|
|
|
|
|
|
| Elinalueiden häviäminen ja salametsästys uhkaavat harvinaista ja uhanalaista pandaa, joka on yksi maailman harvinaisimmista nisäkkäistä. Nykyisin panda on erityisen ulkomuotonsa ja värityksensä vuoksi yksi maailman tunnetuimmista eläimistä. Tähän on vaikuttanut myös pandan oleminen Maailman Luonnon Säätiön (WWF) symbolina. Näin ei länsimaissa ole kuitenkaan ollut vielä niin pitkään, kuin monien muiden eläinlajien kohdalla. Ensimmäisen kerran pandan kohtasi Kiinan vuorilla vuonna 1869 ranskalainen lähetyssaarnaaja, isä Armand David. Vuonna 1939 muutamia pandoja tuotiin laivalla Lontooseen ja niistä tulikin kohta eläintarhayleisön suursuosikkeja. Pandojen tarhaus on kuitenkin erittäin vaikeaa. Siksi niiden suojelu luonnossa onkin hyvin tärkeää. |
|
|
Pandan salametsästyksestä ja -kuljetuksesta
voidaan Kiinassa langettaa kuolemantuomio. Ensimmäiset kuolemantuomiot
pandaturkisten kaupasta pantiin täytäntöön syksyllä vuonna 1989.
Pandan turkista voidaan maksaa yli 200 000 euroa, joten ankarista
tuomioista huolimatta monet ottavat riskin ja pandoja salametsästetään kaiken aikaa.
Kiinan hallitus ponnistelee nykyisin monin tavoin, jotta panda selviytyisi.
Vaikka pandojen määrä on pysynyt viimeiset 20 vuotta suunnilleen samana,
ei lajin selviytyminen uhkaavasta sukupuutosta ole ollenkaan varmaa.
WWF oli ensimmäinen kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka aloitti pandan suojelun Kiinassa yli 20 vuotta sitten. Tällä hetkellä WWF on Kiinan hallituksen virallinen yhteistyökumppani sen pandan suojeluohjelmassa, jonka ansiosta on jo perustettu yli 30 pandojen suojelualuetta. Kiinan hallitus on myös kieltänyt kaupalliset metsien hakkuut pandojen suojelualueilla. 
Vanha kiinalainen tarina kertoo, kuinka pandat saivat ainutlaatuisen värityksensä.
Pandojen ystävä, nuori tyttö, kuoli. Pandat surivat suuresti tytön kuolemaa.
Ne itkivät tytön hautajaisissa ja hieroivat silmiään käpälillään.
Tällöin musta väri niiden käpälien pohjista tarttui niiden silmien ympärille.
Sitten pandat halasivat lohduttaen toisiaan ja näin mustuivat korvat, hartiat
ja raajat. Tällaisina näemme tämän vuoksi pandat tänä päivänä. Pandojen
luokittelussa on nähty ongelmia, mutta nykyisin ne luokitellaan kuuluviksi
karhujen heimon alaheimoon, isopandoihin. Kiinalaiset kutsuvat isopandaa
nimellä "xiongmao", joka tarkoittaa "suuri kissakarhu".
|
Pikkupanda eli kultapanda tai kissakarhu (Ailurus fulgens) (kuva yllä ja alla) on nisäkäs,
jota tavataan Kaakkois-Aasiassa, ainakin Nepalissa, Kiinassa ja Burmassa. Pikkupanda on
kooltaan noin 60 senttiä pitkä ja painaa 3 – 6 kg. Sillä on paksu, ruskea-musta turkki.
Naamassa vaihteleva määrä valkoista. Pikkupandat elävät vuorilla, puissa sekä maassa.
Ne liikkuvat enimmäkseen yöllä. Pikkupandat elävät yksinään tai pareittain. Pikkupandat
saavat useimmiten 1–2 poikasta, joita pitävät luonaan vuoden verran. Pikkupandat ovat
osittain rauhoitettuja, ja niitä ei metsästetäkään kovin paljon. Pikkupandat ovat
suosittuja eläimiä myös eläintarhoissa suloisen ulkonäkönsä vuoksi.
|
|
|
Pandoja tällä hetkellä 1600
Esihistoriallisella ajalla isopandalla oli laaja levinneisyys Kiinassa. Pandan fossiileja on löydetty myös Burmasta ja Pohjois-Vietnamista. Isopanda on erittäin uhanalainen. Vuoden 2004 tutkimuksessa löydettiin ennennäkemättömän suuri isopandakanta, 1600 yksilöä. 1980-luvun lopun laskennoissa pandoja löydettiin 1100. WWF:n asiantuntijat uskovat, että havaittu ero yksilöiden määrässä on selitettävissä enemmänkin täsmällisemmällä laskennalla kuin parantuneilla elinoloilla. Metsien kaataminen ja salametsästys ovat edelleen huomattavia uhkia pandoille. Pandat elävät Sichuan, Shaanxin ja Gansun provinsseissa. Tutkimuksissa havaittiin, että näissä provinsseissa pandojen elinalueita on luultua enemmän. Elinalueiden määräksi todettiin nyt 23 000 km2, kun aiemmin niitä oletettiin olevan 13 000 km2. Uusia elinalueita ovat mm. Liuba ja Ningqiang. Uusia elinalueita löytyi mm. siksi, että aiemmissa tutkimuksissa pandoja ei ole laskettu entisiltä hakkuualueilta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Sichuanissa sijaitsevien Minshan vuorten ja Shaanxissa sijaitsevan Qinlingin vuorijonon suojelu on olennaista isopandan tulevaisuuden turvaamiseksi. WWF on avustanut Kiinaa kansallisen pandansuojeluohjelman toteuttamisessa. Nyt jäljellä olevista pandan elinalueista on suojeltu 16 000 km2. Yli 60% pandoista eli 980 yksilöä elää näillä suojelualueilla. (Suomen WWF). WWF:n lehdistötiedote 10.6.2004 Uusi tutkimus: Luonnossa 1600 isopandaa Tulokset Kiinan laajimmasta isopandakannan tutkimuksesta paljastavat, että luonnossa elää 1600 pandaa. Tämä on 40 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin on luultu. Viimeisin tutkimus 1980-luvun lopulta paljastaa luonnossa silloin eläneen 1100 isopandaa. Uudet tutkimustulokset saatiin neljä vuotta kestäneen tutkimuksen aikana isopandoista ja niiden elintavoista. Tutkimusta johtivat Kiinan valtio ja WWF. Tutkimuksessa löydettiin ennennäkemättömän suuri isopandakanta (Ailuropoda melanoleuca). Tämän lisäksi huomattiin isopandojen esiintyvän alueilla, missä niitä ei aiemmin oltu tavattu, kuten Liubassa ja Ningqiangissa. WWF:n asiantuntijat uskovat, että havaittu ero yksilöiden määrässä on selitettävissä täsmällisemmällä laskennalla kuin parantuneilla elinoloilla. Metsien kaataminen ja salametsästys ovat edelleen huomattavia uhkia pandoille. Aikaisemmissa tutkimuksissa isopandojen koko määrää arvioitiin tietyn joukon perusteella, uudessa tutkimuksessa on pyritty laskemaan jokainen yksilö yksityiskohtaisen kenttätyön ja kehittyneen GPS-teknologian avulla. "Kehittyneiden laskentametodien ansiosta meillä on täsmällisempiä lukuja siitä, kuinka monta yksilöä elää luonnossa ja missä niiden asuinseudut sijaitsevat. Isopandat ovat riippuvaisia elinympäristönsä tilasta ja olemme nyt saaneet uutta tietoa myös siitä", sanoi James Harkness, WWF Kiinan edustaja. "Tutkimustulokset auttavat meitä seuraavien vuosien aikana edistämään tämän harvinaisen ja arvokkaan eläimen suojelua." Koko tutkimuksen ajan WWF antoi taloudellista ja teknistä apua Kiinan metsäviranomaisille. Lisäksi WWF auttoi kehittämään laskentatavan, jota käytettiin isopandakantaa kartoitettaessa. Yli 170 ihmistä työskenteli 54 piirikunnassa Sichuan, Shaanxin ja Gansun provinsseissa. Tutkimusala oli yli 23 000 neliökilometriä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Sichuanissa sijaitsevien Minshan vuorten ja Shaanxissa sijaitsevan Qinlingin vuorijonon suojelu on olennaista isopandan tulevaisuuden turvaamiseksi. Myös Suomen WWF:n osallistuu pandojen suojeluun ja on mm. tukenut pandan salametsästyksen vastaisia valvontajoukkoja Lounais-Kiinassa Wanglangin luonnonsuojelualueella. Jatkossa WWF keskittyy pandojen suojelualueiden yhdistämisiin muun muassa istuttamalla metsiä sekä kehittämällä seurantaa ja salametsästyksen vastaisia toimia. WWF:n yhteistyökumppani Shaanxin provinssin hallitus rakensi isopandoille viisi uutta suoja-aluetta. Tämän lisäksi viime huhtikuussa rakennettiin viisi metsäkäytävää, jotka yhdistävät isopandojen merkittävät asuinalueet toisiinsa. Kiinassa on nyt 40 pandojen suojelualuetta. Tämä on merkittävä parannus verrattuna aikaan kaksi vuosikymmentä sitten, jolloin alueita oli 13. "Tutkimuksen tulokset eivät ole merkittäviä vain isopandoille tai WWF:lle, vaan myös Kiinan 1,3 miljardille asukkaalle", sanoi tohtori Susan Lieberman, WWF:n kansainvälisen ohjelman johtaja. "Isopanda on voimakas symboli Kiinan tulevaisuudesta – tarpeesta tasapainottaa ihmisten tarpeet ja luonnon suojeleminen." Seuraa pandoja livenä San Diegon Eläintarhassa webbikamerassa! Lähteet mm: Suomen WWF Ailuropoda melanoleuca - Animal Diversity Web Mikko's Phylogeny Archive Kuvat Copyright © John White CalPhotos |