Copyright Chi King
Isopanda Isopanda Isopanda
Panda
Uhat ja suojelu

Elinalueiden häviäminen ja salametsästys uhkaavat harvinaista ja uhanalaista pandaa, joka on yksi maailman harvinaisimmista nisäkkäistä. Nykyisin panda on erityisen ulkomuotonsa ja värityksensä vuoksi yksi maailman tunnetuimmista eläimistä. Tähän on vaikuttanut myös pandan oleminen Maailman Luonnon Säätiön (WWF) symbolina. Näin ei länsimaissa ole kuitenkaan ollut vielä niin pitkään, kuin monien muiden eläinlajien kohdalla. Ensimmäisen kerran pandan kohtasi Kiinan vuorilla vuonna 1869 ranskalainen lähetyssaarnaaja, isä Armand David. Vuonna 1939 muutamia pandoja tuotiin laivalla Lontooseen ja niistä tulikin kohta eläintarhayleisön suursuosikkeja. Pandojen tarhaus on kuitenkin erittäin vaikeaa. Siksi niiden suojelu luonnossa onkin hyvin tärkeää.

Pandan salametsästyksestä ja -kuljetuksesta voidaan Kiinassa langettaa kuolemantuomio. Ensimmäiset kuolemantuomiot pandaturkisten kaupasta pantiin täytäntöön syksyllä vuonna 1989. Pandan turkista voidaan maksaa yli 200 000 euroa, joten ankarista tuomioista huolimatta monet ottavat riskin ja pandoja salametsästetään kaiken aikaa. Kiinan hallitus ponnistelee nykyisin monin tavoin, jotta panda selviytyisi. Vaikka pandojen määrä on pysynyt viimeiset 20 vuotta suunnilleen samana, ei lajin selviytyminen uhkaavasta sukupuutosta ole ollenkaan varmaa.

WWF oli ensimmäinen kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka aloitti pandan suojelun Kiinassa noin 30 vuotta sitten. Tällä hetkellä WWF on Kiinan hallituksen virallinen yhteistyökumppani sen pandan suojeluohjelmassa, jonka ansiosta on jo perustettu yli 30 pandojen suojelualuetta. Kiinan hallitus on myös kieltänyt kaupalliset metsien hakkuut pandojen suojelualueilla.

Pandojen väri

Vanha kiinalainen tarina kertoo, kuinka pandat saivat ainutlaatuisen värityksensä. Pandojen ystävä, nuori tyttö, kuoli. Pandat surivat suuresti tytön kuolemaa. Ne itkivät tytön hautajaisissa ja hieroivat silmiään käpälillään. Tällöin musta väri niiden käpälien pohjista tarttui niiden silmien ympärille. Sitten pandat halasivat lohduttaen toisiaan ja näin mustuivat korvat, hartiat ja raajat. Tällaisina näemme tämän vuoksi pandat tänä päivänä. Pandojen luokittelussa on nähty ongelmia, mutta nykyisin ne luokitellaan kuuluviksi karhujen heimon alaheimoon, isopandoihin. Kiinalaiset kutsuvat isopandaa nimellä "xiongmao", joka tarkoittaa "suuri kissakarhu".
Ikä - reviiri

Eräs panda on vankeudessa elänyt peräti 34-vuotiaaksi, mutta noin iäkäs panda on poikkeuksellinen. Tavallisimmin panda saavuttaa vankeudessa noin 26 vuoden iän - 30 vuotta on jo harvinaisuus. Isopanda on yksineläjä ja sillä on mahdollisesti reviiri. Toistensa seuraan pandat hakeutuvat vain keväisin lisääntymisaikaan. Hajumerkinnät ovat yleisiä varsinkin urosten kesken.

Suursyömäri

Yksi pandasta käytetyistä nimistä, bambukarhu, kuvaa ja luonnehtii sen ruokailutottumuksia. Pandat oleskelevat melkein aina bambutiheiköissä ja syövät enimmäkseen nuoria bambunversoja, bambun lehtiä ja varsia. Bambu kukkii vain kerran muutamassa kymmenessä vuodessa ja sen jälkeen se kuolee. Jos pandan elinalueen bambut kukkivat samoihin aikoihin, se voi olla pandoille kohtalokasta. Tosin ne saattavat silloin tällöin syödä myös lihaa, pieniä nisäkkäitä ja kalaa. Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä, sillä bambussa on hyvin vähän ravintoaineita. Saadakseen tarpeeksi energiaa pandan on syötävä 12 - 18 kg bambua vuorokaudessa. Syöminen tapahtuu istuvassa asennossa. Pandan kuudes varvas toimii peukalon tavoin ruuan hankinnassa. Toisin kuin jotkin muut karhut, panda ei vaivu talviuneen. Vedestä panda ei pidä ja se on myös huono kiipeilijä. Liikkeellä panda on yleensä yöaikaan.

Pandamamma pienokaisineen

Lähteinä
WWF
Ailuropoda melanoleuca - Animal Diversity Web
Vesillä
Pieni isopanda - ikä kuusi kuukautta. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright The Brit_2
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***