Panda oli esihistoriallisella
ajalla laajalle levinnyt Kiinassa. Isopanda on nykyisin erittäin uhanalainen ja näitä
mustavalkoisia karhuja elää kuuden erillisen vuoristoalueen bambumetsissä Kiinan länsiosissa
viimeisimpien arvioiden mukaan 1000-2000, ehkä noin 1600. Tämän lisäksi myös eläintarhoissa
on pandoja.
Aikuinen isopanda on 120 - 190 cm pitkä ja painaa 85 - 125 kiloa. Panda eroaa varsinaisista
karhuista mm. niin, että sen kuono on paljon lyhyempi kuin karhujen, sen jalkapohjat ovat
karvaiset ja se on vain puoliksi kanta-astuja. Isopandan erityispiirre ovat valkoisen pään
mustareunaiset silmät ja mustat korvatkin.
Lisääntyminen
Isopanda saavuttaa sukukypsyyden 4 - 7 vuoden iässä. Ovulaatio on vain kerran lisääntymiskauden
aikana. Kiima kestää 2 - 3 päivää. Kantoaika on viitisen kuukautta, ja pentuja syntyy yleensä
vain yksi kerrallaan. Jos pentuja syntyy 2 - 3, niin vain yksi jää henkiin. Pandanpentu painaa
syntyessään vain 90 - 160 grammaa ja on lähes karvaton. Pennut seuraavat emäänsä
kolmivuotiaaksi asti, eli emo voi synnyttää vain joka toinen vuosi. Elämänsä aikana yksi emo
voi tuottaa korkeintaan kahdeksan jälkeläistä.
Elinalueiden häviäminen ja salametsästys uhkaavat harvinaista ja uhanalaista pandaa,
joka on yksi maailman harvinaisimmista nisäkkäistä.
Nykyisin panda on erityisen ulkomuotonsa ja värityksensä vuoksi yksi maailman tunnetuimmista
eläimistä. Tähän on vaikuttanut myös pandan oleminen
Maailman Luonnon Säätiön (WWF) symbolina. Näin ei länsimaissa ole kuitenkaan ollut vielä niin pitkään,
kuin monien muiden eläinlajien kohdalla. Ensimmäisen kerran pandan kohtasi
Kiinan vuorilla vuonna 1869 ranskalainen lähetyssaarnaaja, isä Armand David.
Vuonna 1939 muutamia pandoja tuotiin laivalla Lontooseen ja niistä tulikin
kohta eläintarhayleisön suursuosikkeja. Pandojen tarhaus on kuitenkin erittäin vaikeaa.
Siksi niiden suojelu luonnossa onkin hyvin tärkeää.
Pandan salametsästyksestä ja -kuljetuksesta
voidaan Kiinassa langettaa kuolemantuomio. Ensimmäiset kuolemantuomiot
pandaturkisten kaupasta pantiin täytäntöön syksyllä vuonna 1989.
Pandan turkista voidaan maksaa yli 200 000 euroa, joten ankarista
tuomioista huolimatta monet ottavat riskin ja pandoja salametsästetään kaiken aikaa.
Kiinan hallitus ponnistelee nykyisin monin tavoin, jotta panda selviytyisi.
Vaikka pandojen määrä on pysynyt viimeiset 20 vuotta suunnilleen samana,
ei lajin selviytyminen uhkaavasta sukupuutosta ole ollenkaan varmaa.
WWF oli ensimmäinen kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka aloitti pandan
suojelun Kiinassa noin 30 vuotta sitten. Tällä hetkellä WWF on Kiinan
hallituksen virallinen yhteistyökumppani sen pandan suojeluohjelmassa, jonka ansiosta on jo
perustettu yli 30 pandojen suojelualuetta. Kiinan hallitus on myös kieltänyt kaupalliset
metsien hakkuut pandojen suojelualueilla.
Pandojen väri
Vanha kiinalainen tarina kertoo, kuinka pandat saivat ainutlaatuisen värityksensä.
Pandojen ystävä, nuori tyttö, kuoli. Pandat surivat suuresti tytön kuolemaa.
Ne itkivät tytön hautajaisissa ja hieroivat silmiään käpälillään.
Tällöin musta väri niiden käpälien pohjista tarttui niiden silmien ympärille.
Sitten pandat halasivat lohduttaen toisiaan ja näin mustuivat korvat, hartiat
ja raajat. Tällaisina näemme tämän vuoksi pandat tänä päivänä. Pandojen
luokittelussa on nähty ongelmia, mutta nykyisin ne luokitellaan kuuluviksi
karhujen heimon alaheimoon, isopandoihin. Kiinalaiset kutsuvat isopandaa
nimellä "xiongmao", joka tarkoittaa "suuri kissakarhu".
Ikä - reviiri
Eräs panda on vankeudessa elänyt peräti
34-vuotiaaksi, mutta noin iäkäs panda on poikkeuksellinen. Tavallisimmin
panda saavuttaa vankeudessa noin 26 vuoden iän - 30 vuotta on jo harvinaisuus.
Isopanda on yksineläjä ja sillä on mahdollisesti reviiri. Toistensa seuraan
pandat hakeutuvat vain keväisin lisääntymisaikaan.
Hajumerkinnät ovat yleisiä varsinkin urosten kesken.
Suursyömäri
Yksi pandasta käytetyistä nimistä, bambukarhu, kuvaa ja luonnehtii sen ruokailutottumuksia.
Pandat oleskelevat melkein aina bambutiheiköissä ja syövät enimmäkseen nuoria
bambunversoja, bambun lehtiä ja varsia. Bambu kukkii vain kerran muutamassa kymmenessä vuodessa ja
sen jälkeen se kuolee.
Jos pandan elinalueen bambut kukkivat samoihin aikoihin, se voi olla pandoille
kohtalokasta. Tosin ne saattavat silloin tällöin syödä
myös lihaa, pieniä nisäkkäitä ja kalaa. Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä,
sillä bambussa on hyvin vähän ravintoaineita. Saadakseen tarpeeksi energiaa pandan on
syötävä 12 - 18 kg bambua vuorokaudessa. Syöminen tapahtuu istuvassa asennossa.
Pandan kuudes varvas toimii peukalon tavoin ruuan hankinnassa.
Toisin kuin jotkin muut karhut, panda ei vaivu talviuneen. Vedestä panda ei pidä ja
se on myös huono kiipeilijä. Liikkeellä panda on yleensä yöaikaan.