Pantasudet
Pantasudet
Susia pannoitetaan

Susia pannoitetaan ja siirrellään helikopterilla Wyomingissa, Yhdysvalloissa 15.2.2013.
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, ylempi Credit: Lori Iverson / USFWS - alempi Credit: Eric Cole / USFWS - Copyright USFWS Mountain Prairie
Pannoitus

Kuvassa sutta pannoitetaan Yellowstonessa, Yhdysvalloissa. Kuva U.S. Fish and Wildlife Service.

PANTASUDET

RKTL pannoittaa ja tutkii

Suomessa suurpetojen kannanseurannasta ja tutkimuksesta vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL. Lisäksi yliopistoilla on meneillään suurpetotutkimukseen liittyviä hankkeita eri puolilla Suomea. RKTL aloitti 1998 ensimmäisenä Pohjoismaissa radioseurantaan perustuvan susitutkimuksen. - tutkimuksen nimenä tuolloin oli "Susikannan hoidon perusteet". Hanke kerää tietoa susien määrästä, liikkuvuudesta ja käyttäytymisestä sekä kannan rakenteesta. Tänä päivänä tehokas tapa saada tietoa susien elämästä on niiden seuranta radiolähettimin varustettujen kaulapantojen avulla; nämä sudet ovat "pantasusia".

93 sutta pannoitettu vuoteen 2009 mennessä

RKTL varusti yhteensä 93 eri susiyksilöä lähetinpannalla vuosina 1998 - 2009. Tutkimus on antanut ja antaa uutta tietoa mm. susien lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta, tilankäytöstä, nuorten susien vaelluskäyttäytymisestä sekä susien vaikutuksesta hirvieläinkantoihin.

Pantasuden seuranta

Pantasudesta tiedetään aina, missä se kulloinkin liikkuu, mitä se on käyttänyt ravinnokseen ja missä se on viettänyt aikaansa. Tällaisessa tutkimuksessa on vahvistunut susista erilaisia säännönmukaisuuksia - kuten niiden tapa elää perhekuntaisissa laumoissa, vaikkakin "singlesusiakin" on. Olipa sitten kyse laumasta taikka yksinään elelevästä sudesta - niin reviirin koko on noin 40x40 km. Tämä alue jätetään vain ruoan puutteessa - mutta alueen sisällä voidaan yhden yön kuluessa siirtyä toiselta laidalta toiselle. Susi tappaa riistaa vain sen mukaan, mitä se tarvitsee ravinnokseen. Ilpo Kojolan mukaan aikuisen suden energiantarve on 21 000 kilojoulea vuorokaudessa. (Vertailun vuoksi: toimistotyöntekijä selviytyy vuorokaudesta 10 000 kilojoulella).

Susi tavoitetaan moottorikelkalla

Susien kiinnisaaminen radiopannan kaulaan laittamiseksi on vaativaa ja vauhdikasta puuhaa. Susi otetaan kiinni väsyttämällä. Joskus tuo väsytys loppuu vain muutaman minuutin jälkeen, kun susi väsähtää paksussa lumessa, toisinaan takaa-ajo moottorikelkalla voi kestää tuntejakin. Yleensä yökyöpelit sudet saadaan kiinni iltahämärissä tai yöllä. Kiinniottamisessa voidaan käyttää apuna moottorikelkkaa: sutta ajetaan takaa ja sen väsyttyä riittävästi - moottorikelkan perässä narun päässä roikkuva suksimies voi suden rinnalle päästyään pujottaa köysisilmukan sen kaulaan. Työ ei kuitenkaan suinkaan vielä lopu tähän - vaan nyt seuraa vielä noin kymmenen minuutin väsytystaistelu, ennen kuin susi huomaa jääneensä toiseksi ja antautuu.

Kun susi on saatu kiinni, laitetaan se laatikkoon, jossa se yleensä rauhoittuu. Se on tärkeää, ettei susi saa vammoja. Sitten se siirretään tien varteen, jossa eläin nukutetaan, tutkitaan ja pannoitetaan. Suomesssa ei kiinniottojen yhteydessä ole menetetty vahingoittuneena yhtään sutta.

2011 alkaen pannoituksessa mukana helikopteri

Keväällä 2011 Suomessakin alettiin Ruotsin tapaan pannoittaa susia helikopteria käyttäen. Suteen ammutaan nukutusnuoli helikopterista. RKTL asentaa susille radiopantoja Varsinais-Suomen ja Satakunnan ja mahdollisesti Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen riistanhoitopiirien alueella. Pannoitettavat sudet etsitään maasta käsin ja immobilisoidaan helikopterin avulla.

Vuonna 2010 RKTL haki tähän tehtävään lentäjää tällaisella kuulutuksella:

Lentäjällä kokemus suden ja muiden riistaeläinten pannoituslennoista. Lentäjän taidolla ja kokemuksella on keskeinen merkitys suden seuraamisessa ja nukutusnuolten ampumisen onnistumisessa. Kokemus korostuu erityisesti tässä projektissa, koska käytettävissä oleva aika on hyvin lyhyt suhteessa pannoitettavien eläinten lukumäärään.

Tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sanoo, että helikopteri saattaa aiheuttaa susille hetkellisesti stressiä:

- Helikopterilla on tarkoitus saada susi menemään aukeille, kuten järven jäälle tai suolle, jotta helikopterilla päästään riittävän lähelle. Nukutusnuoli ammutaan nukutuskiväärillä ja sillä konstilla panta saadaan kaulaan. Ilman muuta se on stressitilanne susille. Se ei koskaan ole harmiton tilanne, kun ihminen menee pedon lähelle. Pannoitus on kuitenkin hyvin nopeasti ohi, Ronkainen kertoo.

Yläneen seudulla elävän seitsenpäisen susilauman johtajapari sai kaulaansa gps-pannat tammikuussa 2011 juuri näin, että ne jahdattiin ja pannoitettiin helikopterin avulla. Pannoitettuja susia seuraamalla on tarkoitus tutkia muun muassa lounaissuomalaisten hukkien ruokavaliota, joka poikkeaa jonkin verran Pohjois- ja Itä-Suomen susista. Yläneen seudulla on runsas valkohäntäkauriskanta. Helikopteri oli Kojolan mukaan ainoa vaihtoehto saada sudet pannoitettua Yläneellä, sillä moottorikelkan käyttö on mahdotonta metsäisellä ja asutulla alueella, jossa on paljon yksityisalueita.

Myös silloin, kun susi nukutetaan helikopterista nukutuspiikki ampuen, tarvitaan maajoukkojakin. Näin tapahtui helmikuussa 2011, jolloin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petoryhmä tavoitti lauman sunnuntaina Virtain Lakeisnevalla:

Viisi hiihtäjää ja heitä auttanut moottorikelkkamies ajoivat laumaa edellään. Se hajosi ennen nevaa, mutta naaras kääntyi aukealle helikopterin edestä. Lumi on muuttunut viikossa sutta kantavaksi, joten eläimet pääsevät nyt todella kovaa. Kannoin ilman lumikenkiä nukkuvaa naarasta tutkittavaksi ja pannoitettavaksi noin 40 metriä, enkä pudonnut kertaakaan 15:ttä senttiä syvemmälle, Rktl:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen kertoo.

Pantasusi

Musta pantasusi Minnesotassa, vuosi on 2004 - kuva Copyright Julie DeJong, Minnesota DNR.

Pantasusilla on ollut omat nimet

Radiopannan saaneet sudet ovat saaneet menneinä vuosina omat nimensä sukupuolensa mukaan - myöskin käytännön seurannan helpottamiseksi. Ugri, Ursa, Taiga, Minna, Merina, Lulu, Lupu, Nadja, Petrus, Petro, Nemo, Halla, Neri, Miska, Venus, Igor, Nikita, Janus, Noppe, Nappe, Nippe, Valeri, Herkules ja Maija ovat esimerkkejä mediasta tutuista, maineikkaista pantasusista.

Pantasutemmekin tapetaan

Hyvin usein pantasuden nimi jää elämään historian lehdillä surullisissa merkeissä niin, että se on tullut tavalla taikka toisella tapetuksi - monesti salakaadon seurauksena. Myös luvallisissa kaadoissa tapetaan pantasusia, mikä susitutkimuksen kannalta on järjetöntä. Näin jopa kokonaisia petotutkijoiden seuraamia susilaumoja on tapettu. Niinpä esimerkiksi keväällä vuonna 2001 erikoistutkija Ilpo Kojolan ainoaksi mahdollisuudeksi jäi yritys vedota susien ampujiin näin: "Me tutkijat emme voi tässä tilanteessa tehdä muuta kuin vedota poroisäntiin ja jahtiporukkaan: säästäkää nyt edes pantasudet". Tämä vetoomus tuolloinkin kaikui kuuroille korville.

Liikkuva susi

Susitutkimuksessa on susien todettu liikkuvan varsin pitkiä matkoja, jopa satoja kilometrejä, eräät jopa yli tuhat kilometriä. Koska susi liikkuu vuorokaudenkin aikana kymmeniä kilometrejä, saattaa tämä antaa vaikutelman monista susista. Kuitenkin yksi susi saattaa yhden yön aikana jättää jälkensä halkaisijaltaan usein kymmenien kilometrien levyiselle alueelle. (Lähteenä mm. Yle/Pallo hallussa sekä suurpedot.fi)

Myös muita suurpetojamme pannoitetaan

Vuoteen 2010 mennessä on yli 200 suurpetoa saanut lähetinpannan kaulaansa Suomessa. Suurin osa pantapedoista on ollut karhuja ja susia, mutta viime vuosina on pannoitettu myös ahmoja ja ilveksiä.

Susipantoja 1800-luvulta

Museoviraston katsaus 1800-luvun lopun susitilanteesta maassamme. Esittelyssä myös koiralle tuolloin susisuojaksi valmistettu susipanta, joka on siis itse asiassa koiran kaulapanta. Klikkaa alle linkkiin.

Uutinen Museovirasto: Koiran kaulapanta, susipanta

Koiran susipanta

Melko kamalan näköinen panta, jota on käytetty Maremmano-abruzzese - Cane da Pastore Maremmano-Abruzzese -koiran kaulassa lammaspaimenessa, suojana susia vastaan Italiassa. Tällaisia piikki- eli naulapantoja on käytetty erityisesti Turkissa ja Espanjassa, joissa niiden nimenä on carlancas.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Wikipedia/Justlettersandnumbers
16 sutta pannoitettu 2011

Syyskuun alussa 2011 RKTL kertoi GPS-pannoittaneensa 16 sutta vuoden 2011 kevättalven aikana Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Tällöin, syyskuun alussa, kerrottiin 11 pannan vielä toistaiseksi toimivan.

Tällä hetkellä (1.9.2011) paikannustietoa saadaan 11 lähetinsudesta, jotka elävät 8 eri reviirillä. Reviirit keskittyvät Kainuuseen ja Pohjois-Savoon. Lähettimellä varustettu susi liikkuu myös Euran Pyhäjärven eteläpuolisella reviirillä, yksi pantasusi Virroilla, Ähtärissä ja Keuruulla olevalla reviirillä sekä yksi Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Puolangalla sijaitsevalla reviirillä.

Pannoitettuja susia on seuraavien kuntien alueella: Kuhmo, Sotkamo, Hyrynsalmi-Ristijärvi, Puolanka, Utajärvi, Pudasjärvi, Pöytyä, Mynämäki, Eura, Virrat, Keuruu, Ahtäri, Kiuruvesi, Vieremä ja Piippola,

(Etelä-Saimaa ja YLE 1.9.2011)

Susipanta kertoo: Susi liikkuu laajalla alueella - marraskuu 2011

Susipantatutkimus on osoittanut että suden reviiri on laajempi kuin ennen tiedettiin. Susi tai susilauma voi liikkua keskimäärin 1000 neliökilometrin alueella.

Laumasta lähtevän nuoren suden uusi elinpiiri voi löytyä toisinaan hyvin kaukaa, esimerkiksi toiselta puolelta Suomea.

Nuoret pantasudet Kainuusta ja Savosta ovat liikkuneet toisinaan Länsi-Suomeen ja Lappiin, jopa Etelä-Suomeen asti, kertoo tutkimusmestari Sanna Kokko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

10 sutta kantoi pantaa marraskuussa 2011

RKTL seuraa viiden Kainuussa elävän suden liikkeitä sähköisillä pannoilla. Seurannan susista 3 asusti Kuhmossa, 1 Ristijärven-Hyrynsalmen -alueella ja 1 Puolangan ja Pudasjärven välillä.

Ylä-Savossa Vieremällä susipanta oli 3 sudella. Pannoitetut sudet olivat kahden eri reviirin eläimiä. Reviireistä toinen ulottuu osin Pyhännälle.

Keski-Suomessa Virroilla panta oli 1 sudella.

Varsinais-Suomessa susipanta oli useamman kunnan alueella asustavassa Yläneen laumassa 1 sudella.

Pannan patteri loppuu, seuranta katkeaa

Gps-ja gsm-tekniikkaa hyödyntävä panta lähettää suden sijainnin tutkijoille ohjelmoinnin mukaan, esimerkiksi noin 28 tunnin välein. Paikannustiedot voidaan saada tutkijoiden tietokoneelle haluttaessa kultakin tunnilta, kesällä 30 minuutin jaksolta, joskin viiveellä.

RKTL on tehnyt pantatutkimuksia vuodesta 2009.

Pitkäkestoinen katkeamaton tutkimus ei ole mahdollista, sillä keskimäärin yhden pannan patteri kestää alle vuoden. Osa susista myös kuolee kesken seurannan metsästäjän ampumana.

Kansalaisilla ei ole mahdollisuutta seurata pantasusien liikkeitä netissä. Susipuhelimesta voi kuitenkin tarkistaa, onko jollakin alueella ollut pantasusia liikkeellä. Tätä tietoa voivat tarvita koiran kanssa metsään lähtevät. Suden ja koiran mittelöissä koira on heikko osapuoli.
(12.11.2011 YLE Kainuu)

Näin susien lähetinpannat toimivat: Tavoitteena pantojen maksimaalinen käyttöikä

JOULUKUU 2011. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tutkii susien liikkumista, reviirien ja kannan kokoa sekä hirvieläinkantojen välistä vuorovaikutusta asentamalla susille GPS-GSM-lähettimillä varustettuja pantoja. Viive pantojen välittämissä tiedoissa on aiheuttanut kyselyjä muun muassa susipuhelinpalvelussa. Pantojen paikannusväli ja tietojen välittäminen on ohjelmoitu siten, että pantojen paristo kestää mahdollisimman pitkään. Mitä useammin panta lähettää tietoja, sitä lyhyemmäksi jää pannan käyttöikä.

Normaalisti panta ohjelmoidaan paikantamaan eläin neljän tunnin välein. Tutkittaessa susien saalistusta paikannusväli voi olla puoli tuntia tai tunti. Riittävän tiheän paikannusaineiston läpikäyminen maastossa koiran avulla antaa luotettavan aineiston susien hirvieläimiin kohdistamasta saalistuspaineesta. Nämä tehoseurantajaksot lyhentävät kuitenkin merkittävästi pannan pariston käyttöikää.

Paikannukset kerätään pantaan "muistipakettiin", johon mahtuu seitsemän havaintoa kerrallaan. Kun koossa on seitsemän paikannusta, yrittää panta lähettää havainnot GSM:n avulla palvelimelle, josta paikkatiedot saadaan numeerisena tietona.

Paikannustiheyden määrittäminen neljään tuntiin ja seitsemän paikannuksen kerääminen pannan muistiin ennen lähetystä tähtäävät pariston säästämiseen maksimaalisen käyttöiän saavuttamiseksi. Käytännössä pannat ovat yleensä toimineet vajaan vuoden.

Paikannukseen tarvitaan avoin maasto, tietojen lähettämiseen lisäksi GSM-kuuluvuus

Pannan GPS-laitteen tulee toimiakseen vastaanottaa signaalia useammasta satelliitista yhtäaikaisesti. Jotta paikannus onnistuu, täytyy eläimen olla riittävän avoimessa maastossa. Jos susi on paikannushetkellä niin peitteisessä maastossa, että pannan GPS-osa ei saa signaalia riittävän monesta satelliitista (ei ehdi laskea paikannusta), paikantaminen epäonnistuu. Jotta panta voi lähettää paikkatiedot, tulee eläimen olla GSM-kuuluvuusalueella.

Mikäli pannan paikannusväli on neljä tuntia ja kaikki perättäiset paikannukset onnistuvat, havaintoja saadaan 28 tunnin välein. Jos jokin paikannuksista epäonnistuu, yrittää panta seuraavaa paikannusta taas neljän tunnin kuluttua. Tällöin myös paikkatietojen lähettäminen lykkääntyy neljällä tunnilla. Jotta esimerkiksi susipuhelimesta voidaan palvella koiran kanssa metsälle lähteviä, tarvitaan lisäksi yhden ihmisen työpanos havaintojen vastaanottamiseen palvelimelta ja paikkatietojen siirtämiseen kartalle. On tärkeää huomata, että pannan tiedot kertovat vain pantaa kantavan yksilön sijainnin. Susilauman muut yksilöt voivat liikkua samanaikaisesti eri puolilla reviiriään myös yksin tai pienissä ryhmissä.

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta: tutkimusmestari Sanna Kokko, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Lähteet: RKTL ja Tunturisuden susisivujen uutisarkistot
YLE Keski-Suomi

Mitä saadaan irti susisatelliiteista? - toukokuu 2012

RKTL on tänä vuonna 2012 kiinnittänyt lähetinpannan 21 sudelle. Määrä lähestyy vuosiennätystä, joka oli 22 vuonna 2005. Jaa, että mitä järkeä puuhassa on? Helppo vastata, jos haluamme tietää, kuinka monta hukkaa Suomessa jolkottaa.

Susipari elää reviirillä, jonka rajoja on työläs hamottaa ilman GPS -paikannusta. Kaikilta reviireiltä ei susia tarvitse pannoittaa. Kuluneen talven aikana Suomen susilaumoista oli puolet sellaisia, joissa oli vähintään yksi lähetin. Jo yksi paikallinen vakioasukas on suuri apu hahmotettaessa asuttujen tonttien määrä.

Reviirirajojen ulkopuolelta löytyvät lauman tai parin jäljet kertovat, että siellä asuu toinen susipari. Jos jäljen jättäjiä on enemmän kuin kaksi, on naapurissa syntynyt pentuja.

GPS-paikannus antaa myös tiedot siitä, miten sudet asutuksen pirstomissa maisemissa liikkuvat. Kuinka lähellä taloa tai kesämökkiä susi käy.

Samoin selviää se, minne sudenpennut syntymäseuduiltaan matkaavat. Mikä on matkareitti ja minne jäädään omia pentuja tuottamaan on kysymys, johon saa yksiselitteisimmän vastauksen asentamalla GPS -lähettimiä lauman nuorille susille.

Lähettimien avulla on myös mahdollista selvittää, kuinka monta metsäpeuraa susi syö. Pantasutta seuraamalla on mahdollista selvittää, kuinka monta peuranvasaa se tappaa. Saadut tulokset osoittavat valtavan yksilöllisen vaihtelun: yksi susi tappaa kesän mittaan 25 vasaa, toinen vain yhden.

Pantasusien ja susipuhelimen avulla on myös mahdollista vähentää koiriin kohdistuvaa vahinkoriskiä.

Ilpo Kojola/Apaja 1/2012

17 sutta pannoitettiin alkutalvesta 2013 - kaiken kaikkiaan susia pannoitettu 140

RKTL asensi viime talvena pannan 17 sudelle, joista 12 oli lisääntymisikäisiä ja muut nuoria yksilöitä. Aikuisista neljä oli pannoitettu aiemmin. Lisääntymisikäiset sudet pannoitettiin seitsemällä eri reviirillä 5. maaliskuuta ja 3. huhtikuuta välisenä aikana.

RKTL on asentanut lähetinpannan 140:lle eri sudelle vuosina 1998 - 2013. Näistä aikuisia susia on ollut 35 prosenttia ja uroksia 58 prosenttia. Eniten pannoituksia on tehty Kuhmossa, jossa elää 37 prosenttia pantasusista, Sotkamossa (11 prosenttia pantasusista), Nurmeksessa (10 prosenttia ), Rautavaaralla (9 prosenttia), Vieremällä (7 prosenttia )ja Sonkajärvellä (6 prosenttia).

Pantasusien paikannukset ovat keskeinen aineisto susikannan seurannassa ja saalistustutkimuksissa sekä selvitettäessä susien liikkumista esimerkiksi ihmisasutuksen keskellä. Paikannusten avulla on voitu seurata nuorten susien liikkumista uusille alueille.

Kauimmas synnyinreviiriltään on vaeltanut Itä-Kuhmossa pannan saanut uros, joka irtaantui laumasta toukokuun puolivälissä ja on jo jolkotellut Inariin, runsaan 500 kilometrin päähän synnyinseudustaan. (Satakunnan Kansa: Viidellä pantasusiparilla pennut, Köyliön pentueen pari pannoittamaton - 14.8.2013)

Täydellinen lista RKTL:n pannoittamista susista 2013

Uutinen 14.8.2013 Täydellinen lista RKTL:n pannoittamista susista

RKTL:n kartta pantasusien sijoittumisesta - syyskuu 2013

Pannoitetut sudet voi paikantaa nyt Internetissä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) karttapalvelu korvaa perinteisen susipuhelimen. Verkkopalvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan Suomi on jaettu 10 x 10 kilometrin ruutuihin. Palvelussa esitetään, missä ruudussa pannoitettu susi on ollut viimeisimmän paikannuksen mukaan. Palvelu toimii myös mobiililaitteilla. Tavoitteena on, että kunkin suden paikannushavainnot päivittyvät palveluun seitsemän tunnin välein. Se edellyttää muun muassa, että GSM-verkko on riittävä. Palvelu jatkuu vuodenvaihteen yli metsästyskauden loppuun saakka, se on auki ympäri vuorokauden ja paikannustiedot päivittyvät neljä kertaa nopeammin kuin susipuhelimeen. (Yle Uutiset - Heikki Rönty - Yle Kainuu 2.9.2013)

Jos olet esimerkiksi koiran kanssa metsästävä, niin huomaathan, että RKTL:n karttapalvelussa näkyvät vain 17 pannoitetun suden liikkeet. Tiettyjen laumojen liikkeet voidaan arvioida niiden avulla melko hyvin, mutta kaikissa Suomen susilaumoissa ei ole ainuttakaan pantaa. On myös yksinään liikkuvia, pannattomia susia. (Kaleva, Kojola, 23.9.2013)

Uutinen Susien pantaseuranta RKTL

Suomen salakaadettuja susia - myös pantasusia

Pantasusienkin kohtalo on maassamme usein ollut kova. Tutustu susimaailman synkkään ja mustaan puoleen alta linkistä.

Uutinen Pantoja ja pantasusiakin purossa, järven pohjassa, meressä - milloin missäkin.
Pantasudet
Pantasudet
Susia pannoitetaan

Susia pannoitetaan ja siirrellään helikopterilla Wyomingissa, Yhdysvalloissa 15.2.2013.
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - ylempi Credit: Lori Iverson / USFWS - alempi Credit: USFWS / Tim Pratt - Copyright USFWS Mountain Prairie
*** www.tunturisusi.com ***